Hyveellinen elämä muiden kanssa
Hyveiden noudattaminen, paheiden välttäminen
Eudaimonia = kukoistus, onnellisuus
Kultainen keskitie → äärimmäisyyksiä vältettävä
Telos – teleologisuus → päämäärä (potentian aktualisoituminen)


Hyve oli keskeinen käsite antiikin filosofiassa (esim. Platon ja Aristoteles; sekä myöhemmin mm. Tuomas Akvinolainen)

Hyve-etiikka = luonteenpiirre-etiikka: pohditaan sitä, millainen on hyvä ihminen

Hyve on opittu eli hankittu luonteenpiirre , joka tekee mahdolliseksi elää hyvää elämää → Hyve ei ole siis synnynnäinen ominaisuus. Koska hyveitä voidaan oppia, voidaan niitä myös opettaa.

Päähyveinä on pidetty seuraavia:
viisaus, oikeamielisyys, kohtuus, rohkeus ja hyväntahtoisuus; kristilliset lisäykset tähän: usko, toivo ja rakkaus


Hyve-etiikka on noussut viime aikoina jonkin verran esiin; Hyvän elämän asemasta nykyisin puhutaan elintasosta (vrt. elämänlaatu)
→ mm. Alasdair MacIntyre, Martha Nussbaum