Jyväskylän luontokoulun historian viimeinen tontturetki
Luontokoulun viimeinen tontturetki retkeiltiin Palokan koulun molempien ensimmäisten luokkien kanssa 19.12.2023. Tämä retki oli yksi harvoista nuoskakelissä retkeillyistä lumisen maan retkistä nyt syyslukukaudella. Lumi tuli tänä vuonna aikaisin, joten lumisia retkiä on riittänyt, mutta suurin osa niistä on kuitenkin ollut pakkassäässä. Tälle päivälle sääennuste lupasi ensimmäiseksi tunniksi lumisadetta, jonka piti kahdeksi seuraavaksi tunniksi vaihtua jatkuvaksi räntäsateeksi. Onneksi räntäsade jäi tulematta ja alkumatkan lumisateen jälkeen sade loppui kokonaan.
Retkellä mm., luettiin tavuviestejä, autettiin metsän eläimiä, havainnointiin luontoa, leikittiin pöllö-myyrähippaa, seikkailtiin myyräradalla ja pehmopolulla, paistettiin makkaraa, tutkittiin ympäristöä luupeilla, pelattiin 20-peliä ja kuljettiin vajaan 3 kilometrin matka. Ohessa muutamia kuvia retkeltä.
Retkeläiset lukivat matkan varrella tavu kerrallaan heille jätettyä viestiä.
Retki suuntautui Pappilanvuoren komeaan maastoon ja oikealle reitille meitä johdattivat maastosta löytyneet lyhdyt.
Nuotiopaikalla toimisen ohjeistamisen lomassa luontokoulun ope Tommi osoitti läheisessä puussa kiipeilevän puukiipijän, jota myös oppilaat pääsivät ihmettelemään.
Koulun eväisiin kuului makkara, jonka jokainen sai itse paistaa nuotiolla.
Pehmopolulla riitti kulkijoita. Tässä oppilaat huomasivat koivun vieressä lymyilevän ilveksen.
Talvisessa 20-pelissä etsittiin noppien määräämiä tehtäviä ja suoritettiin ne opettajille aina ennen seuraavaa heittoa.
Sää suosi retkeä. Ei olisi uskonut, että sääennuste lupasi kaksi täyttä tuntia jatkuvaa räntäsadetta. Onneksi tuolta vältyttiin ja alkutaipaleen lumisateen jälkeen sade loppui tykkänään ja ennen paluumatkalle lähtöä aurinkokin alkoi pilkistellä.
Hyvää joulun odotusta kaikille!
Luontokoulun opettajat jättivät haikeat hyvästit Pappilanvuoren retkipaikalle, joka on tarjonnut komean ympäristön toiminnalle yli 20 vuoden ajan. Näissä merkeissä emme tällä tietoa palaa tänne, mutta onneksi metsä on olemassa ja kaikkien käytettävissä jokaisenoikeuksien nojalla.
Retkellä mm., luettiin tavuviestejä, autettiin metsän eläimiä, havainnointiin luontoa, leikittiin pöllö-myyrähippaa, seikkailtiin myyräradalla ja pehmopolulla, paistettiin makkaraa, tutkittiin ympäristöä luupeilla, pelattiin 20-peliä ja kuljettiin vajaan 3 kilometrin matka. Ohessa muutamia kuvia retkeltä.
Retkeläiset lukivat matkan varrella tavu kerrallaan heille jätettyä viestiä.
Retki suuntautui Pappilanvuoren komeaan maastoon ja oikealle reitille meitä johdattivat maastosta löytyneet lyhdyt.
Nuotiopaikalla toimisen ohjeistamisen lomassa luontokoulun ope Tommi osoitti läheisessä puussa kiipeilevän puukiipijän, jota myös oppilaat pääsivät ihmettelemään.
Koulun eväisiin kuului makkara, jonka jokainen sai itse paistaa nuotiolla.
Pehmopolulla riitti kulkijoita. Tässä oppilaat huomasivat koivun vieressä lymyilevän ilveksen.
Talvisessa 20-pelissä etsittiin noppien määräämiä tehtäviä ja suoritettiin ne opettajille aina ennen seuraavaa heittoa.
Sää suosi retkeä. Ei olisi uskonut, että sääennuste lupasi kaksi täyttä tuntia jatkuvaa räntäsadetta. Onneksi tuolta vältyttiin ja alkutaipaleen lumisateen jälkeen sade loppui tykkänään ja ennen paluumatkalle lähtöä aurinkokin alkoi pilkistellä.
Hyvää joulun odotusta kaikille!
Luontokoulun opettajat jättivät haikeat hyvästit Pappilanvuoren retkipaikalle, joka on tarjonnut komean ympäristön toiminnalle yli 20 vuoden ajan. Näissä merkeissä emme tällä tietoa palaa tänne, mutta onneksi metsä on olemassa ja kaikkien käytettävissä jokaisenoikeuksien nojalla.