Uusi suomalainen kansanmusiikki
Kalevalainen laulutapa ja kieli sai taipua vieraiden kielten mukaisiin riimeihin. Rekilaulut olivat 1800-luvulla suosittua ajanvietettä kaikenikäisten keskuudessa. Lauluja keksittiin hyvin monenlaisista aiheista. Laulut alkoivat usein luontoaiheisella johdannolla, jonka jälkeen yleisin käsitelty aihe lienee ollut rakkaus. Toiston sisältävä rakenne muistutti vanhaa vuorolauluperinnettä, mutta tekstejä riimiteltiin uudempien mallien mukaisesti.
Kuuntele rekilaulusikermä Kansanmusiikki.fi-sivustoilla.
Pelimannimusiikki
Suomeen saapui muualla kehitettyjä soittimia, jotka syrjäyttivät vanhat kansansoittimet. Syntyi pelimannimusiikkia, joka ruotsalaisen esikuvansa mukaisesti on usein tanssittavaa yhtyesoittoa. Tyypillisimpiä pelimannimusiikin soittimia ovat
Perinnemusiikin opiskelua
Kuuntele rekilaulusikermä Kansanmusiikki.fi-sivustoilla.
Pelimannimusiikki
Suomeen saapui muualla kehitettyjä soittimia, jotka syrjäyttivät vanhat kansansoittimet. Syntyi pelimannimusiikkia, joka ruotsalaisen esikuvansa mukaisesti on usein tanssittavaa yhtyesoittoa. Tyypillisimpiä pelimannimusiikin soittimia ovat
- viulu, joka syrjäytti kanteleen
- harmooni, jolla usein kompattiin eli tämmättiin kappaleita
- haitari, joka tuli meille Venäjältä
- klarinetti, kontrabasso ja huuliharppu
Perinnemusiikin opiskelua
Kansan vanha perinnemusiikki saa koko ajan uusia vaikutteita ja kehittyy, ja se muuntuu uuteen muotoon. Suomessa kansanmusiikkia voi opiskella esimerkiksi Sibelius-Akatemiassa ja vuotuinen Kaustisten Kansanmusiikkifestivaali vaalii tätä musiikkiperinnettä.
Vieraile pikakelauksella Kaustisen festivaaleilla katsomalla Juho Tastulan tekemä videokooste.
Vieraile pikakelauksella Kaustisen festivaaleilla katsomalla Juho Tastulan tekemä videokooste.