Kuoronjohto -kurssi, MKAS2002
Tutustuminen lapsikuorotoimintaan
Kävin seuraamassa NollaKakkosten treenejä tiistaina 20.5. Tutustumiskerta jäi valitettavan myöhäiselle ajalle syksystä, mutta onneksi treenikautta oli vielä jäljellä. Illan kerta oli oikein mielenkiintoinen ja suloinen seurata.
Motivoinnin puolesta tärkeää oli ottaa heti alkuun kaikki kuorolaiset yhteen rinkiin niin, että jokainen näki eteensä ja oli osa yhtä riviä. Kuorolaiset huomioitiin yksilöinä, sekä ryhmänä. Heidät nähtiin ihmisinä ja heille annettiin alussa tilaa tulla kuulluksi omine kuulumisineen. Motivaatiota ruokittiin antamalla lapsille mahdollisuuksia päästä vaikuttamaan toiminnan sisältöön. Kun laulettava kappale oli lapsille tuttu ja he osasivat sen jo valmiiksi hyvin, oli sen toteuttaminen mielekkäämpää. Tauot ja leikit auttoivat pitämään motivaatiota ja keskittymistä yllä. Motivaation voisi tappaa helposti epämieluinen toiminta, laulajien vertailu ja liiallinen kilpailuasetelma, tai liian pitkät harjoitukset.
Yhteenkuuluvuutta lisättiin seuraavanlaisin musiikillisin keinoin. Lapset pääsivät osallistumaan äänenavauksessa keksimään sanoja, joita rallateltiin osatulla melodiakululla. Lasten musiikillista ilmaisua tuettiin kannnustamalla teatraalisuuteen osana äänenavausta. Loppuvaiheessa kuoronjohtaja otti hetken, jolloin kaikki olivat vähän aikaa aivan hiljaa. Tämä toi kaikki lapset yhteen samaan hetkeen.
En nähnyt varsinaista esitystä, mutta kuoro kuvasi videotervehdyksen toiselle kuorolle yhden kappaleen esittäen. Siinä huomasi lasten innon kappaletta kohtaan. Heillä oli selkeämpi artikulaatio kuin harjoitustilanteessa ja he keskittyivät tilanteeseen paremmin, esimerkiksi seisomalla suoremmin ja varmemmin. Heillä oli hyvä yhteinen rytmi.
Kuorolaisten äänenkäytön kehittymistä tuettiin monella tapaa. Alussa avattiin ääni. Muistutettiin lauluasennon tärkeydestä. Ohjeistettiin dynamiikkojen vaihteluun ja annettiin mahdollisuus kuunnella omaa laulua äänitteeltä. Harjoiteltiin äänimaiseman tekemistä, sekä kerrattiin sanoja muistisääntöjen avulla. Kun kappaleita säestettiin, ei piano soittanut melodiaa kokoajan, mikä kehitti kuorolaisten kuuntelutaitoja oman lauluäänen muodostumisessa ja vireessä pysymisessä yhdessä. Kappaleiden treenamiselle annettiin myös merkitys, jokin kohde. Laulettiin myös ilman säestystä acapellana.
Kuoronjohtajan tehtävä oli tärkeä ja lempeä. Hänen piti merkitä ketkä kaikki ovat paikalla, antaa positiivista palautetta, sekä luoda ikätasoista toimintaa. Hän ohjasi järjestystä monella tapaa: istumajärjestystä, puheenvuorojen järjestystä, kappaleiden järjestystä.. Tarvittaessa myös kielsi tekemästä väärin. Kuoronjohtaja oli kärisvällinen ja taitava.
Kokonaisuudessaan vierailu oli kiinnostava ja iloinen. Lapset olivat ihania, erilaisia persoonia ja tukivat toinen toistaan. Laulun ilo tarttui.
Vertaisarviointi, kevät -25
Aaro johtaa upeasti koko persoonallaan, iloisesti ja näyttävästi. Hän saa kuoroon energiaa ja ääntä. Hänellä on kuitenkin samaan aikaan lempeä ote. Musiikillisesti hän osaa kuunnella loistavasti sointuja ja niiden kuulumista kuorossa. Aaron kanssa oli mukava työskennellä.
Veera Matista:
Matti on erittäin musikaalinen ja tarkkakorvainen. Hän kommunikoi kuoron kanssa rehellisesti ja johtaa pieni-eleisesti, mutta riittävästi. Varmuuden kehittyessä kuoro hyötyy teoriatietämyksestä. Matin kanssa oli hyvä ja sujuvaa työskennellä.
Aaro Veerasta:
Veeran johtaminen oli todella luontevaa ja sulavaa. Huomasi kyllä, että olet harjoitellut johtamista kotona ja miettinyt hyvin etukäteen kaikki näytettävät sisääntulot ja dynamiikat.
Matti Veerasta:
Luontevaa johtamista, ei pahannäköistä katsoa. Maltillinen, sopusointuinen ilmaisu. Näytit kaikki olennaiset paikat. Kuorolaisena oli varma olo laulaa. Rokataan taas!
Itsearviointi, kevät -25
MKAS2002
Kuoronjohto
Veera Kallio
Valitsimme kevään johdettavaksi kappaleeksi Valio Potpurin. Se koostuu monesta kappaleesta, jotka eivät päässeet esitettäväksi. Onneksi Aaro tiesi teoksen olemassaolosta ja päätti viedä projektin loppuun saattamalla sen päivänvaloon. Meistä muodostui hyvä tiimi Aaron ja Matin kanssa. Ensireaktioni kappaleeseen oli innostunut ja iloinen mieli. Koska kappaleesta ei ollut kuoroäänitettä valmiina, oli upeaa päästä kuulemaan se kuoharin harjoituttamana.
Jaoimme kappaleen eri osiin, jotka harjoitutimme kevään aikana vaihe vaiheelta. Aloitimme alusta, mutta hyppäsimme vaikeustasojen mukaan keskeltä loppuun ja taas palaten alkuun. Näin ollen kuorolaisille tuli tutuksi vaikeammat osiot, kun niitä kerrattiin treenien aikana. Haasteita toi ajoittain johtotrion aktiivisuuden puuttuminen, sekä kuorolaisten rohkeuden uupuminen. Kuorolaiset nappasivat kuitenkin kappaleesta kokonaisuudessaan hyvin kiinni ja saivat tukea toinen toisistaan.
Koitti kerta, kun pääsin johtamaan ensimmäistä kertaa kappaletta kokonaisuutena. Hyvin heikoksi jäi valmistautuminen, mutta se ei loppujen lopuksi haitannut. Saimme kappaletta eteenpäin. Osasin antaa lennosta laulullista palautetta, esimerkiksi suun ja kehon asennosta. Huomasin jossain kohtaa johtamista, että voisin myös katsoa kuoroa päin ja ottaa enemmän katsekontaktia. Tähän varmasti auttaa se, että opin itse kappaletta paremmin ulkoa. Kun pääsin johtamaan uudestaan kappaletta, oli olo jo varmempi ja teos tutumpi kuorolaisille. Tämä mahdollisti kappaleeseen heittäytymisen ja loppuvaiheilla koreografian keksimisen. Liike toi laulamiseen rentoutta ja ilmaisuun energiaa.
Kuoron äänenmuodostus:
Kiinnitin pitämissäni äänenavauksissa huomiota kappaleen luonteeseen ja siinä tarvittaviin äänenkäytöllisiin piirteisiin. Esimerkiksi alussa sopraanoilla on melko korkealta pitkää linjaa. Halusin tuoda siihen rohkeutta ja kantavuutta, joten harjoittelimme laulua auditoriossa ääni suunnattuna kauas ylös. Tenoreita rohkaisin ottamaan liikettä mukaan sooloon. Se toisi rentoutta ja tukea vieruskavereista. Pyrin näyttämään itse äänenkäytöllä myös esimerkkiä, kuinka laulaa joitain kohtia ja kannustaa rentouden kautta laulamaan. Olisin mielelläni jatkanut enemmänkin harjoittamista, mutta rajatussa ajassa ehdin mielestäni hyvin sisällyttää treeniin myös äänenkäytöllisiä ohjeita. Antaisin tästä arvosanaksi itselleni 5.
Kuororyhmän rakentaminen:
Pyrin olemaan kannustava kuorotoveri. Osallistuin toimintaan avoimin mielin ja muita tsempaten. Olisin voinut ottaa vielä yhteisöllisempiä leikkejä äänenavauksiin ja kehottaa ottamaan tukea laulaessa toisista kuorolaisista. Antaisin arvosanaksi itselleni 4.
Musiikilliset taidot:
Kappaleen valintaan vaikutti kevään konsertit. Mielestäni sen luonne sopii hyvin niihin ja tuo iloa laulajille sekä kuuntelijoille. Kappaleessa on tarpeeksi haastetta, kun se jakaantuu useampaan stemmaan ja vaatii sanarytmien ja melodiakulkujen osaamista. Se ei kuitenkaan ole liian vaikea opeteltavaksi tarvittaessa ajassa. Halusin tuoda esitykseen pirteyttä ja tukea kuorolaisia näytöissä, jotta laulaminen olisi mukavaa. Antaisin arvosanaksi itselleni 5.
Johtamistaidot:
Vaikka nuottikuvaltaan kappaleen voisi johtaa lähes kokonaan samalla kaavalla, halusin tuoda siihen vaihtelua johtamalla välillä neljään ja välillä kahteen. Näin sain siihen tarkempaa otetta ja kuorolaisille impulsseja. Pidin tärkeänä, että laulajat oppivat ensin vaikeimmat sanarytmit ja rakenteen pääpiirteittäin. Kokonaisuus muodostui kivasti, vaikka olisi voinut vielä hioa lopun harmonioita varmemmiksi. Esiintymiseen motivoin kuorolaisia keksimällä hauskan koreografian. Yleisö piti siitä ja alkoi taputtaa kesken kappaleen, kun laskeuduimme alas. Kappaletta oli vielä jäljellä ja parin sekunnin ajan tuntui, kuin aika olisi hetkeksi pysähtynyt. Kuorolaiset katsoivat minua ikään kuin kysyen, mitä nyt? Vastasin katseeseen ja valmistin seuraavan kaavan näytön, jonka jälkeen jatkoimme harjoitellusti kappaleen yhdessä loppuun ilman suurempaa hämmennystä. Ylen Kapellimestarit -sarjassa keskusteltiin, kuinka johtaja ja orkesteri eivät oikeastaan tunne toisiaan ennen, kuin ovat olleet konsertissa yhdessä. Pystyn osittain allekirjoittamaan tämän. Kevätkonsertin jälkeen jäi hyvä mieli. Sellainen, että tätä haluaa tehdä lisää. Antaisin arvosanaksi itselleni 5.
Itsearviointi, syksy -24
Kuoronjohto, syksyn –24 itsearviointi
MKAS2002
Veera Kallio
Olen koonnut tähän ajatuksia, jotka ovat syntyneet syksyn aikana.
Tänään kävimme Tuiskun ja Sannan kanssa ensimmäisessä tapaamisessa läpi kappalevaihtoehtoja ja päädyimme Leinon ehdottamaan hienoon teokseen. Pyhä yö - Mikko Sidoroff. Ensireaktioni oli hui, miten jännää ja kivaa. Tiedän, että tulen tarvitsemaan paljon toistoja ja harjoitusta käsillä johtamiseen. Uskon kuitenkin, että kappaleen harjoituttaminen tulee sujumaan hyvin ja melko luontevasti, vaikka se onkin uutta. Keskustelimme myös Leinon kanssa kappaleen luonteesta ja pohdimme yhdessä kaavoja ja harjoituttamisjärjestystä rakenteesta.
Ensimmäinen haaste oli saada kappale itselle tutuksi. Sen jälkeen kuoron yksittäisten stemmojen tarkkaan kuuntelemiseen ryhmästä täytyy keskittyä. Olen päässyt ohjaamaan ja ikäänkuin johtamaan monia laulavia porukoita pianon kanssa säestäen yhteislauluissa. Siinä pystyn hyvin omalla soitollani ohjaamaan laulajia niin rytmillisesti, dynamiikallisesti kuin taiteellisestikin, ikään kuin heidän huomaamattaan. En ole juurikaan ohjannut ryhmiä ilman soitinta. Kaavoja täytyy saada lihasmuistiin, jotta voin tuottaa musiikkia.
Kun kappale tuli itselle tutuksi ja aloin muistaa stemmojen kulkuja, oli vuoro opetella kuuntelemaan kuoroa ja tarttua näyttöjen hiomiseen. Kappaleessa oli paljon neljännellä iskulla lähteviä fraaseja. Koin näyttäväni ne selkeästi, mutta ohjaus kääntyi kenties liikaa siihen, jolloin nelonen tuli liian vahvasti. Sain hyviä neuvoja, kuinka olisi hyvä keskittyä muuttamaan liikkeen suuruutta halutun äänenvoimakkuuden mukaisesti.
Äänenavauksissa pyrimme huomioimaan ohjattavat kappaleet ja niiden äänialat ja laulutavat. Valitsimme harjoitteita, jotka menivät tarpeeksi korkealle ja tukivat heittäytymistä musiikkiin. Näin kuorolaiset toivottavasti saivat rohkeutta laulaa myös heille entuudestaan vieraita kappaleita paremmin, kun ääni saatiin avattua. Kun toimin kuorolaulajana rivissä, pyrin kuuntelemaan toisia laulajia ja muuntamaan ääntäni yhtenäiseksi stemman kanssa. Pohdimme yhdessä stemmojen haastepaikkoja ja treenasimme niitä. Kuoronjohtajan roolissa pyrin antamaan äänenkäytöllisiä neuvoja, esimerkiksi korkealla laulamisesta, äänen voimakkuudesta ja kappaleen tulkitsemisesta. Rohkaisin kuorolaisia eleillä ja pienillä sanoilla. Voisin vielä opetella antamaan tarkempia huomioita äänenkäytöstä ohjatessani ryhmää. Antaisin itselleni arvosanaksi “kuoron äänenmuodostus” -osiosta 4.
Kuororyhmän rakentamisesta antaisin arvoanaksi 5. Osallistuin aktiivisesti toimintaan kannustaen laulajia silloin kun johdin heitä, sekä silloin kun lauloin osana kuoroa. Pienryhmähetkissä toimiessa kuuntelin kaikkia ja halusin antaa jokaiselle mahdollisuuden olla äänessä. Näin tapahtui esimerkiksi joulun aikoihin, kun pohdimme syksyn aikana tapahtunutta toimintaa ja sen mahdollista kehittämistä johtajien osalta. Pyrin säilyttämään harjoitusten aikana olevaa työrauhaa niin, että muistutin keskittymisestä ja hiljaisuudesta kurssikavereille.
Musiikillisista taidoista antaisin arvosanaksi 4. Pyrin löytämään palautetta kuoron tavasta laulaa kappalettta ja muistaa antaa sen lyhyeltä tuntuvan johtohetken aikana heille. Valitsimme kappaleen ajatellen esiintymistilannetta ja treenimäärien kertaa. Halusimme luoda taiteellisesti kauniin lopputuloksen. Keskityimme siihen hioen kappalessa olevaan dynamiikkavaihteluun, stemmojen roolitukseen, kappaleen tunnelmaan ja tekstin sanomaan, sekä äänensävyihin. Olisimme voineet vielä enemmän antaa vinkkejä äänenmuodostukseen kappaleen sopivalla tavalla ja johtaa joitain paikkoja kenties selkeämmin. Kuoro lauloi kappaleen kauniisti.
Johtamistaidoista antaisin arvosanaksi 4. Lyöntikaava sujui jo melko luontevasti, eikä minun tarvinut kokoajan katsoa nuottia. Muistin kappaleen rakenteen ja yksityiskohtia hyvin ulkoa, mutta tukeuduin silti fyysiseen nuottiin. Kappaleen harjoittelu oli määrätietoista ja motivoivaa. Luin palautteen huolella ja pyrin miettimään, missä kohtaa eritiysesti kuorolaiset tarvitsivat rohkaisua ja näyttöjä.
Vaikka olin kirjoittanut syksyn osuuden jo aikaisemmin, mutta palautin sen vasta keväällä, ymmärrän jos se vaikuttaa arvosanaan. Mikäli tätä ei huomioida, omien arvioideni mukaan arvosanojen keskiarvoksi tulee