MKAS2002  

Kuoronjohto 

Veera Kallio 

 

Valitsimme kevään johdettavaksi kappaleeksi Valio Potpurin. Se koostuu monesta kappaleesta, jotka eivät päässeet esitettäväksi. Onneksi Aaro tiesi teoksen olemassaolosta ja päätti viedä projektin loppuun saattamalla sen päivänvaloon. Meistä muodostui hyvä tiimi Aaron ja Matin kanssa. Ensireaktioni kappaleeseen oli innostunut ja iloinen mieli. Koska kappaleesta ei ollut kuoroäänitettä valmiina, oli upeaa päästä kuulemaan se kuoharin harjoituttamana.  

 

Jaoimme kappaleen eri osiin, jotka harjoitutimme kevään aikana vaihe vaiheelta. Aloitimme alusta, mutta hyppäsimme vaikeustasojen mukaan keskeltä loppuun ja taas palaten alkuun. Näin ollen kuorolaisille tuli tutuksi vaikeammat osiot, kun niitä kerrattiin treenien aikana. Haasteita toi ajoittain johtotrion aktiivisuuden puuttuminen, sekä kuorolaisten rohkeuden uupuminen. Kuorolaiset nappasivat kuitenkin kappaleesta kokonaisuudessaan hyvin kiinni ja saivat tukea toinen toisistaan.  

 

Koitti kerta, kun pääsin johtamaan ensimmäistä kertaa kappaletta kokonaisuutena. Hyvin heikoksi jäi valmistautuminen, mutta se ei loppujen lopuksi haitannut. Saimme kappaletta eteenpäin. Osasin antaa lennosta laulullista palautetta, esimerkiksi suun ja kehon asennosta. Huomasin jossain kohtaa johtamista, että voisin myös katsoa kuoroa päin ja ottaa enemmän katsekontaktia. Tähän varmasti auttaa se, että opin itse kappaletta paremmin ulkoa. Kun pääsin johtamaan uudestaan kappaletta, oli olo jo varmempi ja teos tutumpi kuorolaisille. Tämä mahdollisti kappaleeseen heittäytymisen ja loppuvaiheilla koreografian keksimisen. Liike toi laulamiseen rentoutta ja ilmaisuun energiaa. 

 

Kuoron äänenmuodostus:  

Kiinnitin pitämissäni äänenavauksissa huomiota kappaleen luonteeseen ja siinä tarvittaviin äänenkäytöllisiin piirteisiin. Esimerkiksi alussa sopraanoilla on melko korkealta pitkää linjaa. Halusin tuoda siihen rohkeutta ja kantavuutta, joten harjoittelimme laulua auditoriossa ääni suunnattuna kauas ylös. Tenoreita rohkaisin ottamaan liikettä mukaan sooloon. Se toisi rentoutta ja tukea vieruskavereista. Pyrin näyttämään itse äänenkäytöllä myös esimerkkiä, kuinka laulaa joitain kohtia ja kannustaa rentouden kautta laulamaan. Olisin mielelläni jatkanut enemmänkin harjoittamista, mutta rajatussa ajassa ehdin mielestäni hyvin sisällyttää treeniin myös äänenkäytöllisiä ohjeita. Antaisin tästä arvosanaksi itselleni 5. 

Kuororyhmän rakentaminen:  

Pyrin olemaan kannustava kuorotoveri. Osallistuin toimintaan avoimin mielin ja muita tsempaten. Olisin voinut ottaa vielä yhteisöllisempiä leikkejä äänenavauksiin ja kehottaa ottamaan tukea laulaessa toisista kuorolaisista. Antaisin arvosanaksi itselleni 4. 

Musiikilliset taidot:  

Kappaleen valintaan vaikutti kevään konsertit. Mielestäni sen luonne sopii hyvin niihin ja tuo iloa laulajille sekä kuuntelijoille. Kappaleessa on tarpeeksi haastetta, kun se jakaantuu useampaan stemmaan ja vaatii sanarytmien ja melodiakulkujen osaamista. Se ei kuitenkaan ole liian vaikea opeteltavaksi tarvittaessa ajassa. Halusin tuoda esitykseen pirteyttä ja tukea kuorolaisia näytöissä, jotta laulaminen olisi mukavaa. Antaisin arvosanaksi itselleni 5. 

Johtamistaidot:  

Vaikka nuottikuvaltaan kappaleen voisi johtaa lähes kokonaan samalla kaavalla, halusin tuoda siihen vaihtelua johtamalla välillä neljään ja välillä kahteen. Näin sain siihen tarkempaa otetta ja kuorolaisille impulsseja. Pidin tärkeänä, että laulajat oppivat ensin vaikeimmat sanarytmit ja rakenteen pääpiirteittäin. Kokonaisuus muodostui kivasti, vaikka olisi voinut vielä hioa lopun harmonioita varmemmiksi. Esiintymiseen motivoin kuorolaisia keksimällä hauskan koreografian. Yleisö piti siitä ja alkoi taputtaa kesken kappaleen, kun laskeuduimme alas. Kappaletta oli vielä jäljellä ja parin sekunnin ajan tuntui, kuin aika olisi hetkeksi pysähtynyt. Kuorolaiset katsoivat minua ikään kuin kysyen, mitä nyt? Vastasin katseeseen ja valmistin seuraavan kaavan näytön, jonka jälkeen jatkoimme harjoitellusti kappaleen yhdessä loppuun ilman suurempaa hämmennystä. Ylen Kapellimestarit -sarjassa keskusteltiin, kuinka johtaja ja orkesteri eivät oikeastaan tunne toisiaan ennen, kuin ovat olleet konsertissa yhdessä. Pystyn osittain allekirjoittamaan tämän. Kevätkonsertin jälkeen jäi hyvä mieli. Sellainen, että tätä haluaa tehdä lisää. Antaisin arvosanaksi itselleni 5.