Toimintakulttuurin kehittämisen tavoitteena on, että kaikki esiopetuksessa työskentelevät tiedostavat oman toimintansa merkityksen ja sen, miten eri tavat toimia siirtyvät mallina lapsille.

Esiopetusikäinen oppii leikin avulla. Esiopetus on lapsesta lähtevää ja leikinomaista, kokonaisvaltaista toimintaa ilman oppiaineiden tuntijakoa. Jokainen lapsi huomioidaan omanlaisena persoonanaan, ja yhteinen kokeileminen ja yrittäminen nähdään myönteisenä voimavarana. Esikoulut ovat omalta osaltaan kehittämässä Reisjärven yrittäjyyskasvatusta vahvistaen esikoululaisen kasvamista yrittäjyyskasvatuksen polulla.

Toimintakulttuurin kehittämiseen varataan aikaa. Yhteistyötä esi- ja alkuopetuksen sekä varhaishaiskasvatuksen välillä kehitetään. Yhteistyötä suunnitellaan vuosittain päivitettävään vuosikelloon mm yhteisten tapahtumien ja siirtopalaverien osalta. Yhteistyön tekeminen on tarvittaessa mahdollista myös oppilashuollon ja erityisen tuen sekä muiden asiantuntijoiden välillä ja heidän kanssaan. Huoltajien kanssa käydyt keskustelut ja saatu palaute auttavat rakentamaan toimintakulttuuria yhteistyössä lasten kanssa.

Huoltajille järjestetään mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua esiopetusryhmän toimintaan. Esiopetustoiminta vanhempien kanssa perustuu kasvatuskumppanuus ajatteluun - huoltajien näkemyksiä kunnioitetaan lastensa asiantuntijoina. Myös lapsia rohkaistaan ilmaisemaan mielipiteitä ja osallistumaan ryhmässä. Lasten osallisuus on mahdollista pienessä ryhmässä yksiköittäin. Kiitetään, kehutaan ja kannustetaan - näin rakennetaan samalla ehyttä itsetuntoa. Leikin avulla lapsi käsittelee tunteitaan ja kokemuksiaan. Samalla hän oppii hallitsemaan oppimiaan asioita ja hänen minäkuvansa syvenee.

Arviointi ja kehittäminen

Toimintakulttuuria arvioidaan toimintavuoden lopussa esiopetuksen yleisen arvioinnin yhteydessä. Päivittäin saatu palaute lasten toiminnan ja keskustelujen kautta luo myös puitteet toimintakulttuurin kehittämiselle.

Kaikille yhteinen esiopetus ja tasa-arvokasvatus

Toimintakulttuurin kehittämisen lähtökohtana on kaikille yhteinen esiopetus, jossa kukin lapsi voi toimia, kehittyä ja oppia omana ainutlaatuisena yksilönään sekä yhteisön jäsenenä. Toimintaa kehitetään inklusiiviseen ja kulttuurista monimuotoisuutta tukevaan suuntaan.

Tasa-arvotyöskentely koskee läpäisevästi kaikkia esiopetuksen alueita: lasten kohtelua, lasten huoltajia, ympäristöä, materiaaleja ja esimerkiksi rajojen asettamista. Lapsille tulee taata samanlaiset oikeudet, velvollisuudet ja mahdollisuudet sukupuolesta riippumatta. Tasa-arvoasioihin panostava esiopetus opettaa lapsia arvostamaan moninaisuutta.

Oppiminen ja oivalluksen ilo

Yhteinen sisällöllinen suunnittelu on tärkeää; asiat mietitään toimivaksi kokonaisuudeksi, jolloin esim. tilat ja resurssit hyödynnetään parhaiten. Tällöin pienryhmätoiminta erilaisissa fyysisissä ympäristöissä, ja vuorovaikutus lapsi-aikuinen ja lapsi-lapsi toteutuu. Esiopetus pyrkii vahvistamaan lapsen kokemuksia omasta osaamisestaan yksin ja yhdessä muiden kanssa. Onnistumisen kokemukset vahvistavat lapsen itsetuntoa ja näin hän uskaltautuu tekemään aloitteita ja kokeilemaan ja erehtymään.

Oppimista tapahtuu, kun aikuinen on läsnä lapsen prosessissa sekä tukee lasta. Prosessi on tärkeämpi kuin lopputulos, ja jokaisen lapsen tuotosta tulee kunnioittaa. Oppimisympäristön merkitys on suuri, ja sen rakentaminen ja muuntelu yhdessä lasten kanssa on osa prosessia. Aikuinen ei anna aina valmiita vastauksia vaan esittää vastakysymyksiä, jolloin lapsella on mahdollisuus oivaltaa itse. Hyvän ja rakentavan palautteen antaminen on tärkeää molemmin puolin.

Lapsi osallisena ja oman elämänsä toimijana

Toimiminen pienessä ryhmässä lisää luontevalla tavalla lasten osallisuutta. Näin lasten keskinäinen vuorovaikutus sekä vuorovaikutus aikuisen kanssa korostuvat. Osallisuutta voidaan tarkastella neljästä eri näkökulmasta. Lapsia havainnoimalla saadaan tietoa lapsen kiinnostuksen kohteista sekä hänen taidoistaan toimia ryhmässä sekä erilaisissa tilanteissa.

Lasten vaikutusmahdollisuuksia lisätään huomioimalla lasten ideoita projektien teemoina ja mahdollisuuksina osallistua tilanteisiin, joissa mietitään esimerkiksi mahdollisia tarvikehankintoja tai yhteisiä pelisääntöjä. Osallisuuden kokemus lisää tunnetta siitä, että jokainen on tärkeä ja voi osallistua. Tämä kokemus vaikuttaa myös oppimismotivaatioon.

Ottamalla lapsi mukaan erilaisiin työtehtäviin lisätään lapsen osallisuutta. Lapsi oppii tekemällä itse. Aikuisen tehtävä on tukea lapsen kehittymistä tarjoamalla onnistumisen kokemuksia ja sekä ohjaamalla lapsia kehityksessään.

Lasten toimijuus ilmenee aloitteellisuutena, osallisuutena, kykynä esittää mielipiteitä, taitona pyytää apua ja luoda uusia ideoita sekä ajatuksia. Lisäksi lapset tuntevat, että he voivat itse vaikuttaa oppimisympäristöönsä sekä omaan oppimiseensa.

Hyvinvointi ja turvallinen arki

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014, 15) sanotaan seuraavaa:

”Lapsia rohkaistaan ja ohjataan tunnistamaan, ilmaisemaan ja säätelemään erilaisia tunteita. Lapsia ohjataan toimimaan toiset huomioon ottaen erilaisissa ristiriitatilanteissa.”

Hyvinvointiin liittyy psyykkisen hyvinvoinnin lisäksi fyysinen hyvinvointi. Terveellinen ravinto, lepo ja fyysinen rasitus ovat seikkoja, joiden hyvä toteutuminen on aikuisen vastuulla, mutta joihin myös lasten oma huomio kiinnitetään. Lasten päivittäisen liikunnan määrää lisätään aktiivisesti. Esiopetusryhmät ovat rekisteröityneet Liikuva-kouluhankkeen käyttäjiksi.

Yhteiset säännöt luovat turvallisuutta. Esikouluvuoden alussa sovitaan oman ryhmän säännöt. Hyvät käytöstavat, toisten huomioiminen ja kunnioittaminen - sekä ohjaavia aikuisia että toisia lapsia kohtaan molemmin puolin, luovat turvalliset puitteet toiminnalle. Kaikessa toiminnassa pyritään toista kunnioittavaan vuorovaikutukseen ja kauniiseen kielenkäyttöön, jotka vahvistavat sekä turvallisuuden tunnetta että hyvinvointia.