KASIT

MOK-6

HAASTATTELU #3

 

 

HALUAISITKO SINÄ VAIKUTTAA KOULURUOKAAN? KYLLÄ. 

PITÄISIKÖ KAIKKIEN EDES MAISTAA KOULURUOKAA? KYLLÄ. IHMISEN PITÄÄ MAISTAA JOTAIN RUOKAA 5-10KERTAA, ETTÄ VOI SANOA TYKKÄÄKÖ JOSTAIN RUUASTA.

ONKO KOULURUOKAILU MIELESTÄSI SOPIVAAN AIKAAN?

KYLLÄ JA EI, KYLLÄ ON KYLÄLLÄ ASUVILLE JA EI ON KULJETUS OPPILAILLE, JOTKA LÄHTEVÄT LIIKKEELLE ENNEN KAHDEKSAA.

 

TEKIJÄT: RIKU VORNANEN, ANTTI SUVANTO, JUHO PARVIAINEN

MOK-5

Projektisuunnitelma:

 

 

Psykologin tai kuraattorin haastattelu jos jompikumpi on koulussa.

  Itsetunto = Minä käsitys 

 

 Lähteet: wikipedia, vaestoliitto.fi 

  Itsetunto = Minä käsitys 

Itsetunto on omanarvontunnetta eli itsekunnioitusta ja tietoisuutta omasta arvostaan.  

Hyvä itsetunto on sitä, että tietää missä on hyvä ja mitä osaa tehdä, mutta myös tietää missä ei ole niin hyvä tai mitä ei osaa tehdä. 

Huono itsetunto on taas sitä, että luulee olevansa huono kaikessa tai että ei usko omiin kykyihinsä. 

Itsetunto ei periydy vaan se kehittyy koko elämän ajan ja jokaisella on omanlaisensa itsetunto/minäkäsitys. 

------------------------------------------------------- 

Kyselimme yläasteen oppilailta ja henkilökunnalta kysymyksiä itsetunnosta ja kokosimme ne tähän.  

Kyselyjen tulokset: 

  1. Mitä itsetunto tarkoittaa? 

2/20 luottamusta itseensä 

2/20 itsensä hyväksymistä 

4/20 sitä miten näkee itsensä 

7/20 itsensä tuntemista ja omien vahvuuksiensa ja heikkouksiensa tiedostamista 

  2/20 itsensä arvostusta 

2/20 ei tiedä 

1/20 itselleen rehellisenä olemista 

 

 

  1. miten itsetuntoa voi kehittää?

7/20 harjoittelemalla ja haastamalla itseään 

3/20 ei kuuntele negatiivisia asioita itsestään vaan keskittyy positiivisiin asioihin itsessään 

2/20 Olemalla rehellinen ja oma itsensä 

3/20 hyväksymällä itsensä ja luottamalla itseensä 

2/20 olemalla niiden seurassa, jotka parantavat itsetuntoasi esim. kehumalla  

2/20 ei tiedä 

 

  1. Millainen itsetunto sinulla on?

4/20 huono🙁 

4/20 ihan ok/keskiverto😐 

2/20 vaihteleva🙃 

3/20 nykyään hyvä ennen huonompi😛 

5/20 ihan hyvä/hyvä🙂 

2/20 todella hyvä😄 

Vaikka sinulla olisi juuri nyt huono itsetunto niin muista että sitä voi kehittää ja parantaa. 

 

 Lähteet: wikipedia, vaestoliitto.fi 

Tekijät: Sara, Petra & Marja 

 

MOK-4

Liikunta, millaista liikuntaa pitää harrastaa 

 

Me kaikki olemme nuoria. Nuori tarvitsee tarpeeksi liikuntaa. Liikunnan pitää olla monipuolista.  

Montako tuntia päivässä ja millaista liikuntaa?  

 

 

 

Toteutus 

Haastatellaan liikunnan opettajaa Elisaa ja lääkäri Riikka Niemilää. Etsitään netistä ja kirjastosta myös tietoa avainsanoilla: Nuorten liikunta, liikunta, liikuntaan vaikuttavat tekijät.  

 

Haastattelu kysymyksiä:  

(Anu ja Milla, Elisalta) Minkälaista liikuntaa pitäisi harrastaa, miten venyttely vaikuttaa liikuntaan, onko liikunnan harrastamisella vaikutusta koulunkäyntiin. 

(Anni ja saga, riikkaa) kuinka paljon liikuntaa pitäisi harrastaa päivässä?, miten liikunta vaikuttaa yleiseen terveyteen, miten ravinto vaikuttaa liikuntaan. 

Aikataulu: 

Maanantai: tiedonhaku kirjastosta ja netistä 

Tiistai: haastattelut, Anu-Milla ja Milla haastattelevat Elisa Sorosta koulussa klo 10-12 tai 13.25 

Anni ja Saga haastattelevat Riikka niemilää terveyskeskuksella klo.? 

Keskiviikko: esittely luokalle ja parantelua 

Torstai: esittely agorassa. 


Vähemmän kuin puolet lapsista ja nuorista harrastaa liikuntaa liikuntasuosituksen mukaisesti siten liikunnan myönteiset vaikutukset jäävät usein saavuttamatta. Lähde: Suomalaisten nuorten liikunta, tervekoululainen.fi 

 

Liikunnalla on fyysisiä ja psyykkisiä vaikutuksia terveyteen. Liikkumalla riittävästi voit saada terveitä elinvuosia lisää. Voit ehkäistä liikkumalla esim. useita sydän- ja verisuonisairauksia ja joitakin syöpätauteja. Lähde: liikunnan vaikutukset, UKK-instituutti.fi 

 

Jokaisen 7-18-vuotiaiden täytyy liikkua vähintään 1-2 tuntia päivässä ja liikunnan pitäisi olla monipuolista ja sitä pitää harrastaa ikään sopivalla tavalla. Monen tunnin istumisjaksoja tuli välttää. Lähde: lasten ja nuorten liikuntasuositu 





Tutkimme, millaista liikuntaa pitäisi harrastaa ja minkä verran sekä millaisia vaikutuksia liikunnalla on. 

Liikunnalla on fyysisiä ja psyykkisiä vaikutuksia terveyteen. Liikkumalla riittävästi voit saada terveitä elinvuosia lisää. Säännöllinen liikunta on tärkeää terveydelle, toimintakyvylle ja henkiselle vireydelle. Voit ehkäistä liikkumalla esim. useita sydän- ja verisuonisairauksia, joitakin syöpätauteja ja muita erilaisia sairauksia. Liikunta vahvistaa ihmisen hengitys- ja verenkiertoelimistöä. Liikunta on myös erityisen tärkeää luuston kehittymiselle. Nykyään monet ihmiset liikkuvat kuitenkin liian vähän. Sen vuoksi on laadittu liikuntasuosituksia, joita noudattamalla jokainen voi liikkua terveyden kannalta riittävästi. 

Jokaisen 7-18-vuotiaan täytyy liikkua vähintään 1-2 tuntia päivässä ja liikunnan pitäisi olla monipuolista ja sitä pitää harrastaa ikään sopivalla tavalla. Lasten ja nuorten täytyy liikkua aikuisia enemmän, jotta turvataan elimistön kasvu ja kehittyminen. Nuorten olisi tärkeää harrastaa kestävyyttä parantavaa liikuntaa joka päivä ja lihaksia kuormittavaa liikuntaa vähintään kolme kertaa viikossa. Monen tunnin istumisjaksoja tulisi välttää, koska liikkumattomuus on haitallista terveydelle. 

Vähemmän kuin puolet lapsista ja nuorista harrastaa liikuntaa liikuntasuosituksen mukaisesti siten liikunnan myönteiset vaikutukset jäävät usein saavuttamatta. Liikuntamuoto ei sinänsä ole tärkeä vaan se, että harrastus antaa mielihyvää. 

 

Haastattelimme liikunnanopettaja Elisa Sorosta. Kysyimme häneltä kysymyksiä ja näin hän vastasi: 

1.Minkälaista liikuntaa pitäisi harrastaa? 

  • Liikuntasuosituksen mukaisia eli lihaskuntoa, kestävyysliikuntaa, vauhtiliikuntaa ja arkiliikuntaa. Ei ole pakko olla ohjattua harrastusta vaan voi olla omatoimista eli ilman ohjaajaa olevaa liikuntaa.

2.Onko venyttelyllä vaikutusta liikuntaan? 

  • On sillä ja paljonkin. Jos on parempi liikkuvuus sen takia, että on venytellyt, niin pystyy esimerkiksi hyppäämään korkeammalle, heittämään pidemmälle ja pääsee paremmin erilaisiin asentoihin. Lihakset eivät tule niin kipeäksi.
  1. Mitä mieltä olet koulun liikuntatuntien määrästä?
  • Minun mielestäni on hyvä, että kasiluokkalaisille on tullut yksi tunti lisää. Olisi kiva saada lisää tunteja myös seiska- ja ysiluokkalaisille. Luulen, että oppilaatkin tykkäisivät lisätunneista, koska he oppisivat enemmän ja oppiminen tekee liikunnasta kivaa.

Haastattelimme myös sairaanhoitajaa ja lääkäriä Juankosken terveyskeskukselta. Alla on niistä yhteenveto. 

  1. Kuinka paljon liikuntaa pitäisi harrastaa päivässä?
  • Yleisten suositusten mukaan n.3-4 kertaa viikossa vähintään 30min. Kestävää aerobista liikuntaa esim. kävely sekä 1-2 kertaa lihaskuntoa kehittävää liikuntaa. Aikuisille 2-3 tuntia viikossa. Nuorille enemmän.
  1. Miten liikunta vaikuttaa yleiseen terveyteen?
  • Ennaltaehkäisee sairauksia ja vaikuttaa positiivisesti mielenterveyteen. Luut vahvistuvat, auttaa unohtamaan murheita, torjuu ylipainoa.
  1. Onko ravinnolla merkitystä liikuntaan?
  • Liikuntaa jaksaa paremmin harrastaa, kun ruokavalio on monipuolista ja terveellistä, varsinkin raskaampaa liikuntaa harrastaessaan tarvitsee esim. Proteiinia. Lihakset tarvitsevat paljon valkuaista.

 

Kysyimme myös ulkopuolisilta henkilöiltä kysymyksiä ja tässä on niistä yhteenveto: 

Ihmiset harrastavat erilaisia urheilulajeja esim. Jalkapalloa ja laskettelua sekä lenkkeilyä. Monet tekevät myös esimerkiksi lumitöitä, joka on hyötyliikuntaa. 

Suurin osa harrastaa liikuntaa päivittäin 1-2 tuntia. 

Liikunta vaikuttaa ihmisiin positiivisesti. Useimmat virkistyvät ja joillekin on helpompi mennä nukkumaan. 

 

Liiku, niin lihaksesi kiittävät! 

Lähteet: Syke 7 terveystiedon kirja, suomalaisten nuorten liikunta Tervekoululainen.fi, liikunnan vaikutukset UKK-instituutti, Lasten ja nuorten liikuntasuositus tervekoululainen.fi  


Havainnot 

 

-Saatiinko vastaus tutkimuskysymykseen: Saatiin. 

-Mitä havaintoja tehtiin: Liikunnan pitää olla monipuolista ja täytyy liikkua riittävästi. 

-Tärkeimmät tiedot: Nuorten täytyy liikkua enemmän kuin aikuisten. 

-Mitä kannattaa kertoa muille: Kannattaa liikkua, vaikka ei huvita ja kokeilla erilaisia liikuntatapoja, siten voit löytää mukavan liikkumiskeinon, joka sinua kiinnostaa. 

-Minkä muutoksen haluatte saada aikaan: Nuoret liikkuisivat enemmän, eikä olisi niin paljon puhelimella. 

-Pääväite/iskulause: Liiku niin lihaksesi kiittää. 

-Kenelle suunnattu: kaikille, mutta enemmän nuorille. 

 



MOK-4

 

Tøni haastattelee ja etsii tietoa Aaronin kanssa 

Jasper kirjoittaa tiedot  

Mistä etsimme tietoa: Internetistä, nettisivulta YLE.fi 

Esitämme sen näyttämällä video pätkän, jossa haastatellaan aiheeseen liittyviä henkilöitä. Haastattelemme Elisa Sorosta. 

Kysymykset: -Monta tuntia harrastat liikuntaa päivän aikana? 

-Mitä liikuntaa harrastat eniten? 

-Venytteletkö säännöllisesti? 

-Syötkö säännöllisesti? 
-Mitä sinun ruokavalioosi kuuluu? 

-Syötkö paljon vihanneksia tai hedelmiä? 

-Herkutteletko viikonloppuna enemmän kuin arkena? 

-Onko liikkuminen sinun mielestäsi hauskaa? 

-Onko sinulla joku liikuntamuoto jota inhoat? 

-Mikä on parasta liikunnassa? 

Mitä tapahtuu jos liikunta jää pois arjesta? 

 

-Kunto huononee ja jaksaminen huononee 

-Diabeteksen riski kasvaa 

-Jos syö epäterveellisesti niin lihoo 

-Lihasmassa heikkenee 

Tutkelmien mukaan, ylä-koululaisista ja lukiolaisista sekä ammattikoululaisista n. 60% ei harrasta päivittäin liikuntaa. Ylipainoisten määrä on kasvanut ylä-koululaisten keskuudessa. Älylaitteet vievät suurimman ajan päivästä, eikä välttämättä itse huomaa ajan kulua. Osa nuorista pelaa jopa yöllä, jonka takia ne ovat rauhattomia tunnilla. (YLE.fi, 25% suomalaisista ei liiku ollenkaan 11.1.2018) 

Nuoren pitäisi liikkua hikiliikuntaa eli nostaa sykettä ja hengästyä joka päivä. Venyttely kannattaa, koska se parantaa lihasten kimmoisuutta ja ylläpitää liikeratojen laajuutta. Jos lihakset ovat jäykät ja niitä ei ole venytetty niin ne väsyvät nopeammin. (syke 7 terveystieto, 2013) 

Liikunnan esteinä voi olla esim. Että ei saa valmennusta tai että on joku muu harrastus ja sitten muulla ajalla ei kehdata liikkua ollenkaan. Liikkumisen syitä voi olla esim. Että siitä saa hyvän olon ja kunto pysyy yllä. Nuorten kuuluisi liikkua vähintään 1,5h. Liikunta ei estä vanhusta liikkumasta, mutta pitkän liikunta tauon jälkeen kannattaa aloittaa kevyesti esim. Sauvakävely tai kuntojumppa. 

 

Kyze ly 

 

-saatiinko vastaus tutkimuskysymykseen? KYLLÄ  

-mitä havaintoja tehtiin? VAIKKA MITÄ 

-tärkeimmät löydöt? EI TIETOA 

-mitä kannattaa kertoa muille? TARINOITA 

 

MOK-3

Riippuvuus tarkoittaa addiktiota. On pakon omainen tarve harjoittaa jotakin toimintoa tai kokea tietynlainen tunnetila. Riippuvuuden vaikutus elämään vaihtelee hyödyllisestä ja elämää ylläpitävästä terveestä riippuvuudesta haitalliseen riippuvuussairauteen. Riippuvuudet voidaan luokitella keholliseen ja henkisiin riippuvuuksiin. Riippuvuus liittyy usein mielihyvähakuisuuteen. Yleisiä haitallisia riippuvuuksia ovat päihderiippuvuus, lääkeriippuvuudet, shoppailuriippuvuus, seksiriippuvuus, syömishäiriö, läheisriippuvuus, nettiriippuvuudet ja peliriippuvuudet. 

Wikipedia ja Päihdelinkki 

Saatiin vastaus 

Riippuvuuksiin suhtaudutaan kielteisesti 

Ei kannata tulla riippuvaiseksi 

 

Että ihmiset olisivat vähemmän riippuvaisia 

Älä ole riippuvainen  

SUUNNATTU nuorille 

 

MOK-2

UNI -Kasvavan lapsen pitäisi saada unta 8-10h 

-Uni on tärkeää aivojen kannalta 

-Riittävä uni vaikuttaa tulevaan päivään, esim. jos on nukkunut tarpeeksi päivästä voi tulla energisempi ja positiivisempi 

 

Lisätietoa netistä: 

-Uni palauttaa elimistön päivän rasituksista ja väsymyksestä sekä tasapainottaa hermoston toimintaa 

-Uni myös vahvistaa vastustuskykyä aktivoidessaan elimistön torjuntamekanismeja 

-Aivot tarvitsevat unta myös mielialan ylläpitämiseen 

-Unen aikana mieli käsittelee myös tunteita, joita se on päivän aikana kohdannut 

-Tiedot etsitty sivulta:Mieli.fi 

 

-Unen eri vaiheissa aivosähkötoiminnassa, lihastoiminnassa, silmien liikkeessä, sydämen sykkeessä ja ruumiin lämmössä tapahtuu muutoksia 

-Tiedot etsitty sivulta:Suomen terveysliikunta instituutti oy 

-Painajainen on kauhua aiheuttava uni, jossa kielteinen tunnetila vastaa unen toimintaa 

-Aikuinen ihminen tarvitsee unta 7-9h vuorokaudessa

3.2. Mitä on saatu selville? 

Saatiinko vastaus tutkimuskysymykseen 

-Saimme vastauksen tutkimuskysymykseemme 

Mitä havaintoja tehtiin 

-Harva otti testin tosissaan 

Tärkeimmät löydöt 

-Aikalailla kaikki mikä uneen liittyy 

Mitä kannattaa kertoa muille 

-Unella on paljon terveysvaikutuksia 

 

4.Valmistelu 

Minkä muutoksen haluatte saada aikaan 
-Että koululaiset nukkuisivat enemmän 

Pääväite/iskulause 

- 

Kenelle suunnattu 

-Suuntasimme testin seiskaluokkalaisille 

 

MOK-1

 

-Energiajuoma riippuvuus 

-Riippuvuudet vaikuttavat elämään 

-Riippuvuudet haittaavat terveyttä 

-Riippuvuuden haitta vaikutuksista 

 

Riku: haastattelee Elisa Sorosta tiistaina 17.12.2019 klo. 13.25-14.10 luokan 107 ulkopuolella 

Rasmus: kuvaa, kun Riku haastattelee Elisaa 17.12.2019 klo. 13.25-14.10 luokan 107 ulkopuolella 

Patrik: kirjoittaa maanantaina 16.12.2019 

 

Riku, Rasmus ja Patrik keksii kysymyksiä maanantaina 16.12.2019 

Kysymykset:  

Juotko itse energiajuomia?  

Millä tavalla energiajuoma riippuvuus voi vaikuttaa elämään?  

Suositteletko energiajuomia käytettäväksi missään? 

Mitä huonoja puolia on energiajuomista? 

Miksi energiajuomat addiktoivat? 

Tiedätkö paljonko sokeria energiajuomissa on? 

Lähde: Https://nuortenlinkki.fi  

Mitä on energiajuomat?  

Energiajuomat ovat virvoitusjuomien kaltaisia. Ne sisältävät piristäviä ainesosia, joista keskeisin on kofeiini. Juomiin on myös esimerkiksi lisätty guaranaa, tauriinia ja glukuronolaktonia. Niissä on myös keskimäärin 11 sokeripalaa. 

Miten se vaikuttaa? 

 Energiajuomien sisältämä kofeiini vaikuttaa adenosiiniksi kutsuttuun välittäjäaineeseen, jolla on merkitystä muun muassa valveilla olon ja unen säästelyssä.  

 

Lähde: Lasten uutiset Helsingin sanomat 

Energiajuomissa on todettu olevan haittavaikutuksia, mutta silti lapset ja nuoret juovat niitä. Energiajuomat sisältävät suuria määriä sokeria ja kofeiinia. 

Lapset ovat yleensä kofeiinille herkempiä kuin aikuiset. Sokeri voi aiheuttaa esim. Ylipainoa, diabetestä ja hampaiden reikiintymistä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suositus on, että alle 15v. ei myydä energiajuomia.  

 

Lähteiden perusteella energiajuomat ovat boomereiden mielestä haitallisia Ja koukuttavia. Jos niitä juo paljon, voi saada rytmihäiriöitä mutta kohtuulla nautittuna niistä ei pitäisi olla pahasti haittaa. 

Energiajuomat ovat huijausta. Niissä on vain paljon sokeria, jos niitä juo liikaa voi tulla rytmihäiriöitä tai sokeritauti. 

 

https://redbull.com  

Mietoja energiajuomia ei suositella juotavaksi kahta enempää. Vahvoja energiajuomia ei tulisi ottaa kuin enintään 1 päivässä 

 

projektisuunnitelma unesta

Projektin aihe: uni 

Nukkuminen on elintärkeä osa ihmisen luontaista vuorokausirytmiä, eikä ihminen selviä ilman unta. 

Kaikki nukkuvat 

 

 

Aiheet: 

Unen vaiheet 

Yksilölliset erot 

Unen laatu 

Nukkumisen vaikutus aivoihin  

 

Työtehtävät : 

Petri-Kuvat 

Viivi Ja Noora-kysymykset 

Lauri-kokoaa kahootin 

 

Avainsanat: 

Uni 

nukkuminen 

Unen tarve 

 

Kysymykset: 

Paljon unta ihminen tarvitsee vuorokaudessa? 

Liian vähäinen nukkuminen voi aiheuttaa____ 

Liika nukkuminen voi aiheuttaa_____ 

Ihminen selviää ilman unta_______Ä 

 

Lähteet 

https://academic.oup.com/ 

wikipedia 

 

 

projektisuunnitelma liikunnasta

Liikunta, millaista liikuntaa pitää harrastaa 

 

Me kaikki olemme nuoria. Nuori tarvitsee tarpeeksi liikuntaa. Liikunnan pitää olla monipuolista.  

Montako tuntia päivässä ja millaista liikuntaa?  

 

 

 

Toteutus 

Haastatellaan liikunnan opettajaa Elisaa ja lääkäri Riikka Niemilää. Etsitään netistä ja kirjastosta myös tietoa avainsanoilla: Nuorten liikunta, liikunta, liikuntaan vaikuttavat tekijät.  

 

Haastattelu kysymyksiä:  

(Anu ja Milla, Elisalta) Minkälaista liikuntaa pitäisi harrastaa, miten venyttely vaikuttaa liikuntaan, onko liikunnan harrastamisella vaikutusta koulunkäyntiin. 

(Anni ja saga, riikkaa) kuinka paljon liikuntaa pitäisi harrastaa päivässä?, miten liikunta vaikuttaa yleiseen terveyteen, miten ravinto vaikuttaa liikuntaan. 

Aikataulu: 

Maanantai: tiedonhaku kirjastosta ja netistä 

Tiistai: haastattelut, Anu-Milla ja Milla haastattelevat Elisa Sorosta koulussa klo 10-12 tai 13.25 

Anni ja Saga haastattelevat Riikka niemilää terveyskeskuksella klo.? 

Keskiviikko: esittely luokalle ja parantelua 

Torstai: esittely agorassa.