Rastaat ja metsän pikkulintuja
Pajulintu
Se on hyönteissyöjä ja muuttolintu.
Lintuatlas
Peippo

Peippo on silti muuttolintu. Peipot muuttavat Länsi-Eurooppaan ja palaavat Suomeen huhtikuussa.
Lintuatlas
Laulurastas (Turdus philomelos)

Laulurastas pesii kuusi- ja sekametsissä. Sitä pidetään kuusikoidemme laulutaiturina.
Laulurastas syö kastematoja, toukkia ja kotiloita. Kesän lopulla ja syksyllä se käyttää ravintona myös marjoja.
Lintuatlas
Mustarastas (Turdus merula)

Laji pesii lehtomaisissa metsissä, puistossa ja puutarhoissa. Ravintona on rastaiden tapaan kastemadot, hyönteiset ja niiden toukat. Loppukesällä ja syksyllä syö myös marjoja ja hedelmiä.
Suurin osa muuttaa talveksi Länsi-Eurooppaan. Suomeen talveksi jääneet yksilöt selviytyvät pihlajanmarjoilla, puuhun jääneillä omenoilla ja lintulautojen siemenillä.
Lintuatlas
Punakylkirastas (Turdus iliacus)

Punakylkirastaat pesivät erilaisissa metsissä. Ne viihtyvät myös puistoissa ja puutarhoissa.
Ravintona punakylkirastaat käyttävät kovakuoriaisia, toukkia ja kotiloita. Syksyllä ravintoa täydentävät marjat.
Lintuatlas
Räkättirastas (Turdus pilaris)

Räkättirastas pesii erilaisissa metsissä, puutarhoissa, puistoissa ja tunturikoivikoissakin. Laji pesii yksin tai yhdyskunnittain. Räkättirastaat ovat tuttu näky kaivamassa kastematoja pihojen ja puistojen nurmikoilta.
Osa muuttaa talveksi Länsi-Eurooppaan. Räkättirastaat pysyvät Suomessa pitkälle talveen, mikäli syksyn pihlajanmarjasato on ollut hyvä. Jos marjoja ei ole, muutto alkaa jo loppusyksyllä.
Räkättirastaat eli "räksät" rätisevät variksia hätyytellessä.
Lintuatlas