Aineella on kolme arkista olomuotoa: kiinteä, nestemäinen ja kaasumainen. Näiden lisäksi äärimmäisissä olosuhteissa voi tavata myös muita: plasmaa, Bose-Einstein kondensaattia, kvarkki-gluoniplasmaa ja monia ihmiselle vielä tuntemattomia olomuotoja.

Mutta mitä tarkoittaa, että aine on kiinteää? Entä nestemäistä tai kaasumaista? Ja mikä ihme on tuo ylläoleva diagrammi?

Kiinteä (s niin kuin englannin solid) vallitsee matalassa lämpötilassa ja korkeassa paineessa. Aineen rakenneosat ovat puristuneet ja pakkautuneet lähekkäin, ja ne pääsevät parhaimmillaan värähtelemään paikallaan.

Neste (l niin kuin englannin liquid) vallitsee kiinteää olomuotoa suuremmissa lämpötiloissa. Aineen rakenneosat ovat saaneet riittävästi energiaa lähteäkseen liikkeelle, soljuen toistensa ohitse.

Kaasu (g niin kuin englannin gas) vallitsee korkeassa lämpötilassa ja matalassa paineessa. Aineen rakenneosat liikkuvat suurilla nopeuksilla toistensa ohi ja vuorovaikuttavat vain, jos ne sattuvat törmäämään.

Plasma vallitsee, kun lämpötila nousee kaasumaisen olomuodon jälkeen edelleen. Plasma on erityisnimitys sille, kun rakenneosasten negatiivisesti varautuneet elektronit ja positiivisesti varautuneet protonit päästävät toisistaan hetkellisesti irti. Plasmaa saat aikaan, kun sytytät kynttilän: sen liekissä vallitsevat olosuhteet saavat plasman valloilleen.



Muutokset yksinkertaisimpien olomuotojen välillä ovat:

	→ sublimoituu →
KIINTEÄ	→ sulaa →	NESTE	→ höyrystyy →	KAASU	→ ionisoituu →	PLASMA
	← jähmettyy ←		← tiivistyy ←		← yhdistyy ←
	← härmistyy ←