1. Valitse teoksessa korostuva miljöö.

kulttuurinen miljöö= Emma Kantanen, Nimi jolla kutsutaan öisin. 2019.
Suomalainen peligraafikko lähtee töihin Kiinaan. Hän
yrittää sopeutua paikalliseen työelämään ja tutustuu
seksuaalivähemmistöjen alakulttuuriin.

sosiaalinen miljöö= Noora Vallinkoski, Perno Mega City. 2018.
Teos kuvaa turkulaisen Pernon kerrostalolähiön
asukkaiden alkoholin ja työttömyyden värittämää
elämää 1990-luvun laman aikaan.

fyysinen miljöö= Andy Weir, Yksin Marsissa. 2011.
Astronautti Mark Watney jää onnettomuuden
seurauksena yksin Marsiin. Hänen on selvittävä
planeetan ankarissa olosuhteissa vain muutaman
työkalun ja kekseliäisyytensä turvin.

aatteellinen miljöö= Suvi Ratinen, Matkaystävä. 2019.
Tyttö elää turvallista lapsuutta lestadiolaisyhteisössä
mutta alkaa aikuistuessaan kyseenalaistaa uskontonsa
sääntöjä ja normeja.


4. Tarkastelkaa romaanikatkelman henkilökuvaa ja henkilöiden välisiä suhteita.

a. Romaanikatkelman henkilöt ovat Jerry Siilinpää, palvelutalon henkilökuntaan kuuluva
toiminnanjohtaja Sinikka Sundström, Siiri, Irma sekä muita nimettömäksi jääviä palvelutalon
asukkaita. Aika on remontista, fläppitaulusta, Jerry Siilinpään käyttämästä hiusgeelistä ym.
päätellen nykyaikaa tai lähimenneisyyttä, paikka on Ehtoolehto-niminen vanhusten
palveluasuntola.

b. Jerry Siilinpäästä muodostuu energinen, nykyaikainen ja muodikas mutta toisaalta
myös koominen, välinpitämätön ja ymmärtämätön kuva. Jerry on englanninkielinen,
tyypillisesti nuorempaan ikäluokkaan kuuluvan ihmisen nimi, joka eroaa tyyliltään
vanhusten, kuten Siirin ja Irman, nimistä. Siilinpäätä kuvataan vahatukkaiseksi, mikä herättää
mielikuvan hiusgeeliä käyttävästä nuoresta tai nuorehkosta miehestä. Siilinpää liikkuu ja toimii energisesti. Hän käyttää puheessaan paljon puhekielisiä ja englanninkielisiä ilmauksia,
mistä syntyy nuorekas ja nykyaikainen vaikutelma. Siilinpään olemus ja puhetapa ovat
ristiriidassa vanhuksista koostuvan yleisön kanssa, mistä syntyy koominen vaikutelma.
Lisäksi Siilinpää ei osaa toimia vuorovaikutuksessa vanhusten kanssa, mistä syntyy etäinen ja
ymmärtämätön vaikutelma.

c. Siilinpää suhtautuu vanhuksiin etäisesti ja ymmärtämättömästi. Häneltä puuttuu kyky
asettua vanhusten asemaan tai kohdentaa puhettaan vanhuksille. Sundströmiin Siilinpää
suhtautuu neutraalisti ja ammatillisesti. Siilinpää osallistaa Sundströmiä tilaisuudessa
antamalla tälle puheenvuoron palvelutalon vastuulla olevista asioista, kuten pakkaamisesta ja
ajankäytöstä, ja osoittaa siten olevansa asiassa Sundströmin kanssa samalla puolella.

d. Vanhusten vuorovaikutusta estävät ikään ja terveyteen liittyvät seikat, kuten huono kuulo
ja mahdolliset muistisairaudet, sekä se, että he eivät ymmärrä kaikkien Siilinpään käyttämien
sanojen, kuten fläppitaulun, merkitystä. Vanhusten vuorovaikutusta edistää se, että he
tuntevat toisensa ja ymmärtävät toistensa puheenvuoroja. Siilinpään esityksen jälkeen
vanhukset esittävät aktiivisesti kysymyksiä, koska he haluavat tietää meneillään olevasta
remontista ja asuntojaan koskevista asioista. Tilaisuuden aihe koetaan siis kiinnostavaksi.
Siilinpään viestintä ja vuorovaikutus on hyvin yksipuolista. Hän ei osaa asettua vanhusten
asemaan ja kohdentaa viestintäänsä heille, vaan hän käyttää puhekieltä ja vieraskielisiä sanoja
vilisevää konsulttikieltä, jota vanhukset eivät ymmärrä. Lisäksi hän on kyvytön vastaamaan
vanhusten kysymyksiin tai keskustelemaan heidän kanssaan. Toisaalta Siilinpää esittelee
asiaansa energisesti ja pyrkii havainnollistamaan viestintäänsä piirrosten avulla, minkä voi
katsoa edistävän vuorovaikutusta.

e. Mikä voisi olla romaanikatkelman teema? Sopivia teemoja ovat esimerkiksi ihmisten
kohtaamattomuus, eri-ikäisten väliset kommunikaatio-ongelmat sekä vanhusten
välinpitämätön, ymmärtämätön tai huono kohtelu



6. Proosan kerronta

1. Valitse katkelmien kertojaa kuvaavat lauseet

A. 1, 6, 8, 9
A-katkelmassa on minä-kertoja, joka on tyypillisesti myös näkyvä kertojatyyppi. Minäkertoja on päähenkilö, eli kertoja myös osallistuu kertomiinsa tapahtumiin. Kerronta tapahtuu
päähenkilön näkökulmasta eli päähenkilö on fokalisoija.

B. 2, 4, 5
B-katkelman kertoja on häivytetty, sillä katkelma koostuu suurimmaksi osaksi henkilöiden
dialogista. Kertojan esittämistä johtolauseista voidaan myös havaita, että kyseessä on
ulkopuolinen kertoja.

C. 2, 3, 9
C-katkelmassa on kaikkitietävä kertoja, joka kertoo päähenkilön näkökulmasta, eli
päähenkilö on fokalisoija.

D. 2, 3, 10
D-katkelmassa on kaikkitietävä kertoja. Kerronnan näkökulmahenkilö eli fokalisoija vaihtuu:
katkelman ensimmäinen kappale kerrotaan Isabellen, toinen Amyn näkökulmasta.

E. 6, 7
E-katkelmassa on metafiktiivinen kertoja, jonka voi havaita kertojaan ja lukijaan viittaavista
ilmauksista sekä viittauksesta kertomuksen nimeen.

F. 2, 4
F-katkelmassa on ulkopuolinen kertoja, jolla ei ole pääsyä henkilöiden tunteisiin tai
ajatuksiin.

G. 2, 6, 7
G-katkelmassa ulkopuolinen kertoja kertoo Saša-nimisestä päähenkilöstä. Kertoja on näkyvä,
minkä voi päätellä hänen kynttelikköä koskevista kommenteistaan ja mielipiteistään.
Ilmauksesta ”hyvä lukija” voidaan myös päätellä, että kertoja on metafiktiivinen eli tiedostaa
oman kertojanluonteensa.