Arvoperusta, oppimiskäsitys ja toimintakulttuuri ilmenevät koulutyön käytännön järjestämisessä. Järjestämisen tulee edistää kasvatukselle ja opetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja perusopetuksen tehtävän toteuttamista. Järjestämisellä luodaan edellytykset oppilaiden hyvinvoinnille, kehitykselle ja oppimiselle sekä huolehditaan kouluyhteisön sujuvasta toiminnasta ja yhteistyöstä. Koulutyön käytännöt edistävät myös kestävää elämäntapaa.

 

Lähtökohtana on yhteinen vastuu ja huolenpito jokaisen hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä. Kasvatustyö ja hyvinvoinnin edistäminen kuuluu koulun kaikille aikuisille tehtävästä riippumatta. Koulutyön järjestämisessä otetaan huomioon kaikkien oppilaiden tarpeet, edellytykset ja vahvuudet. Hyvä opettajan ja oppilaan välinen vuorovaikutussuhde edistää kouluun kiinnittymistä¹. Huoltajien ja muiden tahojen kanssa tehtävä yhteistyö tukee tässä onnistumista.

 

Opetussuunnitelman mukainen opetus, ohjaus, opiskeluhuolto ja oppimisen tuki kaikkina koulupäivinä sekä turvallinen oppimisympäristö ovat jokaisen oppilaan oikeus. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilaan oikeudet toteutuvat ja huolehtii edellytysten luomisesta tätä edistävälle koulutyölle. Koulun johdolla on käytännön vastuu opetuksen, ohjaukseen, opiskeluhuollon ja oppimisen tuen järjestämiseen liittyvistä ratkaisuista kouluyhteisössä, kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa. Tähän sisältyy myös ongelmien ja poissaolojen suunnitelmallinen ennaltaehkäisy¹, sekä kasvun ja oppimisen esteiden tunnistaminen ja poistaminen koulun toimintatavoista. Jokaisella opettajalla on vastuu opetusryhmänsä toiminnasta, oppimisesta ja hyvinvoinnista. Opettajat vaikuttavat näihin pedagogisilla ja didaktisilla ratkaisuillaan ja ohjausotteellaan. Opettajan tehtävään kuuluu oppilaiden oppimisen, työskentelyn ja hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen, jokaisen oppilaan arvostaminen ja oikeudenmukainen kohtelu, mahdollisten vaikeuksien varhainen tunnistaminen sekä oppilaiden ohjaaminen ja tukeminen.

Opettaja huolehtii osaltaan siitä, että oppilaiden oikeus ohjaukseen sekä opetukselliseen ja opiskeluhuollollisen tukeen toteutuu. Tämä edellyttää vuorovaikutusta oppilaiden ja huoltajien kanssa, opettajien keskinäistä yhteistyötä ja erityisesti opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten kanssa tehtävää yhteistyötä.

 

Oppilailla on kouluyhteisön jäseninä oma vastuunsa. Se ilmenee säännöllisenä osallistumisena koulutyöhön, reiluna ja arvostavana suhtautumisena koulutovereihin ja koulun aikuisiin sekä yhteisten sääntöjen noudattamisena. Toisten ihmisten loukkaamattomuuden sekä työn ja työrauhan kunnioittaminen ja sovituista tehtävistä huolehtiminen on koulutyössä

välttämätöntä. Laki velvoittaa oppilaan osallistumaan perusopetukseen ja suorittamaan tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytymään asiallisesti. Oppilaan on käyttäydyttävä muita kiusaamatta ja syrjimättä sekä toimittava siten, ettei hän vaaranna muiden oppilaiden, kouluyhteisön tai opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä. Vapautus opetukseen osallistumisesta voidaan myöntää oppilaalle vain tilapäisesti erityisestä syystä. Koti ja koulu yhdessä ohjaavat oppilaita toimimaan lain edellyttämällä tavalla ja tukevat oppilaita näiden ponnisteluissa. Koulun tehtävänä on puuttua suunnitelmallisesti¹ poissaoloihin ja auttaa oppilaita onnistumaan koulutyössään.

 

Kouluun kiinnittyminen ja poissaolojen ehkäiseminen

Läsnäoloa tukeva koulun toimintakulttuuri edistää oppimista, osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia. Poissaolojen ehkäiseminen on keskeisessä asemassa suunniteltaessa poissaoloihin liittyviä toimenpiteitä ja toimintamalleja. Poissaolojen ehkäisemisessä kouluun kiinnittymistä ja läsnäoloa tuetaan niin kouluyhteisön kuin yksittäisen oppilaankin tasolla.^1,3

Koulussa opitaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja ja ryhmässä toimimisen taitoja osana oppiaineiden opetusta ja laaja-alaisen osaamisen kokonaisuutta. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelua varten voidaan paikallisesti laajentaa esimerkiksi terveystiedon tai muiden aineiden oppimäärää.²

Yhteisön kannustava ilmapiiri tukee oppilaiden aitoa toimijuutta sekä vertaissuhteiden muodostumista. Erityistä huomiota läsnäolon tukemiseen tulee kiinnittää opintojen nivelvaiheissa, jolloin kiinnittyminen uuteen yhteisöön on kesken.¹

Opiskeluhuolto on yhteisöllistä ja yksilökohtaista työtä, jonka avulla huolehditaan niin kouluyhteisön kuin yksittäisen oppilaan hyvinvoinnista ja oppimisesta. Yhteisöllinen opiskeluhuolto on tärkeä osa koulun toimintakulttuuria ja arjen huolenpitoa, jonka avulla vahvistetaan oppilaan osallisuutta ja kokemusta kuulumisesta luokka- ja kouluyhteisöön. Opiskeluhuolto ulottuu kaikkeen koulutyöhön ja on kouluyhteisön aikuisten yhteinen tehtävä. Välittävä ilmapiiri, hyvät sosiaaliset suhteet sekä kiireettömyys ja kuulluksi tuleminen edistävät oppilaan kiinnittymistä yhteisöön. Poissaolojen ehkäisemistä, suunnitelmallista seurantaa ja niihin puuttumista koordinoi koulukohtainen opiskeluhuoltoryhmä osana yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön kokonaisuutta. Yhteisöllisen työn suunnittelussa on tärkeää varmistaa oppilaiden ja huoltajien osallisuus.^1,3

Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarpeiden varhainen havaitseminen sekä riittävä ja oikea- aikainen tuki ehkäisee poissaoloja. Oppimisen sujuminen, onnistumiset ja kannustava palaute tukevat kouluun kiinnittymistä.^1,3 Myös kiusaamisen, häirinnän, syrjinnän ja väkivallan ehkäiseminen ja niihin järjestelmällinen puuttuminen tukevat yksittäisen oppilaan ja koko yhteisön hyvinvointia ja kiinnittymistä koulutyöhön⁴.

Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö, keskustelu läsnäolon merkityksestä ja tiedottaminen poissaolojen seurannasta ja puuttumisen käytännöistä tukee oppilaan läsnäoloa koulussa¹.

Poissaolojen seuranta ja niistä ilmoittaminen

Opetuksen järjestäjä seuraa poissaoloja suunnitelmallisesti hyödyntäen koulutason tietoja. Opetuksen järjestäjä päättää poissaoloihin puuttumisen toimintamallissaan kenen tehtävänä ja miten on seurata koulun tasolla oppilaiden poissaoloja suunnitelmallisesti koulu-, luokka- ja yksilötasolla.¹

On tärkeää, että poissaoloihin reagoidaan varhain poissaolon syystä riippumatta. Poissaolosta ilmoitetaan huoltajalle tai muulle oppilaan lailliselle edustajalle mahdollisimman pian.¹ Poissaolojen lisääntyessä tai pitkittyessä tulee olla viipymättä yhteydessä opiskeluhuoltopalveluiden ammattilaisiin⁵. Poissaolojen kohdennetusta seurannasta sovitaan yksilöllisesti^1,7.

Poissaoloihin puuttuminen ja taustasyiden selvittäminen

Poissaolojen taustasyyt ovat moninaiset ja ne voivat liittyä niin yhteiskunnan, koulun, oppilaan kuin kodinkin tapahtumiin ja muutoksiin. Oppilaan kannalta tarkoituksenmukaisten tukitoimien tarjoamiseksi on hyvä selvittää poissaolojen taustasyitä siinä määrin kuin se on mahdollista.

Syiden selvittäminen ja vastuut sovitaan tiiviissä yhteistyössä oppilaan, huoltajien, opettajien ja opiskeluhuoltopalveluiden ammattilaisten kanssa. ^1,7,11 Opetuksen järjestäjän ja koulun tulee tunnistaa kouluun ja kouluyhteisöön liittyviä tekijöitä poissaolotilanteissa ja puuttua niihin¹.

Yksittäisen oppilaan poissaoloihin puututaan opetuksen järjestäjän tekemän poissaoloihin puuttumisen toimintamallin mukaisesti¹. Opettaja voi konsultoida yksittäisen oppilaan asiassa opiskeluhuoltopalveluiden ammattilaisia opiskeluhuollon tuen tarpeen arvioimiseksi ja tilanteen selvittämiseksi. Monialainen työskentely on tärkeää käynnistää mahdollisimman varhain.

Tarvittaessa kutsutaan koolle monialainen asiantuntijaryhmä (yksilökohtainen). Ryhmässä selvitetään oppilaan tuen tarvetta, järjestetään tukea ja seurataan tilannetta.^1,7 Opiskeluhuoltopalveluista oppilas ohjataan tarvittaessa koulun ulkopuolisiin sosiaali- ja terveydenhuollonpalveluihin ^6,7.

Oppilaan poissaolojen vähentämiseksi voidaan lisäksi tarvita oppilaan tarvitsemien oppimisen ja koulunkäynnin tukitoimien päivittämistä^1,8. Mikäli oppilas ei terveydentilan tai painavan muun syyn vuoksi pysty kokonaan tai osittain osallistumaan lähiopetukseen, tulee viimesijaisena keinona harkita päätöksen tekemistä erityisistä opetusjärjestelyistä ja oppimissuunnitelmasta ja siitä, miten oppilaan opetus, oppimisen tuki ja arviointi järjestetään poissaolojakson aikana⁹.

Tarvittaessa on otettava yhteyttä sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi tai tehtävä lastensuojeluilmoitus¹⁰.

 

¹ Laki perusopetuslain 26 § muuttamisesta (947/2022)

² Perusopetuslaki 11 §, 14 § (628/1998), Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (422/2012) 6 §

³ Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 2 - 6 § (1287/2013)

⁴ Perusopetuslaki 29 § (626/1998)

⁵ Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 5 § (1287/2013)

⁶ Terveydenhuoltolaki 15 a §, 16 §, 17 a § (1326/2010), Sosiaalihuoltolaki 5 §, 10 §, 27 c § (1301/2014)

⁷ Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 14 - 19 § (1287/2013)

⁸ Perusopetuslaki 16 §, 16 a §, 17 §, 17 a § (628/1998)

⁹ Perusopetuslaki 18 § (628/1998)

¹⁰ Sosiaalihuoltolaki 35 § (1301/2014)

¹¹ Perusopetuslaki 3 § (626/1998)

 

Kangasalla ensisijainen painopiste on ennalta ehkäisemisessä, mikä tarkoittaa oppilaiden tukemista läsnäoloon koulussa, erityisesti edistämällä oppilaiden luokkaan ja kouluun kuulumista, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.

Kangasalla korostetaan fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallista koulupäivää niin oppilaille kuin koulun työntekijöille. Turvallisuus syntyy laaja-alaisesta toiminnan suunnittelusta ja johtamisesta, henkilökunnan tarkoituksenmukaisesta ja suunnitelmallisesta toiminnasta, oppilaiden ohjeiden ja sääntöjen noudattamisesta, avoimesta yhteistyöstä huoltajien ja sidosryhmien kanssa sekä kiinteistöjen ajantasaisesta kunnossapidosta.

Koulun toiminnan tavoitteena on mielekäs, motivoiva, positiivinen, kekseliäs ja kasvattava kouluarki. Toiminnassa annetaan tilaa vaihtelulle, yksilöllisyydelle ja vastuunotolle. 

Koulujen lukuvuosisuunnitelmissa kuvataan tarkemmin koulun omat käytännöt kodin ja koulun välisessä yhteistyössä sekä oppilaiden osallistamisessa koulun toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen.

Jokaisessa koulussa edistetään hyvinvointia ja vahvistetaan läsnäoloa Kangasalan kaupungin Laaja-alaisten hyvinvointitaitojen vuosikellon mukaisesti:

Elokuu: Yhteisöllisyys, osallisuus

Syyskuu: Itsetuntemus ja vahvuustaidot; läsnäolo ja rentoutuminen

Lokakuu: Tunnetaidot, onnellisuustaidot, kiitollisuus, hyvän huomaaminen

Marraskuu: Empatia, myötätunto, itsemyötätunto

Joulukuu: Kaveritaidot, vuorovaikutustaidot, ristiriitojen ratkaisu, luottamus, kunnioitus, tasa-arvo

Tammikuu: Sosiaalinen media ja hyvinvointi

Helmikuu: Tulevaisuus, unelmointi, ratkaisukeskeisyys

Maaliskuu: Terveys

Huhtikuu: Arjen selviytymistaidot

Toukokuu: Arviointi

 

Kangasalan opetussuunnitelman mukaisesti opetetaan erillisenä oppiaineena tunnetaitoja 3. luokalla sekä laaja-alaisia hyvinvointitaitoja 7.-8. luokilla.

Nivelvaiheyhteistyöhön kiinnitetään erityistä huomiota, jotta turvataan kiinnittyminen kouluun myös siirtymissä. Nivelvaiheita ovat erityisesti tilanteet, joissa oppilas siirtyy toiseen kouluun. On huomioitava kuitenkin myös nivelvaiheet koulun sisällä esimerkiksi opettajan vaihtuessa. Kangasalla järjestetään nivelvaiheissa mm. tutustumis- ja ryhmäytymispäiviä. Ryhmäytymistä jatketaan koko koulupolun ajan. Huolehditaan riittävästä laaja-alaisesta nivelvaiheyhteistyöstä sekä pedagogisen että moniammatillisen henkilöstön kesken yhteistyössä oppilaiden ja huoltajien kanssa.

 

Tampereen kaupunkiseudun yhteiset linjaukset ennaltaehkäisyn tasolla:

• Kohtaamisen merkitys keskiöön. Koulun henkilöstö ymmärtää arvostavan kohtaamisen merkityksen ja toteuttaa sitä arkisissa kohtaamisissa oppitunnilla, käytävillä, ruokalassa. Oppilas saa koulussa päivittäin kokemuksen, että hänet huomataan ja hänestä pidetään. Vastuuhenkilö: Jokainen koulussa työskentelevä aikuinen. Huomioidaan sama tärkeys myös aikuisten välisissä kohtaamisissa.
• Suunnitelmallinen ryhmäyttäminen jokaisessa koulussa. Erityinen huomio aloittaviin ryhmiin (1.lk ja 7.lk) ja kun ryhmään tulee muutoksia esim. oppilas- tai opettajavaihdoksia. Ryhmäytymistä ei nähdä kertaluonteisena päivänä, vaan jatkuvana prosessina, jota tehdään paitsi erillisinä tuokioina myös oppituntien yhteydessä. Turvallinen ryhmä on sekä oppimisen, että kouluhyvinvoinnin edellytys, joten ryhmää ryhmäytetään niin paljon, kuin toimivan ryhmän rakentuminen sitä vaatii. Vastuuhenkilöt: rehtori, luokanopettaja, luokanvalvoja. Yhteistyökumppanit: koulun kouluvalmentajat/kouluyhteisöohjaajat, opiskeluhuoltohenkilöstö, kunnan ja seurakunnan nuorisotyöntekijät.
• Oppilaiden osallisuuden tukeminen ja vahvistaminen: Oppilaille tarjotaan monenlaisia mahdollisuuksia olla mukana luokan ja koulun yhteisöllisen työn suunnittelussa ja toteutuksessa. Lisäksi oppilaat ovat jokaisessa koulussa edustettuna koulukohtaisessa oppilashuoltoryhmässä.

 

Poissaolojen seuranta ja niistä ilmoittaminen, sekä poissaoloihin puuttuminen ja taustasyiden selvittäminen

Kangasalla toimitaan poissaolo-ohjeistuksen mukaisesti:

• Poissaolokäytännöistätiedotetaan koulun henkilökuntaa, oppilaita ja huoltajia​
• Tietoa annetaan oppilaille, huoltajille ja opetushenkilökunnalle kouluakäymättömyyden vaikutuksistaja toimintamalleista, mikäli oppilas jää pois koulusta tai kieltäytyy menemästä kouluun.
• Huoltajat ilmoittavatpoissaolosta koululle päivänä. Luokanopettaja tai –ohjaaja seuraa poissaoloja ja huolehtii, että poissaolomerkinnät ovat ajan tasalla.
• Luvattomasta poissaolostailmoitetaan huoltajille viipymättä​.
• Yhteistyötä tehdään oppilaan ja huoltajan kanssa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
• Osana yhteisöllistä opiskeluhuoltoa jokaisessa koulussa seurataan poissaoloja neljännesvuosittain.
• Koulupoissaolojen perussyiden selvittämiseksi oppilas ohjataan tarvittaessa esim. kuraattorille tai kouluterveydenhoitajalle.

 

Taso 1: Poissaolojen seuranta osana ennaltaehkäisyä

Kangasalla käytettävät poissaolojen tuntirajat perustuvat kansallisiin suosituksiin (5%, 10% ja 20%). Näiden perusteella lasketaan eri luokka-asteiden poissaolorajat, joiden mukaan oppilaan poissaolotunteja tarkastellaan kokonaisuutena.

Prosenttiosuuksien mukaiset lukuvuosittaiset tuntimäärät löytyvät Rehtoreiden tietopaketista.

Huoli puheeksi

Kun oppilaan poissaoloista ja niiden vaikutuksista herää huoli, kotona/koulussa on selvitettävä tarve yhteistyötapaamiselle ja opiskeluhuollon tarpeelle​.

Syitä huolestua ovat esimerkiksi seuraavat:

• jatkuvat myöhästelyt
• poissaolot keskittyvät tietylle oppitunnille tai viikonpäivälle
• toistuvat sairastelut
• luvattomat poissaolot
• opintosuorituksien äkillinen aleneminen ​

Luokanopettaja/-ohjaaja keskustelee asiasta oppilaan kanssa, on yhteydessä huoltajiin ja sopii mahdollisesta yhteydenotosta opiskeluhuollon työntekijään.​ Opiskeluhuollon työntekijöitä (terveydenhoitaja ja/tai koulukuraattori) konsultoidaan matalalla kynnyksellä.

​

Taso 2: Varhainen puuttuminen ja kohdennettu tuki, 5-10 % huolta aiheuttavia poissaoloja

Luokanopettaja tai -ohjaaja​ ottaa yhteyttä kotiin, ilmoittaa poissaolojen määrän ja selvittää poissaolon syytä ja oppilaan tuen tarvetta. Mikäli herää huolta terveydentilan laskusta, opetushenkilökunta ottaa yhteyttä kouluterveydenhoitajaan asian jatkoselvittelyä varten. Mikäli oppilaalla on tuen tarvetta ja on huoli koulumenestyksestä, ottaa luokanopettaja tai -ohjaaja yhteyttä erityisopettajaan ja konsultoi tukitoimien tarpeesta.

​

Luokanopettaja tai –ohjaaja järjestää palaverin huoltajan ja oppilaan kanssa, jos​

• sairaspoissaolon syy ei ole selvinnyt ​
• poissaolo ja huoli oppilaasta jatkuu.

Konsultoidaan edelleen opiskeluhuoltoa ja kutsutaan tarvittava moniammatillinen asiantuntijaryhmä ​tapaamiseen.

 

Yhteistyötapaamisessa​

• suunnitellaan tukitoimet, kouluun palaaminen
• sovitaan yhteistyön jatkamisesta -seurantapalaveri​t
• perhe voidaan ohjata lääkäripalveluihin, perheneuvolaan tai sosiaalitoimen palveluiden piiriin.​

Taso 3: Vahva tuki, yli 10 % huolta aiheuttavia poissaoloja

Jos oppilaalla ei tässä vaiheessa ole järjestetty yksilökohtaista opiskeluhuoltoa, luokanopettaja tai ryhmänohjaaja on uudelleen yhteydessä kotiin ja sopii opiskeluhuollollisen moniammatillisen asiantuntijaryhmän koolle kutsumisesta.​

Luokanopettaja tai ryhmänohjaaja tekee yhteistyössä opiskeluhuoltohenkilöstön kanssa palvelutarpeen kartoituksen tai lastensuojeluilmoituksen, mikäli perhe ei ota apua vastaan eikä tule tapaamiseen.

Rehtoria/apulaisrehtoria informoidaan poissaoloista (koulun työnjaon mukaan).

Mikäli tukitoimet eivät auta ja poissaoloja on edelleen jatkuvasti/runsaasti, tehdään sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen kartoitus tai lastensuojeluilmoitus konsultaation pohjalta. Lastensuojeluilmoitus perustuu huoleen poissaolojen aiheuttamasta syrjäytymisriskistä ja normaalin kehityksen ja koulunkäynnin vaarantumisesta. Ilmoituksessa mainitaan koulussa tehdyt tukitoimet.

Aloituspalaveri, jossa oppilas, huoltaja, opettajat ja perhetyö/sosiaalitoimi ovat mukana, on hyvä sopia koululle. Palaverissa on tärkeää sopia seurantapalaveri, jotta perheen tukitoimet eivät katkea ja ovat eri osapuolilla tiedossa. Parhaimmillaan seurantapalaveri tukee myös positiivisesti, jos tilanne on korjaantunut ja auttaa tilanteen säilymistä.

Jos luvattomat poissaolot jatkuvat, tehdään ilmoitus moniammatillisen opiskeluhuollon kautta opetuspalveluihin. Opetuksen järjestäjä on yhteydessä huoltajaan ja tarvittaessa tekee tutkintapyynnön poliisille huoltajien oppivelvollisuuden suorittamisen valvonnan laiminlyönnistä (Perusopetuslaki 26 § Perusopetuksen suorittaminen, Oppivelvollisuuslaki 9 § Huoltajan valvontavastuu ja 22 § Oppivelvollisen valvonnan laiminlyönti). Tutkintapyynnön tekeminen on poikkeuksellinen keino.

 

Kaupunkitasoinen seuranta ja ohjaus

Lasten ja nuorten hyvinvointiryhmä toimii Kangasalla opiskeluhuollon ohjausryhmänä. Sen alatyöryhmä opiskeluhuollon työryhmä koordinoi, seuraa ja kehittää kaupunkitasoista läsnäolo- ja poissaolomallia sekä toimintaa sen pohjalta. Kaupungin opetussuunnitelma- ja laatutyöryhmän järjestämissä kyselyissä pyydetään palautetta yksilöllisen ja yhteisöllisen opiskeluhuollon toteutumisesta. Myös kouluterveys- ja TEA-viisarikyselyistä saadaan tarvittavaa tietoa seurantaa ja kehittämistä varten.

Koulujen lukuvuosisuunnitelmissa kuvataan, miten yhteistyö koulun sisällä sekä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa organisoidaan ja miten sitä seurataan ja kehitetään. Erityisesti kuvataan, miten huolehditaan oppilaiden ja huoltajien osallisuuden toteutumisesta sekä mitkä ovat kodin ja koulun yhteistyön keskeiset tavoitteet ja järjestämiskäytännöt.

 

5.6 Paikallisesti päätettävät asiat

 

Koulutyön käytännön järjestämisestä päätettäessä kiinnitetään huomiota siihen, että ratkaisut tukevat kasvatuksen ja opetuksen tavoitteiden saavuttamista ja edistävät perusopetuksen yhtenäisyyttä rakentavaa toimintakulttuuria. Opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti kaikkien tässä käsiteltävien asioiden osalta koulukohtaiset ratkaisut, työn- ja vastuunjako sekä muu käytännön toteutus täsmennetään koulun lukuvuosisuunnitelmassa.

 

Yhteinen vastuu koulupäivästä ja yhteistyö sekä poissaolojen ehkäiseminen, suunnitelmallinen seuraaminen ja poissaoloihin puuttuminen

 

Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa

• mitkä ovat keskeiset tavoitteet ja toimintatavat hyvän ja turvallisen koulupäivän luomiseksi ja yhteistyön järjestämiseksi
• toimintamallin oppilaiden poissaolojen ehkäisemiseksi ja suunnitelmalliseksi seuraamiseksi sekä niihin puuttumiseksi. Toimintamallissa kuvataan opetuksen järjestäjää, koulua ja oppilasta koskien¹
  • miten kouluun kiinnittymistä, koululäsnäoloa ja vertaissuhteita tuetaan ja poissaoloja ennaltaehkäistään¹. Mikäli paikallisesti päätetään laajennettavan esimerkiksi terveystiedon tai muiden aineiden oppimäärää tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoitteluun, kuvataan näiden tuntien tavoitteet ja sisällöt opetussuunnitelmassa⁸.
  • miten poissaoloja seurataan suunnitelmallisesti niin että niistä kerätty tieto on käytettävissä poissaolojen ehkäisemiseen ja varhaiseen puuttumiseen lukuvuoden aikana¹
  • miten poissaoloihin puututaan suunnitelmallisesti, ja tämän edellyttämä työnjako ja vastuut^1,2
  • miten yhteistyö huoltajien tai muun laillisen edustajan kanssa toteutetaan^1,2,3
  • miten poissaolojen ehkäisemisen ja seurannan sekä poissaoloihin puuttumisen toimintatavat sekä niiden suunnittelu koordinoidaan koulukohtaisessa opiskeluhuoltoryhmässä, jossa huoltajat ja oppilaat ovat osallisena^1,4
  • miten yhteistyö opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten kanssa poissaolojen ehkäisemisessä, niihin puuttumisessa sekä poissaolojen syiden selvittämisessä toteutetaan^1,2
    • yhteistyössä kuvataan oppilaan opiskeluhuoltopalveluihin ohjaamisen käytännöt⁵, terveystarkastuksiin liittyvä yhteistyö⁶ sekä yhteistyön konkreettinen käynnistäminen opiskeluhuoltopalvelujen kanssa oppilaan runsaissa poissaoloissa^1,7.
  • miten toimintamallin jatkuva seuranta ja kehittäminen kerätyn tiedon ja järjestelmällisen palautteen pohjalta tehdään¹.

Opetussuunnitelman perusteiden Luvun 5 Paikallisesti päätettäväksi määrätyt asiat on kirjattu Kangasalan kaupungin opetussuunnitelmassa erikseen kunkin alaluvun alle heti valtakunnallisen perusteosan alle.