Hyväksytty 25.11.2024

sivistysjohtaja Antti Jokikokko

1. Lääkitys koulupäivän aikana

Oppilaan lääkehoidosta vastaa lasta hoitava lääkäri ja lapsen lääkehoito toteutetaan ensisijaisesti kotona. Muita kuin välttämättömiä lääkärin määräämiä lääkkeitä ei lapselle anneta koulupäivän aikana. Huoltajia on hyvä muistuttaa, että he lapsen kanssa lääkärissä asioidessaan pyytävät mahdollisuuksien mukaan pitkävaikutteisia lääkkeitä, jotta lääkkeen antaminen voidaan hoitaa huoltajien toimesta koulupäivän ulkopuolella.

 

Tyypillisiä pidempiaikaisia lääkitystarpeita koulussa ovat diabetesta sairastavien oppilaiden lääkityksen järjestäminen. Tavallisia ovat myös ensiapuun tarkoitetut lääkitykset esimerkiksi lapsilla, joilla on vaikea allergia, astma tai epilepsia. Myös muut pitkäaikaissairaudet tai vammaisuus voivat edellyttää lääkitsemistä koulupäivän aikana.

 

Oppilaan turvallisen lääkehoidon kannalta on olennaista, että koulun henkilöstö, vanhemmat, erikoissairaanhoito ja kouluterveydenhuolto tekevät yhteistyötä.

 

Lääkehoitoon kouluttamaton henkilö voi antaa lääkärin määräämää, luonnollista tietä annettavaa tai ihon alle pistettävää lääkehoitoa. Säännöllisen lääkehoidon toteuttaminen perustuu työntekijän suostumukseen, perehdytykseen, lisäkoulutukseen sekä lääkärin antamaan lupaan. Ensiaputilanteissa, lapsen hengen ollessa vaarassa, lääkehoidon antaminen on työntekijän velvollisuus, mikäli hänellä on riittävä osaaminen ensiavun antamiseen lääkkeillä.  

 

Opetustoimen lainsäädäntö ei määrittele työntekijöiden lääkehoitoon osallistumista, eikä työntekijöitä siten voida tehtävään velvoittaa (pl. ensiaputilanteet). Silloin, kun lääkitseminen on työnantajan hyväksymää toimintaa, siihen liittyvä vastuu ja mahdolliset vahingonkorvauskysymykset ratkaistaan samoin periaattein kuin koulutyössä yleensäkin. Potilasvahinkovakuutus koskee vain kouluterveydenhuollon ammattihenkilön toimintaa.

 

Vanhemmat toimittavat koululle selkeät ja yksinkertaiset kirjalliset ohjeet lääkeannoksista ja muut hoito-ohjeet sekä tietoa niiden mahdollisista vaikutuksista hoitoon. Vanhempien on huolehdittava siitä, että oppilaan lääkehoidon toteuttamisesta sovitaan yhdessä terveys- ja opetustoimen henkilöstön kanssa.

 

Sovittaviin asioihin kuuluvat

• lääkityksen toteuttaja sekä tämän varahenkilö
• lääkityksen toteuttajien perehdytys
• erityistilanteisiin varautuminen
• ensiapukäytännöt
• työnjako ja vastuut koulun toimijoiden, vanhempien ja lapsen kesken.

 

Diabetesta sairastavan lapsen koulupäivän aikainen hoito

Diabetesta sairastavan lapsen hoidon ja tuen järjestäminen koulupäivän aikana on laajaa moniammatillista sopimista ja työnjakoa vaativa tilanne. Sosiaali- ja terveysministeriö on yhteistyössä opetusministeriön ja Kuntaliiton kanssa laatinut toimintamallin diabetesta sairastavan lapsen koulupäivän aikaisesta hoidosta, joka täydentää tätä suunnitelmaa.

 

Toimintamallin mukaisesti vanhempien, koulun toimijoiden ja diabetesta hoitavan yksikön kesken järjestetään yhteisneuvottelu, jossa sovitaan koulupäivän aikainen hoito ja tuki. Yhteisneuvottelussa sovitaan muun muassa

• verensokerimittauksista
• tarvittavista välipaloista
• mahdollisen insuliiniannoksen pistäjästä
• mahdollisesta pistosopetuksesta
• ensiaputilanteista
• työnjaosta ja vastuista koulun toimijoiden kesken.

 

Yleensä erikoissairaanhoidon diabeteshoitajat antavat pistosopetuksen ja kirjallisen pistosluvan diabetesta sairastavan lapsen hoitoon osallistuville. Pistosluvan voi antaa myös perusterveydenhuollossa toimiva terveydenhuollon ammattihenkilö esimerkiksi terveydenhoitaja. Diabeteshoitajalla tai muulla hoitajalla tulee tätä varten olla yksikkönsä diabeteslääkärin tai ylilääkärin valtuutus pistosopetukseen. Poikkeustapauksissa (esim. koulutettujen työntekijöiden yhtäaikainen poissaolo) koulutuksen pistoshoidon toteuttamiseen voi antaa huoltaja tai koulun työntekijä koulutettujen työntekijöiden sijaiselle.

 

Vanhemmat toimittavat koululle selkeät, yksinkertaiset ohjeet insuliiniannoksista ja ruoka-annoksista sekä verensokeritasoista ja niiden vaikutuksesta hoitoon.  

 

 

2. Vastuut, velvollisuudet ja työnjako

Lapsen huoltaja

• vastaa koulun henkilöstön riittävästä perehdyttämisestä lapsen lääkkeenantoon
• kutsuu lasta hoitavan tahon (esim. kuntoutusohjaaja) perehdyttämään henkilöstöä
• laatii lapsen lääkehoitosuunnitelman yhdessä lääkehoitoa toteuttavan koulun henkilöstön, lapsen hoidosta vastaavan lääkärin (tai lääkärin valtuuttaman muun terveydenhuollon henkilökunnan) kanssa
• vastaa lapsen yksilöllisen lääkkeen toimittamisesta kouluun, lääke on toimitettava ensisijaisesti alkuperäispakkauksessa, joka sisältää myös annosteluohjeen
• huolehtii muutostilanteissa tiedon siirtämisestä eri toimijoiden välillä

 

Koulun rehtori

• vastaa lääkehoitosuunnitelman toteutumisesta omassa yksikössään
• ohjaa ja valvoo lasten lääkehoidon toteutusta lääkehoitosuunnitelman mukaisesti
• varmistaa, että työntekijöillä on tarvittava tieto ja osaaminen
• vastaa lääkehoitoa tarvitsevan lapsen lääkehoitoon osallistuvien henkilöiden osaamisesta ja saatavilla olosta lääkehoitoa tarvitsevan lapsen koko koulupäivän ajalle ja varautuu myös henkilöstön loma-aikoina riittävään osaamiseen
• huolehtii siitä, että koulussa on lukittavat lääkekaapit oppilaiden lääkkeiden säilyttämiseen
• vastaa salassa pidettävien asiakirjojen/tietojen säilyttämisestä annettujen ohjeiden mukaisesti.
• käsittelee lääkevirheilmoituksen pohjalta virheellisesti annetun lääkkeen antamistilanteen yhdessä henkilökuntansa kanssa ja toimittaa ilmoituksen sivistysjohtajalle.

 

Opettajat ja koulunkäynnin ohjaajat

• vastaavat lapsikohtaisten lääkehoitosuunnitelmien laatimisesta/ovat tarvittaessa mukana laatimassa lapsen lääkehoitosuunnitelmaa yhdessä lapsen huoltajien ja muiden tarvittavien yhteistyötahojen kanssa
• toteuttavat lapsen lääkkeen antamisen saatuaan tarpeenmukaisen perehdytyksen ja mahdollisen lisäkoulutuksen
• varmistavat, että lääkkeen annostelu on ennalta sovitun mukainen
• kirjaavat päivittäin antamansa lääkkeet lääkkeenantopäiväkirjaan (milloin, kenelle, mitä lääkettä, kuinka paljon, kuka antanut, seuranta)
• arvioivat omalta osaltaan lapsen lääkehoidon vaikuttavuutta ja kertoo havainnoistaan huoltajalle
• huolehtivat retkille mukaan lapsen mahdollisen lääkityksen
• vastaavat lapsen lääkkeiden oikeasta ja turvallisesta säilyttämisestä
• vastaavat siitä, että koko yksikön henkilökunnalla on tiedossa ensihoitolääkkeitä tarvitseva lapsi ja missä ensihoitolääkkeitä annosteluohjeineen säilytetään
• laativat kirjallisen lääkevirheilmoituksen, jos lapsen lääkkeenannossa on tapahtunut virhe ja ilmoittaa asiasta huoltajalle sekä rehtorille
• huolehtivat, että lapsen lääkehoidon tarve on myös IP-toimijoilla, mikäli lapsi on mukana IP-toiminnassa.

 

Sivistysjohtaja

• huolehtii, että lääkehoidon kunnalliset suunnitelmat ja lomakkeet ovat ajantasaiset
• vastaa siitä, että lääkehoitosuunnitelmia noudatetaan kaikissa kouluissa

 

3. Lapsen yksilöllinen lääkehoitosuunnitelma

 

Lapsen yksilöllinen lääkehoitosuunnitelma laaditaan kaikille koulupäivän aikana lääkehoitoa tarvitseville lapsille, jotka tarvitsevat koulun henkilöstön apua lääkehoidossa. Suunnitelma tehdään ennen lääkehoidon aloittamista yhteistyössä lapsen huoltajien, koulun henkilöstön ja mahdollisesti lasta hoitavan terveydenhuollon henkilöstön kanssa.

 

Suunnitelmassa sovitaan, kenen vastuulla lääkityksen toteuttaminen on ja miten/milloin perehdyttäminen toteutetaan. Varaudutaan siihen, että myös lääkkeenantajan poissaoloaikoina lääkkeen antaa siihen perehdytyksen saanut työntekijä. Huolehditaan siitä, että tarvittaessa jokainen yksikön aikuinen osaa hätätilanteessa antaa ensiapua.

 

Mikäli on kysymys diabeteslapsesta, jolloin suurena osana hoidon toteutumista on myös sopivan ruokavalion noudattaminen, on yhteistyö lapsen huoltajien, lasta hoitavan henkilöstön, diabeteshoitajan sekä keittiöhenkilökunnan välillä erityisen tärkeää.

 

Sairauskohtauksissa käytettävät lääkkeet tulee säilyttää turvallisesti niin, että henkilökunta on tietoinen niiden sijainnista ja ne ovat käytettävissä ensiaputilanteissa. Kaikilla tulee olla myös tieto siitä, milloin ja miten lääkkeitä näissä tilanteissa käytetään.

 

Lapsen lääkehoitoon liittyvät akuutit kysymykset osoitetaan ensisijaisesti lapsen huoltajille. Ellei heitä tai muuta sovittua hoitavaa tahoa tavoiteta, otetaan yhteys tarvittaessa ensiapuun tai hätänumeroon.

4. Lääkkeiden säilytys

 

Ensiapukaappi on sijoitettava siten, etteivät oppilaat pääse siihen käsiksi. Kaapissa säilytetään ensiapuvälineitä, ei lääkkeitä jodia lukuun ottamatta. Joditabletit on tarkoitettu odottamattomien säteilyonnettomuuksien varalle. Käytössä ja annostuksessa on noudatettava tilanteen mukaisia viranomaisen ohjeita. Koulukohtaisesti nimetään lääkekaapille vastuuhenkilö.

 

Kaapissa ei säilytetä henkilökunnan käyttöä varten tarkoitettuja särkylääkkeitä, vaan niistä tulee jokaisen huolehtia itse. Myös niiden säilytyksessä on huomioitavaa, että ne ovat lukkojen takana lasten ulottumattomissa.

 

Oppilaiden tarvitsemat lääkkeet säilytetään lääkkeen säilytysohjeen mukaisesti oikeassa lämpötilassa ja lasten ulottumattomissa, erikseen merkityssä lukollisessa kaapissa. Pienissä kouluissa oppilaiden lääkkeitä voidaan säilyttää myös yleisessä ensiapukaapissa. Jokaisessa lääkepakkauksessa tulee olla lapsen nimi ja annosteluohje. Jääkaapissa säilytettävät lääkkeet säilytetään suljettavassa rasiassa, erillään ruokatarvikkeista.

 

Huoltajat antavat lääkkeet ryhmän henkilöstölle henkilökohtaisesti. Merkintä lääkkeen vastaanottamisesta kirjataan lapsen lääkehoitosuunnitelmaan. Vanhentuneet lääkkeet annetaan huoltajalle hävitettäväksi.  Insuliinineulat yms. laitetaan riskijäteastiaan.

5. Lääkehoidon virhetilanteiden kirjaaminen ja arviointi

Lääkkeenannon virhetilanteet, jotka vaikuttavat lapsen terveyteen, esim. lapsi on saanut lääkettä liikaa/liian vähän, lääkkeen antaminen on unohtunut, lapsi on oksentanut lääkkeen pois, kerrotaan lapsen huoltajille ja esimiehelle. Lisäksi laaditaan kirjallinen ilmoitus virhetilanteesta.

6. Seuranta

Lapsen lääkehoidon toteuttamisen ohjeistus tarkastetaan vähintään kerran lukuvuodessa. Mikäli lapsen lääkehoito ja tilanne muuttuu, varataan huoltajien kanssa keskusteluun aikaa välittömästi.

 

Liitteet

 

Liite 1 Oppilaan yksilöllinen lääkehoitosuunnitelma

Liite 2 Lääkkeenantopäiväkirja