Maren gradublogi
Ajatuksia graduprosessista
Tieteenfilosofiaa
Voittajafiilis siitä, että sain tehtyä tässä välissä Erityismenetelmät -opintojakson (5op) verkkokurssina ja palautin itsearvioinnin juuri.
Mutta muuten...eipä ole itse gradu tavallaan edennyt paljoakaan. Toisaalta on, koska tuolla em. kurssilla kävimme läpi mm. tieteenfilosofisia lähtökohtia, jotka tulee avata myöskin gradussa. Niillä tarkoitetaan epistemologiaa (mitä ja millaista tieto) ja ontologiaa (pohdintaa olevaisuudesta, olemassa olosta ja todellisuuksista) juuri omassa tutkimuksessa. Lisäksi tuli pohdittua ja etsittyä lähteitä eri menetelmistä, joita minäkin yhdistelen omassa tutkimuksessani.
Kurssille piti tehdä harjoitustyö, jossa sai käyttää oman gradun aineistoa ja tehtyä analyysiä, mutta joka oli laajuudeltaan niin pieni (yht. 13 sivua), että jouduin todella paljon tiivistämäänä tekstiä, joka oli ehkä hieman turhauttavaa gradun kannalta. Nyt sitten alan rakentelemaan kurssitehtävissä pohdittua ja omaa graduani yhdeksi kokonaisuudeksi ja jatkamaan analyysin kirjoittamista. En tänään enää, mutta ehkä huomenna tai viimeistään maanantaina.
Työviikkoja kaksi jäljellä, siitä sitten hiihtoloman kautta päättöharkkaan (8 op) Norssille kaikkine tehtävineen. Gradun palautus ja hyvät kahvit toukokuussa. Toivoa on.
Kiitos jos jaksoit lukea, onhan tää varmasti melko tylsää:)
Mutta muuten...eipä ole itse gradu tavallaan edennyt paljoakaan. Toisaalta on, koska tuolla em. kurssilla kävimme läpi mm. tieteenfilosofisia lähtökohtia, jotka tulee avata myöskin gradussa. Niillä tarkoitetaan epistemologiaa (mitä ja millaista tieto) ja ontologiaa (pohdintaa olevaisuudesta, olemassa olosta ja todellisuuksista) juuri omassa tutkimuksessa. Lisäksi tuli pohdittua ja etsittyä lähteitä eri menetelmistä, joita minäkin yhdistelen omassa tutkimuksessani.
Kurssille piti tehdä harjoitustyö, jossa sai käyttää oman gradun aineistoa ja tehtyä analyysiä, mutta joka oli laajuudeltaan niin pieni (yht. 13 sivua), että jouduin todella paljon tiivistämäänä tekstiä, joka oli ehkä hieman turhauttavaa gradun kannalta. Nyt sitten alan rakentelemaan kurssitehtävissä pohdittua ja omaa graduani yhdeksi kokonaisuudeksi ja jatkamaan analyysin kirjoittamista. En tänään enää, mutta ehkä huomenna tai viimeistään maanantaina.
Työviikkoja kaksi jäljellä, siitä sitten hiihtoloman kautta päättöharkkaan (8 op) Norssille kaikkine tehtävineen. Gradun palautus ja hyvät kahvit toukokuussa. Toivoa on.
Kiitos jos jaksoit lukea, onhan tää varmasti melko tylsää:)
Analyysiä auki
Joulutauko on ohi, mutta kyllä graduanalyysit taisi mielessä muhia lomankin aikana. Mielestäni tuo päässämuhimisvaihe on melkeinpä tärkeintä koko prosessissa. Oma työskentelyni saattaa (varsinkin ulkopuolisten mielestä) näyttää hitaalta ja aikaansaamattomalta (jota se välillä onkin), mutta sitten kun alan kirjoittamaan, on aivot tehnyt työtä puolestani ajattelun avulla niin, että kirjoittaminen on nopeaa ja ajatukset valmiita. Silloin vaivun flow-tilaan, ja kukaan ei saa silloin syötettyä minulle mitään joka rekisteröityisi minussa mihinkään.
Yksittäisenä huomiona aineistostani: minusta oli melkein hämmentävää, että yksi oppilas oli kirjoittanut tutkijan lukemaan aloitustarinaan lähes samankaltaisen, melko odottamattoman jatkon kuin aloitustarinassa. Tämä huomio ei ole merkittävä oman tutkimukseni kannalta, mutta oli silti jännää todeta se.
Äsken lähetin graduohjaajalleni ensimmäisen version analyysistä. Toki se on vasta sellainen pohja (5 sivua), johon alan työstämään sitten sitä varsinaista analysointia, eli lisään paljon aineisto-otteita ja selitän analysointiani ja sen avulla avautuvia tuloksia vielä lisää, jotta niille on riittävät perusteet ja näyttö. Pelkästään aineiston pohjalta analysoiminen verrattuna siihen, että minulla olisi valmis teoria tai malli analyysin pohjaksi, on mielestäni haastavaakin. Tästä olen tainnut aiemminkin kirjoittaa. Toisaalta se luo minulle vapauden mutta myös vastuun. Vapauden olla irti valmiista ajattelusta, vastuun pitäytyä tarkkaan aineistossa, mikä tosin on aina tutkimuksessa tärkeää, mutta ehkä vielä hieman tärkeämpää pelkässä aineistolähtöisessä analyysissä.
Nyt minulla on vajaa 2 viikkoa aikaa kirjoittaa analyysiosio graduuni puhtaaksi ennen kuin työt (5 vk) alkaa. Jää nähtäväksi miten äijän käy.
Töiden ohella ajattelin sitten kirjoitella teoriataustan valmiiksi. Iltatöiksi menee.
Yksittäisenä huomiona aineistostani: minusta oli melkein hämmentävää, että yksi oppilas oli kirjoittanut tutkijan lukemaan aloitustarinaan lähes samankaltaisen, melko odottamattoman jatkon kuin aloitustarinassa. Tämä huomio ei ole merkittävä oman tutkimukseni kannalta, mutta oli silti jännää todeta se.
Äsken lähetin graduohjaajalleni ensimmäisen version analyysistä. Toki se on vasta sellainen pohja (5 sivua), johon alan työstämään sitten sitä varsinaista analysointia, eli lisään paljon aineisto-otteita ja selitän analysointiani ja sen avulla avautuvia tuloksia vielä lisää, jotta niille on riittävät perusteet ja näyttö. Pelkästään aineiston pohjalta analysoiminen verrattuna siihen, että minulla olisi valmis teoria tai malli analyysin pohjaksi, on mielestäni haastavaakin. Tästä olen tainnut aiemminkin kirjoittaa. Toisaalta se luo minulle vapauden mutta myös vastuun. Vapauden olla irti valmiista ajattelusta, vastuun pitäytyä tarkkaan aineistossa, mikä tosin on aina tutkimuksessa tärkeää, mutta ehkä vielä hieman tärkeämpää pelkässä aineistolähtöisessä analyysissä.
Nyt minulla on vajaa 2 viikkoa aikaa kirjoittaa analyysiosio graduuni puhtaaksi ennen kuin työt (5 vk) alkaa. Jää nähtäväksi miten äijän käy.
Töiden ohella ajattelin sitten kirjoitella teoriataustan valmiiksi. Iltatöiksi menee.
Teoriataustaa kirjoittamaan
Perjantain kunniaksi hahmottelin gradupohjaan teoriaosan väliotsikoita ja erittelin niiden alle lähteistöä mitä voin käyttää (sinisellä merkityt). Vielä ei määrällisesti ole gradussa sivuja, mutta hyvä suunnitelma on kuitenkin nyt valmiina. Analyysi on hyvässä vauhdissa tekstien osalta, mutta ryhmäkeskusteluja en ole vielä päässyt analysoimaan. Ensi tiistaina mun pitää seminaarilaisille esitellä tutkimussuunnitelmani. Jos ehtisin vielä tälle päivää hahmotella siihen diat valmiiksi. Ensi viikolla sitten lisää analyysiä ja välillä teoriaosan kirjoittamista. Keväällä mulla ei olekaan paljoa aikaa tähän keskittyä, vähän hirvittää, jääkö jotain vielä syksylle asti. Mutta tämän päivän uurastuksen osalta näyttää hyvältä:)
Päivä kerrallaan!
Aineiston analyysiä
Tällä viikolla lähti analyysi käyntiin aineiston ryhmittelyllä:
Ryhmittelemällä löydän samankaltaisuuksia ja erilaisuuksia eri kirjoittajien teksteistä ja pystyn hahmottamaan, mitä teemoja aineistosta tulee esille eläytyvän lukemisen näkökulmasta. Asettuvatko oppilaat toiseen todellisuuteen, pystyvätkö esimerkiksi samaistumaan tai käsittelemään tunteita teksteissään.
Ryhmittelyn ja luokittelun jälkeen minulla on toivon mukaan mahdollista luoda aineistosta kokoavia käsitteitä, joiden avulla voin hahmotella tutkimukseni tuloksia ja kytkeä ne aiempiin tutkimuksiin.
Nyt takaisin hommiin, sillä tekstien lisäksi minun on analysoitava vielä ryhmäkeskustelut. Tämän analyysin teknisemmän vaiheen jälkeen pääsen kirjoittamaan gradupohjaan analyysiosiota. Eteneminen on hidasta mutta varmaa!
Aineiston esittely graduseminaarissa ja tutkimussuunnitelman tekeminen
Kohta saan esitellä poikkeuksellisesti illalla olevassa graduseminaarissa etänä oman aineistoni. Esitystä varten olen tehnyt alkuviikosta dioja, ja samalla löytänyt lisää kirjallisuutta graduani varten. Myös tutkimussuunnitelman sain valmiiksi ja lähetetyksi graduohjaajalle ja opponoijille.
Tähän en tietenkään halua liitttää kuvia aineistostani, sillä nettiin ne eivät kuulu. Oppilaiden tuottamat tekstit olen saanut kirjoitettua kuvista tekstimuotoon, ja analyysiäkin olen jo aloitellut. Analyysin eka vaiheessa aion verrata oppilaiden kertomuksia alkuperäisen kirjan loppuratkaisuun. Etsin yhteneväisyyksiä ja eroavaisuuksia. Toisessa vaiheessa vertaan oppilaiden tekstejä keskenään ja ryhmittelen toistuvia teemoja, juonikuvioita ja loppuratkaisuja. Kolmannessa vaiheessa paneudun pienryhmäkeskusteluihin, ja analysoin oppilaiden ajattelua ja analysointikykyä ryhmätilanteessa.
Tutkimussuunnitelmaan tuli pohdittua teoreettista viitekehitystä, ja kerättyä keskeisiä käsitteitä aiemmista tutkimuksista. Listasin ne kirjallisuuskasvatus -käsitteen alle.
Nyt on hetkellisesti taas voittajafiilis, kun suunnitelma on valmiina, ja olen päässyt alun kipuilusta eroon. On jotenkin kuumottavaa lähteä analysoimaan toisten kirjoittamaa mielikuvituksen tuottamaa tarinankerrontaa. Kandia varten tein haastatteluja, jossa ihmiset kertovat käsityksistään, mielipiteistään, ajatuksistaan. Tarinankerronta on mielestäni kuitenkin jollain tavalla vieläkin henkilökohtaisempaa, jotain sellaista, mihin tavallaan ei olisi edes lupa mennä koskemaan ulkoa päin. Mutta luvat on kysytty hankkeen vetäjien toimesta, ja minulla on nyt avaimet analyysin tekemiseen: analysoidessani kertomuksia minun on löydettävä lapsen ajatumaailma ja näkökulmat, eläydyttävä lapsen ajatteluun. Samalla minun on varottava ylitulkitsemista, ja strukturoitava itselleni selvät analyysintekotavat ja kysymykset joihin haen vastauksia. Lasten tekstit on säilytettävä autenttisina, ja niistä lainattavat otteet tulee vastata selkeästi asettamiini kysymyksiin.
Näillä eväillä voin jatkaa analyysin tekemistä hyvällä mielellä, mutta tehokkaasti. Hämmentävän vähän on viikkoja jouluun ja aikaa on mennyt enempi opesijaisuuksien parissa kuin gradunteossa.
Tähän en tietenkään halua liitttää kuvia aineistostani, sillä nettiin ne eivät kuulu. Oppilaiden tuottamat tekstit olen saanut kirjoitettua kuvista tekstimuotoon, ja analyysiäkin olen jo aloitellut. Analyysin eka vaiheessa aion verrata oppilaiden kertomuksia alkuperäisen kirjan loppuratkaisuun. Etsin yhteneväisyyksiä ja eroavaisuuksia. Toisessa vaiheessa vertaan oppilaiden tekstejä keskenään ja ryhmittelen toistuvia teemoja, juonikuvioita ja loppuratkaisuja. Kolmannessa vaiheessa paneudun pienryhmäkeskusteluihin, ja analysoin oppilaiden ajattelua ja analysointikykyä ryhmätilanteessa.
Tutkimussuunnitelmaan tuli pohdittua teoreettista viitekehitystä, ja kerättyä keskeisiä käsitteitä aiemmista tutkimuksista. Listasin ne kirjallisuuskasvatus -käsitteen alle.
Nyt on hetkellisesti taas voittajafiilis, kun suunnitelma on valmiina, ja olen päässyt alun kipuilusta eroon. On jotenkin kuumottavaa lähteä analysoimaan toisten kirjoittamaa mielikuvituksen tuottamaa tarinankerrontaa. Kandia varten tein haastatteluja, jossa ihmiset kertovat käsityksistään, mielipiteistään, ajatuksistaan. Tarinankerronta on mielestäni kuitenkin jollain tavalla vieläkin henkilökohtaisempaa, jotain sellaista, mihin tavallaan ei olisi edes lupa mennä koskemaan ulkoa päin. Mutta luvat on kysytty hankkeen vetäjien toimesta, ja minulla on nyt avaimet analyysin tekemiseen: analysoidessani kertomuksia minun on löydettävä lapsen ajatumaailma ja näkökulmat, eläydyttävä lapsen ajatteluun. Samalla minun on varottava ylitulkitsemista, ja strukturoitava itselleni selvät analyysintekotavat ja kysymykset joihin haen vastauksia. Lasten tekstit on säilytettävä autenttisina, ja niistä lainattavat otteet tulee vastata selkeästi asettamiini kysymyksiin.
Näillä eväillä voin jatkaa analyysin tekemistä hyvällä mielellä, mutta tehokkaasti. Hämmentävän vähän on viikkoja jouluun ja aikaa on mennyt enempi opesijaisuuksien parissa kuin gradunteossa.
