Kohta saan esitellä poikkeuksellisesti illalla olevassa graduseminaarissa etänä oman aineistoni. Esitystä varten olen tehnyt alkuviikosta dioja, ja samalla löytänyt lisää kirjallisuutta graduani varten. Myös tutkimussuunnitelman sain valmiiksi ja lähetetyksi graduohjaajalle ja opponoijille. 

Tähän en tietenkään halua liitttää kuvia aineistostani, sillä nettiin ne eivät kuulu. Oppilaiden tuottamat tekstit olen saanut kirjoitettua kuvista tekstimuotoon, ja analyysiäkin olen jo aloitellut. Analyysin eka vaiheessa aion verrata oppilaiden kertomuksia alkuperäisen kirjan loppuratkaisuun. Etsin yhteneväisyyksiä ja eroavaisuuksia. Toisessa vaiheessa vertaan oppilaiden tekstejä keskenään ja ryhmittelen toistuvia teemoja, juonikuvioita ja loppuratkaisuja. Kolmannessa vaiheessa paneudun pienryhmäkeskusteluihin, ja analysoin oppilaiden ajattelua ja analysointikykyä ryhmätilanteessa. 


Tutkimussuunnitelmaan tuli pohdittua teoreettista viitekehitystä, ja kerättyä keskeisiä käsitteitä aiemmista tutkimuksista. Listasin ne kirjallisuuskasvatus -käsitteen alle. 

Nyt on hetkellisesti taas voittajafiilis, kun suunnitelma on valmiina, ja olen päässyt alun kipuilusta eroon. On jotenkin kuumottavaa lähteä analysoimaan toisten kirjoittamaa mielikuvituksen tuottamaa tarinankerrontaa. Kandia varten tein haastatteluja, jossa ihmiset kertovat käsityksistään, mielipiteistään, ajatuksistaan. Tarinankerronta on mielestäni kuitenkin jollain tavalla vieläkin henkilökohtaisempaa, jotain sellaista, mihin tavallaan ei olisi edes lupa mennä koskemaan ulkoa päin. Mutta luvat on kysytty hankkeen vetäjien toimesta, ja minulla on nyt avaimet analyysin tekemiseen: analysoidessani kertomuksia minun on löydettävä lapsen ajatumaailma ja näkökulmat, eläydyttävä lapsen ajatteluun. Samalla minun on varottava ylitulkitsemista, ja strukturoitava itselleni selvät analyysintekotavat ja kysymykset joihin haen vastauksia. Lasten tekstit on säilytettävä autenttisina, ja niistä lainattavat otteet tulee vastata selkeästi asettamiini kysymyksiin.

Näillä eväillä voin jatkaa analyysin tekemistä hyvällä mielellä, mutta tehokkaasti. Hämmentävän vähän on viikkoja jouluun ja aikaa on mennyt enempi opesijaisuuksien parissa kuin gradunteossa.