Perusopetusta kehitetään opetussuunnitelmallisesti ja pedagogisesti yhtenäisenä kokonaisuutena. Perusopetus jäsentyy valtioneuvoston asetuksen mukaisesti vuosiluokkien 1–2, 3–6 sekä 7–9 muodostamiin jaksoihin. Vuosiluokat muodostavat opetuksellisesti eheän ja kasvatuksellisesti johdonmukaisen jatkumon. Yhteistyö esiopetuksen kanssa vahvistaa työn pitkäjänteisyyttä. Opetuksen järjestäjä huolehtii yhteistyöstä ja opetuksen yhtenäisyydestä riippumatta siitä, toimivatko esiopetus ja perusopetus tai perusopetuksen eri luokka-asteet hallinnollisesti eri yksiköissä tai eri rakennuksissa. Yhteistyötä tehdään mahdollisuuksien mukaan myös seuraavan koulutusvaiheen oppilaitosten kanssa. 

Toimintakulttuurilla on keskeinen merkitys perusopetuksen yhtenäisyyden toteuttamisessa. Se vaikuttaa aina oppilaan kohtaaman koulutyön laatuun[1]. Yhteisön toimintakulttuuri on sen historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutuva tapa toimia. Toimintakulttuuria voidaan kehittää ja muuttaa. Se on kokonaisuus, joka rakentuu

- työtä ohjaavien normien ja toiminnan tavoitteiden tulkinnasta

- johtamisesta sekä työn organisoinnista, suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista

- yhteisön osaamisesta ja kehittämisestä

- pedagogiikasta ja ammatillisuudesta

- vuorovaikutuksesta, ilmapiiristä, arkikäytännöistä ja oppimisympäristöistä.

Toimintakulttuuria muovaavat sekä tiedostetut että tiedostamattomat tekijät. Toimintakulttuuri vaikuttaa sen piirissä oleviin riippumatta siitä, tunnistetaanko sen merkitys ja vaikutukset vai ei. Aikuisten tapa toimia välittyy oppilaille, jotka omaksuvat kouluyhteisön arvoja, asenteita ja tapoja. Esimerkiksi vuorovaikutuksen ja kielenkäytön mallit sekä sukupuoliroolit siirtyvät oppilaille. Toimintakulttuurin vaikutusten pohdinta ja sen ei-toivottujen piirteiden tunnistaminen ja korjaaminen ovat tärkeä osa toimintakulttuurin kehittämistä. 

Toimintakulttuuri ilmenee selvimmin yhteisön käytännöissä. Perusopetuksessa kaikki käytännöt rakennetaan tukemaan opetus- ja kasvatustyölle asetettuja tavoitteita. Toimintakulttuurin tulee tukea tavoitteisiin sitoutumista ja edistää yhteisen arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumista koulutyössä. Toimintakulttuuriin kehittämisen perusedellytys on toisia arvostava, avoin ja vuorovaikutteinen sekä kaikkia yhteisön jäseniä osallistava ja luottamusta rakentava keskustelu. 

38 Perusopetuksen latukriteerit, Opetus- ja kkulttuuriministeriö 2012:29

Kivijärven kunnan ops-sisältö
Tainionmäen koulu toimii, teknisen työn tiloja lukuun ottamatta, yhdessä rakennuksessa. Yhtenäiskoulun opettajat opettavat sekä ala- että yläkoulun oppilaita, joten eheä jatkumo esiopetuksesta toiselle asteelle siirtymiseen toteutuu. Koululla tehdään yhteistyötä erityisesti lähikuntien ja -alueen toisen asteen oppilaitosten kanssa. 

Toimintakulttuuri edistää yhteisen arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumista. Painopistealueina ovat rehellisyys ja hyvät käytöstavat. Tavoitteenamme on turvallinen, tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen oppimisympäristö, jossa oppilas oppii kunnioittamaan itseään ja muita.

Opetuksessa pyritään hyödyntämään paikallisia ja seutukunnallisia asiantuntijoita ja erilaisia oppimisympäristöjä, esimerkiksi kirjastoa, luontoa tai yrityksiä. Tieto- ja viestintäteknologian avulla mahdollistetaan myös muiden kuin paikallisten asiantuntijoiden käyttö. Lisäksi voidaan tehdä vierailuja ja opintomatkoja.

Tainionmäen koulussa paikallisuutta voidaan painottaa valinnaisaineilla ja kerhotoiminnalla. Valinnaisaineissa ja kerhoissa oppilaat pääsevät opiskelemaan kiinnostuksensa mukaisia oppisisältöjä.

Koulumme henkilökunta osallistuu toimintakulttuurin kehittämiseen esittelemällä kehittämisideoita kokouksissa, tiimipalavereissa tai suoraan esimiehelle. Toimintakultuuria kehitetään myös Tainionmäen Laatukirjan kyselyiden perusteella. Lukuvuoden päätteeksi keväällä keskustellaan vuoden aikana havaituista kehittämiskohteista samalla, kun suunnitellaan tulevaa lukuvuotta. Koululla pyritään keskustelevaan toimintakultuuriin; uudet ehdotukset huomioidaan ja niistä keskustellaan yhteisesti. Ongelmia lähestytään ratkaisukeskeisesti.

Oppilaat ja huoltajat osallistuvat toimintakultuurin kehittämiseen muun muassa oppilaskunnan , vanhempaintoimikunnan, vanhempainiltojen sekä suoran palautteen kautta. Koulu tekee yhteistyötä myös muiden tahojen (seurakunta, kunnan nuoriso- ja vapaaaikatoimi, opiskeluhuollon eri toimijat, yritykset, kirjasto, 4H, järjestöt jne.) kanssa.