Molekyylisidoksessa molemmat atomit joiden välille sidos syntyy, muodostavat yhden tai useamman yhteisen elektroniparin. Ionisidos on molekyylisidoksen erikoistapaus, jossa tämä elektronipari tai parit sijoittuvat suurimmaksi osaksi vain toisen sidokseen osallistuvan atomin puolelle. Tämän atomin ympärillä on ylimäärin elektroneja protoneihinsa verrattuna ja siksi sen kohdalla varaus on negatiivinen. Vastaavasti toisen atomin puolella on positiivinen varaus, koska sen ympärillä on vähemmän elektroneja kuin mitä sen ytimessä on protoneja. Tämä atomien välinen varausero synnyttää sähköisen vetovoiman ja voimakkaan kemiallisen sidoksen, ionisidoksen.

Käytännössä atomi johon elektronipari tai parit ovat suuntautuneet, on ominut kokonaan yhden tai useamman elektronin toiselta atomilta. Tämän vuoksi sitä ei kutsuta enää atomiksi, vaan negatiiviseksi ioniksi eli anioniksi. Vastaavasti atomia joka on luovuttanut yhden tai useamman elektroninsa, kutsutaan positiiviseksi ioniksi eli kationiksi.

Kuorimallin avulla ionisidoksen synty voidaan mallintaa helposti silloin, kun käsitellään vain kahta atomia joista toinen on metalli ja toinen epämetalli. Esimerkkinä natrium Na ja kloori Cl:

[[$ \text{Na} + \text{Cl} \rightarrow \text{Na}^+ + \text{Cl}^- $]]

Natriumatomi luovuttaa uloimman kuorensa ainoan elektronin klooriatomille. Samalla sen 3. kuori tyhjenee ja uloimmaksi elektroneja sisältäväksi kuoreksi muodostuu 2. kuori. Näin natrium saavuttaa oktettirakenteen, eli saa 8 elektronia uloimmalle kuorelleen. Nyt natriumilla on yksi elektroni (10) vähemmän kuin ytimessä on protoneja (11) ja sen vuoksi se saa varauksen +1 (11 - 10 = +1). On muodostunut natriumioni Na⁺.

Vastaavasti klooriatomi on ottanut vastaan yhden elektronin uloimmalle kuorelleen ja saavuttaa myös oktettirakenteen. Kloorilla on nyt yksi elektroni (18) enemmän kuin sen ytimessä on protoneja (17) ja saa varauksen -1 (17 - 18 = -1). Siitä on muodostunut kloori- eli kloridi-ioni Cl^-.

Toisena kuorimallin käyttöesimerkkinä tarkastellaan tilannetta, kuinka ioniyhdiste voi muodostua useammasta kuin kahdesta atomista. Esimerkkinä otetaan kalsiumin ja fluorin tapaus:

[[$ \text{Ca} + 2\text{F} \rightarrow \text{Ca}^{2+} + 2\text{F}^- $]]

Kalsiumfluoridia.