Hapen ja vedyn välinen kemiallinen reaktio

Happimolekyyli koostuu kahdesta happiatomista, jotka ovat kemiallisesti toisiinsa sitoutuneita. Tätä sidosta sanotaan kemialliseksi sidokseksi. Vastaavasti vetymolekyylissä kaksi vetyatomia on sitoutunut yhdellä kemiallisella sidoksella toisiinsa. Kun näitä molekyylejä sekoitetaan keskenään ja tuodaan vielä tarpeeksi lämpöenergiaa eli kuumennetaan niiden seosta, tapahtuu suorastaan räjähtävä kemiallinen muutos. Samalla energiaa vapautuu enemmän kuin mitä systeemiin alun perin tuotiin.


Happi- ja vetymolekyylien sidokset katkeavat ja uusia sidoksia syntyy. Atomit järjestyvät uudella tavalla, jolloin kaksi vetyatomia muodostavat kemiallisen sidoksen yhden happiatomin kanssa. Syntyy uusi molekyyli jossa on kahta eri alkuainetta, vetyä ja happea. On tapahtunut kemiallinen reaktio, koska aineet ovat muuttuneet toisiksi aineiksi.

Koska tässä uudessa molekyylissä on kaksi eri alkuainetta (H ja O) sitoutunut kemiallisesti toisiinsa, se on yhdiste, ei puhdas alkuaine.

 

Molekyylin esittäminen kemiallisin merkein

Mietitäänpä, miten tämä uusi molekyyli voitaisiin kirjoittaa kemiallisin merkein:

  1. Mitä alkuaineita molekyylissä on? Vetyä H ja happea O.

  2. Montako atomia kutakin alkuainetta molekyylissä on? Kaksi vetyatomia eli H2  ja yksi happiatomi eli O.

  3. Siis syntyneen molekyylin kemiallinen kaava on H2O. “Hookaksoo” on tutun aineen, veden kemiallinen kaava.



Syvennetään luvussa 2 esitettyä aineiden luokittelua.