Sarjaankytketyt paristot nostavat tai laskevat potentiaalia sen mukaan, kummin päin ne on kytketty. Sarjaankytkettyjen paristojen jännitteet voidaan siis laskea yhteen suunnat huomioiden. Jos tarvitaan suurempi jännite kuin yksittäisellä paristolla, voidaan kytkeä useita paristoja samansuuntaisesti sarjaan. Alla olevissa kaavioissa ei ole huomioitu sisäistä resistanssia.



Jos kaksi identtistä paristoa kytketään rinnan, yhdistelmän jännite on sama kuin yksittäisen. Rinnankytkennän hyötynä on paristojen pidempi kesto. Rinnankytketyistä paristoista lähtevät sähkövirrat summautuvat, joten yksittäisen pariston virta voidaan puolittaa kytkemällä toinen sen rinnalle. 


Rinnankytkentä on olennaisesti erilainen, mikäli paristojen lähdejännitteet poikkeavat toisistaan. Tällöin yhdistelmä voi käyttäytyä ei-toivotulla tavalla. Ohessa on kaavio kytkennästä, jossa kaksi rinnankytkettyä paristoa on yhdistetty ulkoiseen vastukseen. Lähdejännitteet, sisäiset resistanssit ja sähkövirrat on merkitty kaavioon. Jos paristot ovat identtiset, sähkövirrat kulkevat kuvan mukaisiin suuntiin ja [[$I_1=I_2$]]. Yleisemmin kytkentää kuvaavat seuraavat Kirchhoffin lakien mukaiset yhtälöt.

[[$ \quad \begin {align*} E_1-R_{\text{s1}} I_1-RI&=0\\ E_2-R_{\text{s2}}I_2-RI&=0\\ I_1+I_2&=I \end {align*} $]]​

Jos lähdejännite [[$E_2$]] on pienempi kuin [[$E_2$]], saattaa sähkövirta [[$I_2$]] muodostua vastakkaissuuntaiseksi kuin kuvassa. Tällöin paristot kuormittavat toisiaan ja vaikka ne kytkettäisiin irti vastuksesta [[$R$]], paristojen yhdistelmässä kulkisi virta. Voit tutkia piirin sähkövirtojen muodostumista erilaisilla pariston ominaisuuksilla alla olevassa simulaatiossa.