1.2 Sähköturvallisuus
Sähkövirta ja ihminen
Kotitalouksissa tarvitaan sähkövirtaa kodinkoneiden toimintaan. Kotitaloudet on yhdistetty paikalliseen sähkönjakeluverkkoon. Sähköverkosta sähkö johdetaan kodin pistorasioihin. Pistorasioihin tulee vaihtovirtaa, jonka jännitteen tehollinen arvo on 230 V. Jännite on hengenvaarallisen suuri, jos ihminen on suoraan siihen kytkettynä. Jännite on aina olemassa pistorasioissa napojen välillä riippumatta siitä, onko pistorasiaan kytketty laitetta.
Ihmisellä on sähköisiä elimiä, kuten sydän ja aivot. Hermosto välittää tietoa sähkön avulla ja ohjaa lihasten – myös sydämen – toimintaa. Kehon läpi kulkeva sähkö voi aiheuttaa haittaa sähköisten elinten toiminnalle. Suuret sähkövirrat saavat aikaan lihaskouristuksia tai voivat pysäyttää sydämen. Sähkövirta myös lämmittää, jolloin suuri sähkövirta voi aiheuttaa palovammoja.
Ihmisen aivosähkökäyrätutkimusta käytetään esimerkiksi kohtauksellisten oireiden, kuten epilepsian, selvittämiseksi. Ihmisen päähän asetetaan myssy, jonka elektrodit mittaavat sähköistä toimintaa.
Kun ihmisen kehon osien välille syntyy jännite, niiden välillä alkaa kulkea sähkövirta. Sähkövirran suuruuteen vaikuttaa se, minkä osien välille jännite on syntynyt. Esimerkiksi käsien välillä keho rajoittaa sähkövirran kulkua vähemmän kuin käden ja jalan välillä, jolloin käsien välille muodostuu suurempi sähkövirta. Mitä suurempi sähkövirta on, sitä merkittävämmät haittavaikutukset sillä on ihmisen elimiin tai sitä suuremman palovamman se voi aiheuttaa. Alla on Terveyskirjaston taulukko erisuuruisten sähkövirtojen haittavaikutuksista.
| Sähkövirran suuruus | Vaikutus | |||
|---|---|---|---|---|
| 1 mA | Ei juuri tunnettavissa, mahdollisesti pistelevä tunne. | |||
| 3–5 mA | Lapsi pystyy itse irrottautumaan sähkövirrasta. | |||
| 6–9 mA | Aikuinen pystyy itse irrottautumaan sähkövirrasta. | |||
| 16–20 mA | Lihasten kouristelu. | |||
| 20–50 mA | Hengityslihasten lamautuminen (hengityspysähdys). | |||
| 50–100 mA | Sydämen kammiovärinä. | |||
| yli 2 A | Sydämen sähköinen toiminta pysähtyy. | |||
| 10–20 A | Yleinen taloussähkön sulakkeiden kestokyky. | |||
| Lähde: Terveyskirjasto | ||||
Alle 50 V:n jännitteet eivät yleensä aiheuta ihmiselle vaarallista sähkövirtaa.
Kodin sähköturvallisuus
Rakennusten sähköturvallisuudelle tärkeitä ovat sulakkeet. Sulake katkaisee sähkövirran tulon pistokkeeseen, kun sähkövirta on kasvanut liian suureksi. Sulakkeet suojaavat komponentteja rikkoutumiselta ja laitteita toimimasta väärällä tavalla. Ne katkaisevat virtapiirin välittömästi sähkövirran ylittäessä sulakkeen nimellisarvon. Sanotaan, että sulake palaa. Sulakkeet ovat tulppa- tai automaattisulakkeita. Tulppasulake vaihdetaan samanlaiseen, jos se on palanut, koska siinä oleva ohut metallilanka on palanut poikki virran noustua liian suureksi. Automaattisulaketta ei vaihdeta. Automaattisulake kytketään uudelleen käyttöön kytkimen tavoin. Alla olevissa kuvissa on erilaisia sulakkeita, oikealla alhaalla nähdään automaattisulakkeita.
Sähkötyöt tekee sähköalan ammattilainen. Jotkin omatoimiset pienet työt ovat kotona sallittuja, mutta niitäkin saa tehdä vain, jos tiedetään, miten työ tehdään. Sähkötyöt on aina tehtävä niin, että laite ei ole jännitteinen. Laite irrotetaan pistorasiasta tai sähkö katkaistaan kodin pääkytkimestä. Sallittuja töitä ovat esimerkiksi:
- valaisimen liittäminen paikalleen valaisinliittimellä tai valaisinliitinpistorasialla
- valaisimen lampun vaihto
- sulakkeen vaihto.
Tarkempi lista sallituista töistä löytyy Tukesin sivuilta.
Kodin sähköturvallisuus (Tukes)
Kodin laitteiden sähköturvallisuutta lisätään maadoittamalla. Oikein toimiva maadoitus estää ihmistä saamasta sähköiskua laitteesta. Ihminen on jaloistaan kosketuksissa maahan. Maa on yleensä sen verran kostea, että se toimii johteena. Kun maahan kosketuksissa oleva ihminen koskee kädellään vikaantuneeseen sähkölaitteeseen, jossa laitteen kuori on yhteydessä verkkovirtaan, virta pääsee purkautumaan ihmisen kautta maahan. Näin ihminen saa sähköiskun.
Maadoituksessa sähkölaitteen kosketettavissa olevat osat, erityisesti laitteen kuori, yhdistetään maahan. Maadoitetussa pistorasiassa näkyvissä olevat metalliliuskat ovat johtimella kiinni maassa. Sähköpistokkeessa olevat vastinmetallit taas ovat kiinni laitteen kuoressa ja muissa mahdollisesti maadoitetuissa osissa. Kun laite kytketään verkkopistokkeeseen, kosketettavissa olevat osat asettuvat suoraan yhteyteen maan kanssa. Laitteen vikaantuessa sähkövirta purkautuu maadoituksen kautta maahan ja sulake palaa. Ihmisen riski saada sähköisku poistuu.
Yllä olevassa kuvassa on havainnollistettu maadoitusjärjestelyä kiinteistössä. Maadoituksessa muodostuu katkeamaton johde laitteesta maahan. Laitteen kuori on yhdistetty pistorasian maadoitusliuskoihin, jotka ovat yhteydessä sähkökeskukseen. Siellä maadoitusjohdot yhdistyvät maadoituskiskoon, joka on liitetty myös rakennuksen putkistoon ja mahdolliseen metallirunkoon. Kisko on yhdistetty maahan. Maadoitusjohdot ovat kansainvälisen standardin mukaisesti keltavihreitä. Kaikki rakennusten sähköverkoissa tehtävät työt vaativat sähkötyöluvat. Virheelliset kytkennät aiheuttavat tulipalo- ja hengenvaaran!
Sähkölaitteiden suojausluokat
Kodin sähkölaitteet jaetaan neljään suojausluokkaan 0, I, II ja III. Luokan 0 laitteita ei ole enää myynnissä, mutta niitä voi olla käytössä. Niissä on vain yksinkertainen eristys. Jos tämä eristys pettää, sähköiskun mahdollisuus kasvaa. 0-luokan laitteen pistotulppa on pyöreä, ja siitä puuttuu lovet, joten se ei sovi uudenmallisiin pistorasioihin.
Luokan I laitteissa on peruseristyksen lisäksi suojamaadoitus. Maadoitus estää sähköiskun saamisen laitteesta. Luokan I laitteen pistotulpassa olevat metalliosat yhdistyvät maadoitusjohtoihin. Luokan I laitteita ovat tyypillisesti valaisimet ja kodinkoneet.
Luokan II laitteissa on peruseristyksen lisäksi lisäeristys. Luokan II laitteet eivät käytä maadoitusta. Luokan II laitteiden pistotulpat ovat litteitä, mutta luokkaan kuuluu myös pyöreitä pistotulppia ilman maadoitusosaa. Luokan II laitteet ovat esim. viihde-elektroniikkaa tai kädessä pidettäviä laitteita. Luokan II suojaeristyksen tunnistaa laitteen arvokilvessä merkistä, jossa on kaksi sisäkkäistä neliötä.
Luokan III laitteet käyttävät pienoisjännitettä. Ne muuntavat verkkopistokkeen jännitteen alle 50 V:n jännitteeksi, jolloin laitteen käyttöjännite on turvallisen pieni. Luokan III laitteet ovat akkukäyttöisiä laitteita, kuten sähköleikkikaluja tai led-koristevaloja.
Sähkölaitteiden oikeanlainen käyttö ja kierrätys
Sähkölaitteita on käytettävä oikeaoppisesti ja niiden käyttötarkoituksen mukaisella tavalla. Vain alan ammattilaisen valmistamia laitteita saa käyttää. Suomessa ja Euroopan unionin alueella laitteen valmistaja ilmoittaa CE-merkillä, että laite täyttää EU-lainsäädännön vaatimukset. CE-merkki ei kuitenkaan takaa, että laite on turvallinen. Jos puolueeton laboratorio on testannut laitteen, siitä löytyy maakohtainen merkintä.
Suomessa merkki on FI. Testauslaboratorion käyttö ei ole pakollista. FI-merkki takaa, että laite on turvallinen ja sopii Suomessa käytettäväksi. Sähkölaitteen arvokilpi kertoo myös valmistajan, käyttöön tarkoitetun tasa- tai vaihtojännitteen suuruuden ja vaihtovirtalaitteessa virran taajuuden sekä tehon, jota laite käyttää. Laitetta on käytettävä oikeassa jännitteessä. Muuhun käyttöjännitteeseen kytkeminen voi rikkoa laitteen.
Tukes (Turvallisuus- ja kemikaalivirasto) valvoo Suomessa sähkölaitteiden turvallisuutta. Jos sähkölaitteissa ilmenee puutteita, niistä ilmoitetaan Tukesille. Laitteiden väärinkäyttö, puutteellinen huolto tai huolimaton käyttö voi aiheuttaa vioittumisen tai ylikuumenemisen, jolloin huonoimmassa tapauksessa syttyy tulipalo. Esimerkiksi sähkökiukaalla ei tule kuivata vaatteita, koska vaatteet syttyvät helposti palamaan. Sähkökiuas ja valaisimet aiheuttavat eniten sähköpaloja sähkölieden ja -uunin jälkeen.
Sähkölaitetta tulee käyttää sen käyttöohjeen mukaisesti. Jos laitteessa ilmenee vika, sitä ei saa käyttää. Laitteen saa korjata vain ammattilainen. Seuraaviin asioihin on syytä kiinnittää huomiota, kun käyttää sähkölaitteita.
- Laitteen saa laittaa vain sellaiseen pistorasiaan, johon se sopii ja on tarkoitettu.
- Laitteiden sähköjohtojen on oltava kunnossa. Johtojen päällä oleva kumieriste suojaa johdoissa kulkevalta sähköltä. Jos eriste on hapertunut, johto on vietävä vaihdettavaksi.
- Sähköjohtoja ei pidetä kuumien pintojen päällä tai läheisyydessä.
- Useita suuritehoisia laitteita ei kytketä samaan jatkojohtoon.
- Sähkölaitteita ei käytetä märkätiloissa eikä märkänä kosketeta sähkölaitetta, koska sähkövirta voi kulkea veden kautta kehon läpi.
- Tarkista, voitko käyttää Suomessa toimivaa elektroniikkaa ulkomailla tai päinvastoin. Kaikki valtiot eivät käytä 230 V:n verkkojännitettä.
Rikkoutuneet ja käytöstä poistetut sähkölaitteet kierrätetään elektroniikkaromuna (SER). Suomessa valmistajien ja maahantuojien on järjestettävä elektroniikkaromun kierrätys kuluttajalle ilmaiseksi. Elektroniikkaromua ottavat vastaan kierrätyskeskukset ja pienempiä laitteita myös sähkölaitteiden myyntipisteet. Lamput kierrätetään tyypin mukaan. Hehku- ja halogeenilamput ovat sekajätettä. Energiansäästölamput ja loisteputket sisältävät elohopeaa, ja ne kierrätetään ongelmajätteenä. LED-lampuissa on mukana elektroniikkaa. LED-lamput kierrätetään elektroniikkaromuna, ja ne voidaan palauttaa lamppuja myyviin liikkeisiin.
Pysähdy pohtimaan
Esimerkkejä
Esimerkki 1
Kuvassa on valaisimen arvokilpi. Vastaa arvokilven perusteella kysymyksiin.
- Mikä on laitteen käyttöjännite ja käyttääkö laite tasa- vai vaihtovirtaa?
- Mikä on mahdollisen vaihtovirran sallittu taajuus?
- Mikä on valaisimen teho?
- Mikä merkki arvokilvessä kertoo, että laboratorio on testannut laitteen?
