BARGOÁIGGIT

Beaivválaš bargoáigi

Oahppadiibmu / dm

1. 8.45 – 9.30
2. 9.35 – 10.20
3. 11.10 – 11.55
4. 12.00 – 12.45
5. 13.10 – 13.55
6. 14.00 – 14.45

Beaivemális lea dm 10.20-11.10. Oahppiide lea gaskabihttá dm 12.45-13.10.


OAHPPADIIMMUT

DAVVISÁMEGIELAT JA DAVVISÁMEGIELA OAHPAHUS

Ovda- ja álgooahpahusluohkáin 0-2 oahpahus lea sámegillii.

Davvisámegielat álgooahpahusluohkás oahpahuvvojit buot oahppadiimmut sámegillii.

3.-4. luohkáin oahpahus lea sámegillii čuovvovaš diimmuin: eatnigiella ja girjjálašvuohta, matematihkka, duodji, birasdiehtu, oskkoldat, govvadáidda ja lášmmohallan, oktiibuot 19-21 diimmu vahkus.

5.-6. luohkáin oahppit ožžot oahpahusa sámegillii ovddit ávdnasiid lassin maiddái historjjás, oktiibuot 20 diimmu vahkus.

7. luohká oahppit ožžot oahpahusa sámegillii čuovvovaš diimmuin: eatnigiella ja girjjálašvuohta, matematihkka, kemiija ja fysihkka, biologiija ja eatnandiehtu, oskkoldat/eallinoaidnodiehtu, dearvvašvuođadiehtu ja historjá, oktiibuot 14 diimmu vahkus.

8. luohká oahppit ožžot oahpahusa sámegillii čuovvovaš diimmuin: eatnigiella ja girjjálašvuohta, matematihkka, kemiija ja fysihkka, biologiija ja eatnandiehtu, oskkoldat/eallinoaidnodiehtu, dearvvašvuođadiehtu, historjá ja servodatmáhttu, oktiibuot 17 diimmu vahkkus.

9. luohká ohppiin oahpahus lea sámegillii čuovvovaš diimmuin: eatnigiella ja girjjálašvuohta, matematihkka, kemiija ja fysihkka, biologiija ja eatnandiehtu, oskkoldat/eallinoaidnodiehtu, dearvvašvuođadiehtu ja servodatmáhttu, oktiibuot 17 diimmu vahkus.

Vuolledási oahppit sáhttet válljet eaktodáhtolaš sámegiela, A2-giela. Eaktodáhtolaš ávnnas oahpahuvvo jahkeluohkás 1-6 guokte diimmu vahkus. Eaktodáhtolaš ávnnas lasiha vahkkodiimmuid guvttiin diimmuin. Jahkeluohkáin 7-9 sámegiela sáhttá lohkat váljjenoahppun guokte diimmu vahkus.


OAHPAHUSA OKTAVUOĐAS ORDNEJUVVON EARÁ DOAIMMAT

RIEGGÁT

Skuvla lea várren guhtta diimmu skuvlla iežas riekkisdoaimma varas. Anára girkosiiddas lea vejolaš oassálastit sierra servodagaid, Anára rávesolbmuidskuvlla, nuorradoaimma ja searvegotti astoáiggi doaimmaide.

BARGOEALLIMII OAHPÁSMUVVAN

Álgooahpahusa oahppit galledit vejolašvuođaid mielde vánhemiid bargobáikkiin. Luohkáid 3-6 oahppit oahpásmuvvet báikegotti sierra ámmátsurggiid bargobáikiide.

Bargoeallimii oahpásmuvvet luohkáin 7-9 oktiibuot 15 bargobeaivvi.

- 7. luohkás čakčalohkanbajis guokte bargobeaivi, Anára skuvllas

- 8. luohkás vihtta bargobeaivvi giđđalohkanbajis

- 9. luohkás logi bargobeaivvi (5 čakčalohkanbajis ja 5 giđđalohkanbajis)

Oahpásmuvvama ulbmilin lea oažžut dieđut sierra ámmáhiin ja veahki iežas ámmahaváljjema plánemii. Oahpásmuvvamiin oahppit ožžot maiddái vejolašvuođa bargat bargoservoša lahttun.

Oahppit čállet girjjálaš raportta oahpásmuvvamis ja bargobáikki vástideaddji olmmoš árvvoštallá hárjehalli lihkostuvvama barggus.

7.-8. luohkáid oahppit sáhttet oahpásmuvvat dušše Anára gieldda siste. 9. luohká oahppit sáhttet ohcat oahpásmuvvanbáikkiid maid eará guovlluin Suomas. Skuvla máksá buot mátkegoluid Anára gieldda siste ja ovtta mállása beaivvis. Eará báikegottiide buhttejuvvojit mátkegolut 50 € rádjái. Idjadangoluid skuvla ii mávsse, muhto juos ii leat vejolašvuohta boradit doaibmabáikkis, buhtadus lea 5 €/beaivi.


OAHPPIDIKŠUN

DEARVVAŠVUOĐAFUOLAHUS JA DÁHPEDORMMI DIKŠUN

Skuvladearvvašvuođadikšu lea gaskaboddii Sajosis. Dáhpedorpmi deaivvadettiin vuosttasveahki addá oahpaheaddji dahje rávesolmmoš gii lea báikki alde. Juos oahppi dárbbaša lassedivššu ferte su doalvut Avvila dearvvašvuođaguovddážii. Skuvla almmuha vánhemiidda dáhpáhusas. Juohke dáhpáhusas dahkkojuvvo dáhpedorbmealmmuhus.

MEARREÁIGÁSAŠ DÁRKKISTEAMIT

Ovddaskuvlaoahppit gullet mánáidárávvehaga vuollái. Dearvvasvuođadivššára dárkkisteamit leat juohke jahki. Doaktára dárkkisteamit leat 1., 5. ja 8. luohkás. 8. luohkás oahppit ožžot nuoraid doaktárduođaštusa, man dohkkenáigi lea 5 jagi. Dárkkistemiin almmuhuvvo ruoktot. 9. luohká oahppit ožžot boahkuhankoartta. Das oidnojit buot boahkuheamit maid leat ožžon.

FYSIOTERAPEVTA

Skuvla ordne dárbbu mielde.

HÁLLANTERAPEVTA

Skuvla ordne dárbbu mielde.

BÁTNEDIKŠU

Buot oahppit ožžot bátnedivššu nuvttá. Bátnedikšu lea B-dálus.

MIELLADEARVVAŠVUOĐABARGU

Anára skuvlla ohppiin lea vejolaš háleštit váttes áššiin oahpaheddjiin, sierraoahpaheddjiin ja/dahje skuvlavázzinbagadalliin, skuvladearvvašvuođadivššáriin sihke skuvlakurahtoriin dahje skuvlapsygologain. Skuvlakurahtor lea báikki alde juohke duorastaga ja skuvlapsygologa juohke bearjadaga. Dábálaččat vuosttaš dilis sáhttá háleštit iežan oahpaheddjiin.

SKUVLASÁHTUT

Oahppiide ordnejuvvojit sáhtut táksiiguin ja linjábiillaiguin. Skuvlavázzinbagadallit veahkehit oahppiid rivttes biillaide ja gohcet vuordindiimmut. Sáhtut leat skuvlla šiljus maŋimustá dm 8.40 ja veaigin sáhtut vulget dm 12.55 ja dm 14.55.

Sáhttolisttuid rektor dahká lohkanjagi álggos. Áigedávvalat almmuhuvvojit ruoktot.

DOARJJAOAHPAHUS

Skuvla lea várren 6 diimmu vahkus doarjjaoahpahussii. Juos oahppi bázahallá dahje juos oahppi muđui dárbbaša doarjjaoahpahusa, son oažžu dan. Skuvla bivdá vánhemiin girjjálaš lobi doarjjaoahpahussii.

OPPALAŠ, BEAVTTÁLMAHTTIN JA SIERRADOARJJA

Sierraoahpahusain veahkehit ohppiid geain leat oahppováttisvuođat čađahit vuođđooahpahusa oahppomeari. Oahppi várás ordnejuvvo dárbu mielde vejolašvuohta oahppat maid nu ávdnasiid individuála oahppomeari mielde.

SKUVLAVÁZZINBAGADALLAN

Anára skuvllas leat eanet skuvlavázzinbagadalli. Sii doibmet dárbbu mielde ohppiid persovnnalaš bagadallin ja lassin maiddái eará ohppiid bagadallin sihke luohkábagadallin.

Oahppodiimmuid olggobealde bagadallit oassálastit maiddai gohcinbargui, veahkehit oahppiid leavssuiguin ja leat oahpaheddjiid veahkkin sihke doibmet eahketbeaivedoaibmabagadallin.

EAHKETBEAIVEDOAIBMA

Skuvla ordne eahketbeaivedoaimma 0.-2. luohkálaččaide. Sámegielat ovdaskuvlalaččat leat dárbu mielde beaivedivššus, giellabeasis dahje skuvlla eahketbeaivedoaimmas. Skuvlavázzinbagadallit dollet eahketbeaivedoaimma sullii njeallje diimmu beaivvis vu-be dm 12.45-16.30.

Eahketbeaivedoaimmas vástida Jonna Alava. Eahketbeaivedoaimma doaibmaplána sáhttá lohkat skuvlla neahttasiidduin suomagillii.

OHPPIIDRÁĐĐEHUS

Anára skuvlla ohppiidráđđehus válljejuvvo válggain, mas eanemusat jienaid ožžon evttohas válljejuvvo ohppiidráđđehusa aitosaš lahttun ja nubbin eanemus jienaid ožžon evttohas ohppiidráđđehusa várrelahttun.

5.-9. luohkálaččat čohkkejit aitosaš ohppiidráđđehusa ja 4. luohkálaččat leat mielde guldaleamen. Ohppiidráđđehus čoaggana jeavda ja váldá beali ohppiide guoski áššiide. Ohppiidráđđehus oassálastá skuvlla dáhpáhusaid ordnemii ja ráđđehus dieđiha doaimmas almmuhusdávvalis sihke iđitrahpamiin.

Ohppiidráđđehusa stivremis vástida Hanna Ryytty.

DOARJJAOAHPPIIDDOAIBMA

Anára skuvllas lea doarjjaohppiiddoaibma ja 8. ja 9. luohkálaččat sáhttet váljjet doarjjaohpiiddoibma váljjenávnnasin. Hanna Ryytty doaibmá dan bagadallin. 

OAHPPIID GOHCIN SKUVLABEAIVVE ÁIGGE

Skuvlabeaivve áigge skuvla vástida oahppiin. Gohcin álgá dm 8.35 go vuosttas gaskadiibmu álgá ja nohká dm 16.30 go eahketbeaivedoaibma nohká. Juos oahppi galgá vuordit sáhtu, sutnje ordnejuvvo vuordindiibmu jogo luohkás dahje eahketbeaivedoaimma oktavuođas.

GASKADIIMMUT

1-3 oahpaheaddji gohcá gaskadiimmuid. Gaskadiimmuin oahppit leat olgun, siste dahje lihkadansáles milloseabbot olgun juos fal dálki lea heivvolaš. Oahppit sáhttet leat siste buolašbeivviin (-25) dahje juos lea neavrresdálki.

GIVSSIDEAPMI SKUVLAS

Anára skuvla gullá KiVa-prográmmii mii vuostálasta givssideami ja skuvla geavaha KiVa-skuvlaprográmma, mas lea iežas doaibmanvuogit. Oahpaheaddjit gieđahallet daid doaibmanvugiid ja –málliid oahppiiguin jahkeluohkáin 1,4 ja 8. KiVa-prográmma doaibmanvuogit ja mállet eastadit givssideamis ja veahkehit oahppiid givssideami maŋŋá.


OVTTASBARGU

RUOVTTUID JA SKUVLLA OVTTASBARGU

Oahpaheaddjit deaivvadit vánhemiiguin ee. vánhemiideahkediin, leairaskuvlaprošeavttaid oktavuođas, skuvlla dilálašvuođain ja persovnnalaš deaivvademiin. Lassin skuvla lea oktavuođas vánhemiidda Wilma bokte ja dárbbu mielde bivdá fitnat skuvllas hálešteamen. Juohke oahpaheaddji ordne lohkanjagi áigge aŋkke ovtta oktasaš vánhemiideahkeda ja ovtta vánhemiidkvártta mas leat mielde oahpaheaddji, vánhemat ja oahppi. Lohkanjagi áigge leat maiddái okta opa skuvla oktasaš vánhemiideahket.

OVTTASBARGU EARÁIGUIN

Ovttasbargu Anára skuvlla vánhemiidserviin lea leamaš aktiivvalaš. Skuvla dahká lassin ovttasbargu ee. eará skuvllaiguin, Sámedikkin, Sámekulturguovddáš Sajosiin, Sámi oahpahusguovddážiin, Sámemusea Siiddain, Sámerádioin, giellabesiiguin ja báikkálaš servviiguin ja fitnodagaiguin.

DIEĐÁHUSAT

Čakčadieđáhus ja jahkemuitalus addojuvvojit ruovttuide. Dan sáhttá maiddái lohkat Peda.netis ja Wilmas. Oahpaheaddjit fuolahit iežaset luohkáid dieđiheamis oahppiide ja vánhemiidda. Dieđáhusaid skuvla viggá dahkat davvisámegillii, anárašgillii ja suomagillii.

Skuvla Peda.net siidduin leat maiddai olu dieđut skuvla birra, skuvlla dáhpáhusain ja eará dehálaš dieđut.

Buotlágánat persovnnalaš áššit gieđahallojuvvojit telefovnna dahje Wilma bokte.  Oahpaheaddjit dárkkistit Wilma-dieđuid juohke beaivi. Oahpaheddjiin leat maiddái bargotelefon ja e-mail lea ovdanamma.sohkanamma@inari.fi.

OAHPPIID ÁRVVOŠTALLAN

Oahppi oahppan, bargan ja láhtten váikkuhit árvvoštallamii. Árvvoštallama bargun leat stivret ja arvvosmahttit oahppiid. Árvvoštallamis maiddái vánhemat ožžot dieđuid oahppi ovdáneamis ja máhtus.

Anára gieldda vuođđooahpahusa oahppoplánas sihke Oahpahusráđđehusa oahppoplána vuođuštusain lea mearriduvvon dárkilit árvvoštallama birra.