9.1. Suomi toisena kielenä

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärä (S2)

S2-opetus on tarkoitettu oppilaalle, jonka äidinkieli on muu kuin suomi ja jonka suomen kielen taito ei ole äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Kielitaidon tason arvioi S2-opetusta antava opettaja yhdessä muiden oppilasta opettavien opettajien kanssa. Kielitaidon tason arvioimisessa on otettava huomioon kaikki kielitaidon osa-alueet: kuullun ymmärtäminen, luetun ymmärtäminen, puhuminen, kirjoittaminen, sanasto ja rakenteet. Sujuva puhekieli ei ole tae äidinkielisen tasoisesta osaamisesta.

S2 on yksi äidinkieli ja kirjallisuus – oppiaineen oppimääristä. S2 -oppimäärä ja kehittyvä kielitaito otetaan huomioon myös muita oppiaineita arvioitaessa. S2-opetuksen tavoitteena on toiminnallinen kaksikielisyys ja se tukee yhdessä oman äidinkielen opetuksen kanssa oppilaan monikulttuurista identiteettiä. Tavoitteena on, että oppilas saavuttaa mahdollisimman hyvän suomen kielen taidon myös jatko-opintoja varten.

Lapsi oppii puhumaan suomea melko nopeasti, mutta käsitteellisen ja opiskeluun riittävän suomen kielen taidon oppiminen kestää yleensä viidestä seitsemään vuotta. Siksi monikielisellä oppilaalla on oikeus S2-opetukseen koko perusopetuksen ajan. Tärkeätä on, että oppilas saa ikäkautensa ja edellytystensä mukaisesti hänelle parhaiten soveltuvan oppimäärän mukaista opetusta.

Opiskelun alussa oppilaille tehdään tarpeen mukaan henkilökohtaiset oppimissuunnitelmat. Sievissä S2-opetusta annetaan joko eriytettynä luokan oppitunnilla tai pienelle ryhmälle oppilaita erikseen. "Oppimäärän tehtävänä on tukea lapsen ja nuoren kasvua kieliyhteisön täysivaltaiseksi jäseneksi, jolla on kielelliset valmiudet jatko-opintoihin. Opetuksen avulla pyritään monilukutaitoon, jonka avulla oppilas osaa hakea tietoa sekä ymmärtää, tuottaa, arvioi ja analysoi erilaisia puhuttuja ja kirjoitettuja suomenkielisiä tekstejä päivittäisessä vuorovaikutuksessa, koulutyöskentelyssä ja yhteiskunnassa. Opetuksessa tuetaan kielitaidon eri osa-alueiden sekä eri tiedonalojen kielen kehittymistä" (OPS 2016).

Valtioneuvoston asetuksen mukaan koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta maahanmuuttajille voidaan opettaa joko kokonaan tai osittain suomen tai ruotsin kieltä erityisen maahanmuuttajille tarkoitetun oppimäärän mukaisesti. Oppilas opiskelee suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän mukaan, jos oppilaan suomen kielen peruskielitaidossa on puutteita yhdellä tai usealla kielitaidon osa-alueella, jolloin hänen osaamisensa ei ole riittävää yhdenvertaiseen kouluyhteisön jäsenenä toimimiseen päivittäisessä vuorovaikutuksessa ja koulutyöskentelyssä tai oppilaan suomen kielen taito on muutoin riittämätön suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän opiskeluun (katso myös Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus).

S2 - opetus pienelle ryhmälle oppilaita erillisellä tunnilla

Tavoitteet ja sisällöt

Suomi toisena kielenä -opetuksen tavoitteet ja sisällöt on jaettu kolmeen taitotasoon, jotka ovat:

  • alkeiskielitaito / auttava kielitaito (A1-A2) ,

  • peruskielitaito / toiminnallinen kielitaito (B1-B2) ja

  • edistynyt peruskielitaito / ammatillinen kielitaitotaso(C1-C2).

Tämä jaotus perustuu kielen opetuksen ja oppimisen yleiseurooppalaisen viitekehyksen suomalaiseen sovellukseen. Suomen kielen oppiminen toisena kielenä etenee tasoittain, ei luokka-asteittain, oppilaat jaetaan ryhmiin suomen kielen taidon perusteella. Tasot erotetaan Suomeen ja suomen kielen vaikutuspiiriin tulon sekä tavoitteisen suomi toisena kielenä -opetuksen aloittamisen ajankohdan ja oppilaan edistymisen perusteella. Samalla tasolla opiskelee iältään ja oppimistaustaltaan erilaisia oppilaita. Kunkin tason tavoitteet on esitetty kielitaidon tasojen kuvausasteikossa. Koska suomen kieli on sekä oppimisen kohde että väline, opetuksessa otetaan huomioon myös muiden oppiaineiden sisältöjä, käsitteitä ja sanastoa.

Suomi toisena kielenä -oppimäärä otetaan huomioon kaikissa oppiaineissa. S2-opetus edellyttää yhteissuunnittelua ja yhteistyötä opettajien kesken. Tavoitteena on oppilaan identiteetin tukeminen, kaksikielisyys ja -kulttuurisuus, johon sisältyy sekä suomalaisen että oman kulttuurin tuntemus ja arvostus.

Keskeisiä sisältöjä alkeiskielitaidon (A1-A2) tasolla:

Tilanteita ja aihepiirejä, joista oppilaan tulee pystyä kommunikoimaan

  • henkilökohtainen elämä, perhe, suku, ystävät; vuoden- ja vuorokaudenajat sekä sää; koti ja asuminen; koulu fyysisenä ympäristönä, oppitunnit, koulutoverit, opettajat ja muu henkilökunta; ruokailu ja puhtaus; ihmisen keho ja vaatetus; julkiset tilat ja palvelut, kuten kauppa ja kirjasto; maaseutu ja kaupunki; luonto; vapaa-aika

  • eri oppiaineiden sanastoa; sanavaraston laajentamista, ylä- ja alakäsitteitä

Rakenteet ja kielitieto

  • äänteiden, rytmin, painotuksen ja intonaation tunnistaminen ja tuottaminen; kirjoitus- ja äännejärjestelmä ja niiden erityispiirteet; mekaaninen kirjoittaminen sekä suur- ja pienaakkoset; puhutun ja kirjoitetun kielen ero

  • kielen rakenteista keskeisimmät: verbityypit, verbin persoonamuodot ja niiden taivutus myönteisenä ja kielteisenä, kongruenssi, verbin aikamuodoista preesens ja imperfekti, moduksista indikatiivi ja imperatiivi sekä konditionaalin tunnistus esim. pyytämiseen liittyvissä fraaseissa, passiivin tunnistaminen, verbikysymys (-ko/-kö); tärkeimmät nominityypit; yksikkö ja monikko; sijamuotojen perusfunktiot, nominatiivi, partitiivi, genetiivi, sisä- ja ulkopaikallissijat; yleisimmät rektiot; vokaaliharmonia ja konsonanttivaihtelun idea; sanojen johtamisen idea sanaston oppimisen ja laajentamisen resurssilla; kysyminen ja kysymyssanat; omistus ja omistusliite; sanaluokat alustavasti (substantiivi, verbi, adjektiivi); tavu, sana, lause; iso alkukirjain ja päättövälimerkit

Lukeminen ja kirjoittaminen

  • suomen kielen kirjoitusjärjestelmä, kirjain-äänne -vastaavuus, tavutus, pien- ja suuraakkoset

  • mekaaninen, sujuva ja ymmärtävä lukutaito; lukustrategioiden pääperiaatteet, kuten ennakointi, päättely sekä pääasioiden ja tukisanojen etsiminen lyhyistä teksteistä

  • lyhyiden tekstien kirjoittaminen erilaisiin tarkoituksiin, esim. tekstiviesti, postikortti, lyhyet esittelyt itsestä ja lähiympäristöstä

Kertomusperinne, kirjallisuus, viestintäkasvatus

  • suomalaisiin medioihin tutustuminen

  • soveltuvat media- ja kaunokirjalliset tekstit kielenopetusmateriaalina esim. sadut ja lorut

Puheviestintä ja vuorovaikutustaidot

  • mielipiteen ilmaiseminen ja omista tunteista kertominen fraasina

  • kulttuurisidonnaiset puheviestintätilanteet kuten tervehtiminen, esittäytyminen, pyytäminen, kiittäminen, anteeksi pyytäminen fraaseina

  • kuunteleminen vuorovaikutustilanteessa

Kielenopiskelutaidot

  • oppikirjan ja sanakirjan käyttö, uusien sanojen ja rakenteiden käyttö omissa tuotoksissa; pari- ja pienryhmätyöskentely; merkityksen päättely asiayhteydestä; suomen kielen vertaaminen omaan äidinkieleen; oman tuotoksen tarkkaileminen ja korjaaminen; oman kielitaidon arviointi

Keskeisiä sisältöjä peruskielitaidon (B1-B2) tasolla:

Tilanteita ja aihepiirejä, joista oppilaan tulee pystyä kommunikoimaan

  • kulttuuri ja urheilu, matkailu, tiedotusvälineet, julkiset palvelut kuten liikenne ja terveydenhoito

  • eri oppiaineiden sanasto; sanavaraston laajentaminen, ylä- ja alakäsitteet

  • juhlapäivät, kansanperinne, tapakulttuuri; leikit; suomalaiset merkkihenkilöt ja -tapahtumat; arjen perinne ja elämänmuoto

Rakenteet ja kielitieto

  • kielen rakenteista keskeisimmät: aikaisemmin opittujen tietojen vahvistaminen; sijamuotojen merkitys ja käyttö entistä laajemmin; uusina sijoina essiivi ja translatiivi; sanaluokat ja niiden taivuttaminen; synonyymejä ja vastakohtia; verbin passiivi, aikamuodoista perfekti ja pluskvamperfekti, moduksista konditionaali; lauseenjäsenistä subjekti, predikaatti ja objekti; nominaalimuotojen ja lauseenvastikkeiden ymmärtäminen; sanojen johtamisen pääperiaatteet

  • puhekielen eri muotoja

  • lausetyypit, virke, päälause ja sivulause, välimerkit ja oikeinkirjoitus

  • erilaisten tekstilajien päätyypit

Lukeminen ja kirjoittaminen

  • mekaaninen, sujuva ja ymmärtävä lukutaito; lukutaidon strategioiden harjoittelua

  • lukeminen viihteenä ja tiedon etsimisen keinona; ohjattua lukemista

  • ikätasolle soveltuvat tekstilajit ja kirjoittaminen erilaisiin tarkoituksiin, esim. uutinen, mielipideteksti, kertomus; tekstin suunnittelua, jäsentelyä ja muokkaamista

  • sidoksisen tekstin kirjoittamisen harjoittelua

Kertomusperinne, kirjallisuus, viestintäkasvatus

  • ikäkauden ja kielitaidon mukaiset sadut, lorut, kertomukset, runot, arvoitukset, sananlaskut, kaunokirjalliset otteet ja kokonaisteokset

  • mediatekstit, kuvalukutaidon alkeet, elokuva ja teatteri

  • kirjaston käyttö, tieto- ja viestintätekniikka, televisio, radio, lehdistö, mainonta

  • tiedonhankinta erityyppisistä lähteistä

  • tietotekstin ja fiktiivisen tekstin eroja

  • tekstin rakenteen tutkiminen, esim. juoni, henkilöt, aika ja paikka

  • alustava tutustuminen keskeisimpiin suomalaisiin kirjailijoihin ja heidän teoksiinsa; Kalevala ja sen merkitys

Puheviestintä ja vuorovaikutustaidot

  • puheviestinnän strategiat, kuten keskustelun aloittaminen, ylläpitäminen ja päättäminen, mielipiteen ilmaiseminen; kuuntelijan huomioonottaminen ja kuuntelijan palautekäyttäytyminen

  • kulttuurisidonnaiset puheviestintätilanteet, esim. puhelinkäyttäytyminen

  • omien tunteiden, tarpeiden, tietojen ja mielipiteiden esittäminen ja perusteleminen

  • puuttuvan kielitaidon kompensoiminen esimerkiksi lähikäsitteitä käyttämällä tai selittämällä

  • kuullun asian sisällön selostaminen pääpiirteittäin

  • puhumisen harjoittelua esim. dialogit

Kielenopiskelutaidot

  • oppikirjan ja sanakirjan käyttö, uusien sanojen ja rakenteiden käyttö omissa tuotoksissa; pari- ja pienryhmäkeskustelu puheviestinnän säännöllisenä harjoittelutapana; merkityksen päättely asiayhteydestä; suomen kielen vertaaminen omaan äidinkieleen; oman tuotoksen suunnittelu, tarkkaileminen ja korjaaminen; oman kielitaidon arviointi