Liikuntakasvatuksella tuetaan lapsen kokonaisvaltaista kehitystä. Liikunnan opetuksen tehtävänä on vaikuttaa oppilaiden hyvinvointiin tukemalla fyysistä, sosiaalista ja psyykkistä toimintakykyä sekä myönteistä suhtautumista omaan kehoon. Oppiaineessa tärkeitä ovat yksittäisiin liikuntatunteihin liittyvät positiiviset kokemukset ja liikunnallisen elämäntavan tukeminen. Liikuntakasvatuksen oppimisympäristöt suunnitellaan niin, että oppilas voi turvallisesti harjoitella liikunnallisia taitoja ja tuntea olevansa hyväksytty omana itsenään. Toiminnassa pyritään kaikin tavoin tukemaan positiivisen minäkuvan muodostumista. Liikunnan avulla edistetään yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja yhteisöllisyyttä sekä tuetaan kulttuurien moninaisuutta. Liikunnanopetuksessa hyödynnetään koulun tiloja, vuodenaikojen luomien olosuhteiden tarjoamia mahdollisuuksia, lähiliikuntapaikkoja ja luontoa monipuolisesti. Oppilaita ohjataan ja sitoutetaan turvalliseen ja eettisesti kestävään toimintaan ja oppimisilmapiiriin. Lisäksi liikunnan opetussuunnitelman tavoitteita pyritään tukemaan kannustamalla välituntiliikuntaan, kehittämällä uutta teknologiaa hyödyntäviä monipuolisia ja eriyttäviä opetusmenetelmiä, osallistumalla kaupungin yhteisiin liikuntatapahtumiin sekä tekemällä yhteistyötä paikallisten urheiluseurojen kanssa.

Liikunnassa oppilaat kasvavat liikkumaan ja liikunnan avulla. Liikkumaan kasvamisen osatekijöitä ovat oppilaiden ikä- ja kehitystason mukainen fyysisesti aktiivinen toiminta, motoristen perustaitojen oppiminen ja fyysisten ominaisuuksien harjoittaminen. Oppilaat saavat tietoja ja taitoja erilaisissa liikuntatilanteissa toimimiseen sekä liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen. Liikunnan avulla kasvamiseen kuuluu toisia kunnioittava vuorovaikutus, vastuullisuus, pitkäjänteinen itsensä kehittäminen, tunteiden tunnistaminen ja säätely sekä myönteisen minäkäsityksen kehittyminen. Liikunta tarjoaa mahdollisuuksia iloon, keholliseen ilmaisuun, osallisuuteen, sosiaalisuuteen, rentoutumiseen, leikinomaiseen kisailuun ja ponnisteluun sekä toisten auttamiseen. Liikunnassa oppilas saa valmiuksia terveytensä edistämiseen.

Liikunnanopetuksen avulla tuetaan oppilaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn kehitystä. Fyysinen toimintakyky tarkoittaa kykyä suoriutua havaintomotorisia taitoja ja motorisia perustaitoja sekä erilaisista kestävyyttä, voimaa, nopeutta ja liikkuvuutta vaativista tehtävistä. Havaintomotoriset taidot ja niiden kehittäminen ovat fyysisen toimintakyvyn perusta. Havaintomotorisilla taidoilla tarkoitetaan oman kehon hahmottamista suhteessa ympäröivään tilaan, aikaan ja voimaan. Näiden taitojen oppiminen edellyttää aistitoimintojen herkistämistä oleellisen tiedon poimimiseksi ympäristöstä. Havaintomotorisen kehityksen näkökulmasta tärkeitä ovat opetuksen monipuoliset sisällöt, erilaiset välineet ja ympäristöt, jotka antavat runsaasti erityyppisiä aistiärsykkeitä.

Liikunnan opetukseen valitaan monipuolisia harjoitteita, joiden avulla kehitetään motorisia perustaitoja (tasapaino-, liikkumis- ja välineenkäsittelytaitoja),fyysisiä ominaisuuksia (voimaa, nopeutta, kestävyyttä ja liikkuvuuttä) ja lajitaitoja. Liikuntataitoja harjoitetaan monipuolisin liiketehtävin erilaisissa oppimisympäristöissä. Kunnon kehittyminen varmistetaan siten, että liikuntatunti oppimisympäristönä on riittävän toiminnallinen, haasteellinen ja motivoiva, jolloin jokainen lapsi saa riittävästi fyysistä toimintaa. Lisäksi liikuntatehtävien avulla oppilaat oppivat arvioimaan, ylläpitämään ja kehittämään omaa fyysistä toimintakykyään. Valtakunnallisen fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Move!:n mittaukset tehdään niin, että ne tukevat 5. ja 8. vuosiluokalla koulussa järjestettäviä laajoja terveystarkastuksia. Mittaukset toteutetaan heti lukuvuoden alussa.

Sosiaalinen toimintakyky käsittää kyvyn toimia ja olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Sosiaalisen hyvinvoinnin näkökulmasta on oleellista, että oppilaan myönteistä minäkuvaa vahvistetaan niin, että oppilas oppii arvostamaan itseään. Sosiaalisesti päteväksi kehittyminen tarkoittaa sitä, että tuetaan oppilaan myönteisiä sosiaalisia arvoja ja niiden mukaista toimintaa kuten rehellisyyttä, vastuullisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Hyvään vuorovaikutukseen pääseminen edellyttää itsesäätelyn taitoja, kuten omien tunteiden tunnistamista, niiden ymmärtämistä sekä niiden ilmaisun säätelemistä.

Liikuntatehtävien avulla oppilaat harjoittelevat toisten huomioimista, auttamista, kannustamista, omasta ja toisten onnistumisesta iloitsemista, pettymysten sietämistä sekä neuvottelu- ja päätöksentekotaitoja. Erilaisiin oppilaisiin, erilaisiin tapoihin elää, ajatella ja kokea asioita, tutustuminen edistää erilaisuuden ymmärtämistä ja hyväksymistä. Liikuntakasvatuksessa pyritään antamaan selkeä viesti siitä, mikä on oikein ja mikä väärin, muun muassa painottamalla reilun pelin henkeä.

Psyykkisen toimintakyvyn ja psyykkisen hyvinvoinnin perustana on myönteinen minäkuva. Myönteinen ja realistinen käsitys itsestä on tärkeä liikunnallisen elämäntavan omaksumisessa. Oppilas kokee itsensä tärkeäksi ja merkitykselliseksi, jos hän saa kantaa vastuuta, tehdä valintoja ja päättää itseään koskevia asioita. Minäpätevyyden kokemukset lisäävät motivaatiota, mikä vaikuttaa edelleen haluun yrittää ja ponnistella toivottuun lopputulokseen pääsemiseksi.

Liikunnan opetuksessa kannustetaan oppilaita toimimaan pitkäjänteisesti yksin ja yhdessä muiden kanssa tavoitteen saavuttamiseksi. Monipuolisten liikuntatehtävien avulla ohjataan oppilasta vastuulliseen toimintaan ja tunteiden säätelyyn liikuntatunnilla. Yhteisöllisillä ja yksilöllisillä liikuntatehtävillä edistetään myönteisten tunteiden kokemista, mikä vahvistaa pätevyyden kokemuksia ja myönteistä minäkäsitystä. Myönteinen ilmapiiri ja turvallinen oppimisympäristö ovat oleellisia oppilaiden viihtymisen ja psyykkisen hyvinvoinnin kannalta.