Perustehtävät
1. Miksi puolueet haluavat hallitukseen?

• Hallituksessa mukana oleminen tuo valtaa, jota muualla ei ole.
• Hallituksessa voi vahvasti vaikuttaa maan asioihin ja uusien lakien säätämiseen.
• Puolueen keskeisiä henkilöitä pääsee ministereiksi, joilla on paljon vaikutusvaltaa.
• Oppositiopuolueena vaikutusvalta jää eduskunnassa rajalliseksi.

2. Miksi enemmistöhallitus saa yleensä tahtonsa läpi eduskunnassa?
• Enemmistöhallituksella on kansanedustajien enemmistön tuki takanaan, joten
normaalioloissa se voi odottaa saavansa riittävästi tukea missä tahansa poliittisessa
kiistakysymyksessä.

3. Esitä kaaviona hallituksen muodostamisen keskeiset vaiheet.

- Eduskuntavaalit - Suurimman puolueen edustaja aloittaa hallitusneuvottelut - Hän neuvottelee eri puolueiden eduskuntaryhmien kanssa ja esittää niille kysymyksiä - Vastausten perusteella hän kutsuu hallitusneuvotteluihin osan puolueista tai esittää niille lisäkysymyksiä - Hallitusneuvotteluissa laaditaan hallitusohjelma, mitä noudatetaan hallituksen työskentelyssä ja sovitaan "salkkujako" eli että mikä ministeri mistäkin puolueesta tulee uuteen hallitukseen - presidentti ilmoittaa eduskunnalle pääministeriehdokkaasta keskusteltuaan eri puolueiden eduskuntaryhmien kanssa - Eduskunta äänestää pääministeriehdokkaasta, että hyväksyvätkö he hänet - Jos ehdokas saa enemmistön eduskunnan äänistä, valitaan hänet pääministeriksi - Muutoin asetetaan uusi ehdokas ja järjestetään uusi vaali - Presidentti nimittää pääministerin ja muut ministerit - Nimitysten jälkeen hallitus antaa tiedoksi hallitusohjelmansa eduskunnalle - Kun uusi hallitus on saanut eduskunnan äänestyksessä luottamuksen (enemmistö kansaedustajista kannattaa hallitusohjelmaa) voi hallitus aloittaa toimintansa 

4. Mistä eri syistä hallitus voi hajota?
• Hallitus eroaa Suomessa aina eduskuntavaalien jälkeen.
• Joskus hallitus eroaa poliittisten erimielisyyksien vuoksi. Tällöin pääministeri jättää
hallituksen eronpyynnön presidentille, joka myöntää eron.
• Jos pääministeri eroaa tai joutuu eroamaan, koko hallitus kaatuu. Näin voi käydä, jos
pääministeri esim. siirtyy toisiin tehtäviin tai muut hallituspuolueet menettävät
luottamuksensa häneen.
• Hallitus voi kaatua eduskunnan esittämän välikysymyksen vuoksi. Suullisen vastauksen
jälkeen eduskunta äänestää joko ministerin tai koko hallituksen luottamuksesta.
Enemmistöhallitus hajoaa tuskin milloinkaan välikysymyksen vuoksi.

5. Valitse mielestäsi kaksi tärkeintä pääministerin tehtävää. Perustele valintasi.
Jos opiskelija on valinnut vaikkapa seuraavat tehtävät, hän voi perustella niitä seuraavin
esimerkein.

Pääministeri sovittelee hallitusryhmien erimielisyydet ja huolehtii näin hallituksen
yhtenäisyydestä.
• Suomessa ei ole yhden puolueen hallituksia, joten pääministerin on luotava toimivat
suhteet kaikkiin hallituspuolueisiin.
• Vaikka puolueet ovat sitoutuneet samojen tavoitteiden ajamiseen hallitusohjelmassa,
niiden ideologiset erot johtavat aika ajoin poliittisiin erimielisyyksiin, joiden sovitteluun
tarvitaan pääministerin neuvottelutaitoja.
• Ilman pääministerin sovittelukykyä monipuoluehallitus voi kaatua sisäisiin riitoihin.
Pääministeri pitää huolta hallituksen yhtenäisyydestä.
• Pääministeri myös sovittaa yhteen hallituksen ja eduskunnan työn.
Pääministeri johtaa ulkopolitiikkaa yhdessä presidentin kanssa.
• Ulkopolitiikan alueet on jaettu hallituksen ja presidentin kesken siten, että hallitus
hoitaa Euroopan unioniin liittyvät asiat, presidentti muuhun maailmaan liittyvät asiat.
• Pääministeri osallistuu Eurooppa-neuvoston kokouksiin. Kokouksia ennen hän käy
eduskunnan suuressa valiokunnassa tekemässä selkoa ajankohtaisista asioista,
kokousten jälkeen hän antaa tilannekatsauksen.
• EU-asiat ovat siis tiukasti pääministerin käsissä. Koska EU on kasvanut yhä
tärkeämmäksi osaksi Suomen ulkopolitiikkaa, pääministerin roolista on tullut erityisen
tärkeä.
Pääministeri johtaa asioiden käsittelyä hallituksen yleisistunnossa.
• Hallitus tekee yleisistunnon kokouksissaan tärkeitä päätöksiä.
• Kokoukset tehdään pääministerin johdolla. Näin esimerkiksi lakiesitykset saadaan
valmiiksi eduskunnalle.
• Yleisistunnon lisäksi pääministeri johtaa kaikkia ministerivaliokuntia.

6. Selvitä, miten hallitus työskentelee ja tekee päätöksiä.
• Yleisistunto (yleensä torstaisin) on muodollisesti tärkein valtioneuvoston kokouksista,
mutta käytännössä siinä vain vahvistetaan aiemmin muissa hallituksen neuvotteluissa
tehdyt päätökset ilman keskustelua.
• Pääministeri toimii yleisistunnon puheenjohtajana ja kokous on päätösvaltainen, jos
vähintään viisi ministeriä on paikalla. Päätöksistä äänestetään hyvin harvoin.
Oikeuskansleri on valvomassa käsittelyn laillisuutta.
• Ennen kuin päätettävät asiat käsitellään yleisistunnossa, ne on valmisteltu huolellisesti
ministeriöissä sekä tarpeen mukaan ministerivaliokunnissa ja hallituksen epävirallisissa
istunnoissa.
• Esittely tasavallan presidentille (yleensä joka toinen perjantai) on lähes samanlainen
kuin yleisistunto, mutta silloin tehdään päätöksiä esimerkiksi laeista ja asetuksista,
joihin tarvitaan presidentin vahvistus. Presidentti johtaa puhetta. Äänestyksiä ei ole,
vaan presidentti kertoo esittelyn jälkeen päätöksensä.
• Hallituksen iltakoulu on edellisiä vapaamuotoisempi kokous, jossa keskustellaan ja
käydään läpi sekä seuraavan päivän yleisistunnon että ministeriöiden asioita. Myös
periaatteellisia kysymyksiä käsitellään.
• Budjettineuvottelussa eli budjettiriihessä keskitytään valtion seuraavan vuoden
talousarvioesityksestä sopimiseen ja sen hyväksymiseen, minkä jälkeen se voidaan
esittää eduskunnalle.
• Ministerivaliokunnissa valmistellaan asioita hallituksen yleisistunnossa tehtäviä
päätöksiä varten.
• Hallituksen työskentelyn kannalta tärkeä on myös epävirallinen sisäpiiri, joka koostuu
2–5 ministeristä. Usein todellinen päätöksenteko keskittyy hallituksessa heidän
käsiinsä.