Ferromagneettisuus
Aine, joka on ferromagneettinen, vahvistaa voimakkaasti ulkoista magneettikenttää. Sen suhteellinen permeabiliteetti (aineen magneettista käyttäytymistä kuvaava suure) on reilusti suurempi kuin 1. Ferromagneettiset aineet magnetoituvat voimakkaasti ja magneettisuus voi olla pysyvää. Jotkut aineet magnetoituvat helpommin, mutta niiden magneettisuus myös häviää helposti. Tällaiset aineet ovat magneettisesti pehmeitä. Vastaavasti magneettisesti kovat aineet pysyvät magneettisina pitkään, sillä alkeisalueiden magnetoitumissuunnat säilyvät. Jokaisella ferromagneettisella aineella on sille ominainen lämpötila, jossa magneettisuus häviää. Tätä lämpötilaa kutsutaan Curie-lämpötilaksi. Esimerkiksi rauta, nikkeli ja koboltti ovat ferromagneettisia aineita.

Paramagneettisuus
"Paramagneettinen aine on atomitasolla pysyvästi magneettinen ja se vahvistaa vähän ulkoista magneettikenttää."(Fysiikka 7 sähkömagnetismi Sanomapro OY 2014 Lehto ym. s. 21)
Paramagneettisiin aineisiin kuuluvat esimerkiksi alumiini, platina ja happi. Paramagneettiset aineet ovat heikosti magneettisia
ferromagneettisiin aineisiin verrattuna, mutta ne ovat silti voimakkaammin magneettisia diamagneettisiin aineisiin verrattuna. Paramagneettisen aineen magneettisuus ilmenee vain silloin, kun aine viedään ulkoiseen magneettikenttään, koska silloin atomin omat
magneettikentät järjestäytyvät ulkoisen magneettikentän mukaan aiheuttaen magneettisuuden.
Lähteet: Fysiikka 7 sähkömagnetismi Sanomapro OY 2014 Lehto ym., Wikipedia, Opetustv.

Diamagneettisuus
-muuttuu magneettiseksi ulkoisen magneettikentän vaikutuksesta
-heikentää ulkoisen magneettikentän vaikutusta
-kaikilla aineilla
-pelkästään diamagneettisia aineita ovat esim. Grafiitti, vismutti, kupari ja vesi
-diamagneettisina aineina pidetään aineita, joilla diamagneettisuus on suurempi kuin para- tai ferromagneettisuus
Lähteet:Fysiikka7:sähköagnetismi, sanomapro, wikipedia