Historian yo-koe: valmennus

Kevään 2025 historian kokelaat

Kevään 2025 historian yo-koe on pe 21.3.

Kevään 2025 Yhteiskuntaoppi ke 26.3.  

Historian ja yhteiskuntaopin yhteinen yo-valmennustilaisuus on:
ma 3.3. klo 18.40 - noin klo 20 lk 43 (4krs)
https://meet.google.com/emv-pdxb-epj


Tilaisuudessa käydään lävitse
- yo-kokeen rakenne
- tehtävien kohdentuminen eri kursseihin/opintojaksoihin
- tehtävätyyppejä ja aineistoja
- kokeen arviointia
- yleisiä virheitä esim. käsitteiden sekaannuksia
- mahdolliset tärpit 
 

ABI-INFO I: oli  tietoa ilmoittautumisesta ja kokeen rakenteesta, ilmoittauminen yo-kokeisiin alkaa seuraavana päivänä.
ABI-INFO II: ylässali 5 krs. yo-kokeiden käytännöt ja koepaikat (lukuisia paikkoja ja erilaisia jakoja)

Tartuntatautien (mm. vatsataudit, flunssa) huomioiminen:

- Käytä kouluun tullessasi käsidesiä ja muista mahdollisuuksien mukaan turvavälit.
- Voit halutessasi käyttää maskia koulussa ja yo-kokeen ajan, mikäli lähipiirissäsi on tarttuvaa tautia. Valvoja voi kokeessa tunnistautumista varten hetkeksi pyytää poistamaan maskin. Varaa koepäiväksi useampi maski. Älä laske käytettyjä maskeja pöydälle, vaan ota kotoa mukaasi läpinäkyvä roskapussi (esim. hedelmäpussi), johon voit laittaa käytetyt maskit ja mahdolliset desifiointipyyhkeet.
-Noudat wc-käynnillä hyvää hygieniaa ja vetäessäsi wc-istuin, pidä sen kansi suljettuna.
- Muista yskiä ja aivastaa hihaan tai nenäliinaan, jonka laitat heti roskiin.
- Ota mukaan omat kirjoitusvälineet.

ÄLÄ TULE SAIRAANA KOULUUN;
ihan tavallinenkin flunssa aiheuttaa järeitä toimia mm. valvojat voivat joutua jäämään kotiin.

 


Ylioppilastutkintoon kuuluvien kokeiden tehtävät laaditaan kussakin oppiaineessa nuorten lukiokoulutuksen pakollisista ja valtakunnallisista syventävistä kursseista/opintojaksoista koostuvien oppimäärien mukaan  (L629/1998, A 915/2005, 1 §).

> tämä tarkoittaa aikuislukiossa kursseja/opintojaksoja HI1-HI3 ja HI4-HI6

Reaaliaineiden kokeissa on oppiainerajat ylittäviä tehtäviä (A 612/2019, 9 §).

Miten valmistautua historian kokeeseen?

TEKNIIKKA



Muistilista: Miten täytyy valmistautua historian yo-kokeeseen?

  • Tiedät, millä koneella suoritat kokeen. Koulu ei lainaa koneita: kokeessa käytetään kannettavia tietokoneita, tabletit eivät käy. Koneessa on oltava USB-portti.
  • Koneesi akku on ladattu ja kone on kokonaan sammutettu, kun tulet kokeeseen. Kokeile koneen käynnistämistä edellisenä iltana ja sammuta se kokonaan (ei lepotila).
  • Sinulla on tarvittavat langalliset oheislaitteet: virtajohto, langalliset kuulokkeet ja halutessasi langallinen hiiri sekä mahdollinen sovitin esim. MacBook Airiin verkkkojohdolle.
  • Laitteissa ei saa olle tallenusmahdollisuuksia (esim. hiiri) eikä yhteydenpito-ominaisuuksia esim. bluethoot, wifi
  • Olet testannut, että kuulokkeet toimivat ja niistä kuuluu ääni.
  • Osaat itse kiinnittää kaikki johdot (virtajohto, internetverkkojohto, kuulokkeet, hiiri).
  • Osaat avata koneen käynnistyslaitevalikon ja käynnistää koneen USB-muistitikulta (ns. boottaus).
  • Olet harjoitellut sähköistä yo-koetilannetta Abitilla.
  • Osaat käyttää kokeessa tarvittavia ohjelmia (esim. LibreOffice).
  • Osaat tehdä Abitti-järjestelmässä kuvankaappauksen tietokoneen näytöltä.
  • Tiedät mistä Abitti-järjestelmässä löytyvät erikoismerkit (esim. Ç, Š ja Ø). Tunnet abitti-järjestelmä i-apunäppäimen näytön oikeass ayläreunassa.
  • Olet tutustunut aineesi yo-kokeen rakenteeseen
  • Olet tutustunut etukäteen aineesi aiempiin YO-tehtäviin ja hyvän vastauksen piirteisiin.


Mikäli tämä ei näy tai on väärä: valitset kokeen valikosta. Ole tarkkana, että valitset oiken kielen (FI) ja oppiaineen. Mikäli sinulla on erityisryhmänkoe (esim. ääniaineistolta rajoitettu koe), valitse se erityisryhmien kokeiden joukosta. Et voi tehdä tavallista koetta, mikäli erityisryhmien koe on tarjolla; tällöin saat hylätyn.


Koulun oma ohje: YO-kokelaan ohje 7.2.2025.docx

Tärkeitä huomioita sensorilta:
Lue: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/11/22/sensoria-ei-savayteta-pelkilla-faktaluetteloilla-nain-kirjoitat-paremmin

Lue lisäksi aineistojen käsittelystä:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/03/07/sahkoinen-yo-koe-ja-aineistotehtavat-miten-suoriutua-kunnialla-aiempaa
VASTAAMINEN

- toistaiseksi kaikki tehtävä ovat edellyttäneet esseevastausta (tehtävissä voi olla useita osia), eikä merkkimäärää historiassa ja yhteiskuntaopissa ole toistaiseksi rajoitettu Tähän voi olla tulossa muutoksia (s2026?) , joten lue yo-kokeen ohjeet huolellisesti läpi ennen vastaamista.

- huomio aineistot ja perehdy niiden raknteeseen huolella ennen vastaamista (esim. milloin prosentti tai prosenttiyksikkö, onko kyse osuuksista vai absoluuttisista luvuista, kuvalähtene luonne ja elementit, ajoitus jne...)

Katso pedassa oppiaineen kokonaisuuden alta (Historia/ Yhteiskuntaoppi):
- reaalikokeen esseevastauksen kirjoittaminen
- eri tehtävätyypit
- tutustu YLE:n Abitreeneissä oppiaineen yo-kokeisiin ja lopullisiin pisteytysohjeisiin

Muutoksia syksystä 2026 lähtien

Lautakunta on linjannut seuraavista ainekohtaisista toimenpiteistä: 

 

  • Äidinkielen ja kirjallisuuden kokeessa otetaan käyttöön merkkimäärärajoituksia tai pienennetään merkkimääräsuosituksia.
  • Suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeissa joitakin avokysymyksiä vaihdetaan monivalintatehtäviksi syksyn 2026 kokeissa. Uudistettu, kaksipäiväinen koe otetaan käyttöön aiemmin ilmoitetun mukaisesti keväällä 2027.
  • Vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen kokeissa vähennetään avokysymysten määrää tai lisätään keskitetysti lautakunnassa arvosteltavien osioiden määrää. Pistemääriä tasoitetaan muissa osioissa.
  • Matematiikassa muutetaan kokeiden rakenteita tai tehtävätyyppejä nykyisissä määräyksissä kuvattujen rakenteiden pohjalta. Nopeasti arvosteltavien tehtävien osuutta lisätään, osakysymyksiä vähennetään ja tehtävien sijoittumista osiin arvioidaan uudestaan.
  • Reaaliaineiden kokeissa tehdään muutoksia nykyisten määräysten sallimissa rajoissa. Aiemmissa kokeissa esiintyneitä rakenteita ja tehtävätyyppejä voidaan kuitenkin muuttaa. Kokeissa voi olla enemmän lyhyitä vastauksia edellyttäviä tehtäviä tai monivalintakysymyksiä. Jos niitä ei ole aiemmin ollut lainkaan, jokin tällainen tehtävä otetaan käyttöön. Näiden määrä pidetään kuitenkin tutkintoaineen luonteen mukaisena. Tehtävissä voidaan ottaa käyttöön merkkimäärärajoituksia tai -suosituksia. Myös kriteeritaulukon pistemäärävälyksien harventaminen voi nopeuttaa arvostelua. 

 

HISTORIAN JA YHTEISKUNTAOPIN YO-KOE

Historian ja yhteiskuntaopin tehtävissä ei ole tähän saakka ollut merkkirajoituksia, mutta niitä saattaa tulla jatkossa  (syksystä 2026 lähtien YTL:n mukaan yo-kokeeseen lisätään merkkiajroituksia ja monivalintatehtäviä; aineita ei kerrottu tarkemmin).

SOVELTAVAT TEHTÄVÄT  > ns. vaikeammat tehtävät
- tehtävän aihe ei välttämättä ole suoraan opiskellusta materiaalista. Kyse on tietojen soveltamisen taidosta, jossa kokelas ymmärtää mihin kokonaisuuteen tehtävä/aineosto liittyy ja osaa soveltaa oppimaansa ko. tehtävässä.

KOKEEN RAKENNE 
YO- valmennus HI ja YH.docx

Kokeessa on yhdeksän tehtävää ja niistä saa vastata  viiteen. 

Osassa tehtäviä enimmäispistemäärä on 20 (6kpl) ja osassa 30 pistettä (3kpl) . Ensiksi mainittuja on kokeessa tarjolla kuusi ja jälkimmäisiä kolme. On tärkeää huomata, että kokelas saa vastata kokeessa enintään kahteen 30 pisteen tehtävään

Kokeessa enimmäispistemäärä on 120 pistettä, jonka voi saada vastaamalla kahteen 30 pisteen ja kolmeen 20 pisteen tehtävään. Tehtävä- sarjassa 30 pisteen tehtävät ovat sarjan lopussa (tehtävät 7-9).

Historian ja yhteiskuntaopin kokeissa ei ole tehtäviä, joihin kokelaiden olisi pakko vastata. Kokeessa kukin koetehtävä kohdentuu kuitenkin ensisijaisesti johonkin tiettyyn kurssiin/opintojaksoon, mutta joskus tehtävän aihe sivuaa usean eri kurssin/opintojakson aluetta.

Historian jaoksen päättämä yleisperiaate koetehtävien kohdentumisessa lukion historian eri kursseihin/opintojaksoihin on, että kuhunkin pakolliseen historian kurssiin/opintojaksoon (päiväkoulujen pakolliset kurssitHI1-HI3) kohdentuu yksi 30 pisteen ja yksi 20 pisteen tehtävä. Syventäviin kursseihin/opintojaksoihin (HI4-HI6) kohdentuu kolme 20 pisteen tehtävää.
-----
Yhteiskuntaoppi:
Yhteiskuntaopin jaoksen päättämä yleisperiaate koetehtävien kohdentumisessa lukion yhteiskuntaopin eri kursseihin/opintojaksoihin on, että kuhunkin pakolliseen (päiväkoulun pakolliset kurssit 1-3) yhteiskuntaopin kurssiin/opintojaksoon kohdentuu yksi 30 pisteen ja yksi 20 pisteen tehtävä.
Syventävään kurssiin/opintojaksoon (kurssi 4, Lakitieto) kohdentuu kaksi 20 pisteen tehtävää.

Yksi 20 pisteen tehtävä käsittelee teemoja, jotka integroivat useamman eri kurssin/opintojakson sisältöjä.

Alla esimerkki oppiainerajat ylittävästä tehtävästä: Yhteiskuntaoppi /historia:






kuvakaappaus YLE:n abitreenit sivulta. Hyvä esimerkki oppiainerajat ylittävästä tehtävästä (yhteiskuntaoppi: YH2, taloustieto)


Historian digitaalinen ylioppilaskoe
Kokeessa korostuu yhä enemmän historian käytön ja nykypäivän historiallisen keskustelun tulkitsemisen taito. Kokelasta voidaan myös vaatia tuottamaan koetilanteessa jaetun aineiston pohjalta muutakin kuin tekstiä, kuten tilastoja ja kuvioita.

Alkuvaiheessa historian kokeen sisällölliseen rakenteeseen ei tule suuria periaatteellisia muutoksia.
Kokeen tietoa soveltava luonne korostuu, ja aineistotehtävät ovat monipuolisempia. Koetta kehitetään tehtävätyypeiltään monipuolisempaan suuntaan, varsinkin siten että aineistotehtävissä voidaan käyttää monipuolisempia aineistoja (mm. liikkuvaa kuvaa ja ääntä), joita kokelaiden odotetaan osaavan käsitellä rinnakkain ja kokonaisuuksina (esim. vertailu- tai vastakohtatehtävissä).

Vaativammissa tehtävissä edellytetään myös syvällisempää kurssirajat ylittävää tietoa, kykyä hallita laajoja historiallisten aikakausien muodostamia kokonaisuuksia, tehdä ajallisia vertailuja ja tarkastella historiallisia ilmiöitä nykypäivään ulottuen. Aineistopohjaiset perustehtävät ovat tehtävänannoltaan suppeampia.

lähde: https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Sahkoinen_tutkinto/historia_tiedote_fi.pdf

Arviointi YO-kokeessa

Tehtäväkohtaisissa hyvän vastaukseen piirteissä arvostelukriteerit on annettu kaksiportaisesti eli hyville vastauksille (vähintään 50 % tehtävän pistemäärästä) ja kiitettäville vastauksille (vähintään 70 % tehtävän pistemäärästä).

20 pisteen tehtävissä hyvästä vastauksesta saa 10–13 pistettä ja kiitettävästä 14–20 pistettä, 30 pisteen tehtävissä vastaavasti 15–20 ja 21–30 pistettä.
 

ARVIOINNIN ULOTTUVUUDET

Tietojen oikeellisuus ja olennaisuus; käsitteellinen täsmällisyys
0
Ei lainkaan tehtävässä edellytettyä tietoa. Tehtävä on ymmärretty virheellisesti.
Tyydyttävä
Niukkasisältöinen tai sisältää paljolti epäolennaisuuksia. Käsitteiden kovin puutteellista hallintaa. Vastaa vain osittain tehtävään.
Hyvä
Verraten täsmällistä ja tehtävään hyvin kohdentuvaa tietoa. Käsitteiden hyvää hallintaa.
Kiitettävä
Täsmällistä tietojen ja käsitteiden hallintaa. Olennaista ja aiheen kannalta mielekkäästi rajattuja tietoja.

Analyyttisyys, loogisuus, perustelevuus
0
Jäsentymätön, sekava. Väitteet vailla perusteluja.
Tyydyttävä
Niukasti perusteita esitetyille väitteille. Heikosti erittelevää aiheen tarkastelua. Luettelomainen tai epäselvä rakenne.
Hyvä
Väitteille verraten hyviä perusteluita. Aiheen tarkastelu johdonmukainen, vaikka paikoitellen puutteita. Joiltakin osin analyyttinen.
Kiitettävä
Hyvin analyyttinen yleisote. Väitteillä hyvät perustelut ja aiheen tarkastelu johdonmukaista ja argumentoivaa.

Kriittisyys, moniperspektiivisyys, kyky arvioida ja soveltaa tietoja
0
Ei minkäänlaisia (lähde)kriittisiä huomioita eikä järkiperustaista tietojen arviointia tai soveltamista. Ei merkkejä eri tulkintojen tai vaihtoehtojen pohdintakyvystä.
Tyydyttävä
Heikkoja merkkejä lähdekriittisyydestä. Joitain satunnaisia heikkoja merkkejä eri näkökulmien ja tulkinnallisuuden pohdinnasta. Kyky soveltaa tietoja on heikosti havaittava.
Hyvä
Paikoitellen hyvää (lähde)kriittistä pohdintaa ja hyviä tulkintoja. Joitain hyviä esimerkkejä moniperspektiivistä otetta edustavasta ajattelusta. Joitain merkkejä tietojen arviointikyvystä ja soveltamiskyvystä.
Kiitettävä
Terävä ja oivaltava (lähde)kriittinen ote. Moniperspektiivistä punnittua pohdintaa. Tietojen arviointia ja soveltamista monin paikoin.

Ylesimpiä virheitä

- vastauksen aloitus: yleinen virhe on syöksyä suoraan yksityiskohtaan taustoittamatta tai liittämättä laajempaan yhteyteen
- ei muisteta ajoittaa kysytyyä asiaa
- tehtävässä ilmenevä käsitteet jätetään määrittelemättä
- kirjoitetaan epäkypsää kieltä esim. puhekielisiä ilmaisuja, isojen ja pienten alkukirjainten käytössä horjuvuutta, ei osataa kirjoittaa Etelä-Suomi, Keski-Suomi
- viitataan henkilöön etunimellä; ei ole varsinainen virhe, mutta tekee asiatekstissä lapsellisen vaikutelman.
- tehtävän näkökulma jätetään huomiotta, vastataan ohitse tai vastaus painottuu tehtävän yksityiskohtaan
- luetaan tehtävä tai aineistojen yksityiskohdat huolimattomasti
- aineistoissa ei huomioida esim. laatijan taustaa, aineiston luonnetta tai ajankohtaa
- perustelemattomat toteamukset, väitteet tai mielipiteet, asioiden tuomarointi
- ei mietitä mitä kirjoitetaan; esim. esitetty väite on liian jyrkkä ja sulkee muut näkökulmat ja faktat pois

Milloin prosentti? Milloin prosenttiyksikkö?
Puolueen kannatus oli ollut edellisissä vaaleissa 20% ja nyt sen kannatus oli 30%.
Puolueen kannatus oli kasvanut edellisistä vaaleista 10 %-yksikköä ja kasvu oli 50 prosenttia.

Indeksitaulukoissa muutokset ovat prosentteja suhteessa tarkasteltavaan vertailukohtaan (arvo aina 100).
esim.
v.1990 97
v. 1995 100
v. 2000 110

Vuonna 1990 tarkasteltava asia on ollut 3% matalampi kuin vuonna 1995. Vuonna 2000 tarkasteltava asia on ollut 10% korkeampi kuin vuonna 1995.

Desiili
yksi osa, kun tilastollinen jakauma aetaan kymmeneen yhtä monta tapausta sisältävään osaan esim. tulonjakotilastot

HUOM! Taulukoissa tilansäästösyistä yksiköt mainitaan esim. "tuhatta", kirjoittaessa auki luvut kuitenkin merkitään esim. 100 000, ei 100 tuhatta.

LUVUT
miljardi = tuhat miljoonaa
biljoona = miljoona miljoonaa (tuhat miljardia)
triljoona = miljardi miljardia

HUOM! Nykyenglannin sana billion tarkoittaa yleensä miljardia eli lukua 109. Englannin kielessä biljoonasta käytetään usein sanaa trillion.
Amerikanenglannin sana trillion tarkoittaa biljoonaa eli lukua 1 000 000 000 000 (1012) lähde:wikiipedia.fi

Lue peda.netin aineosiosta ainakin kohdat: kurssikukuvaukset ja niissä mainitut tavoitteet, ohjeita kokeeseen, ohjeita lakitiedon kokeeseen, aineosion etusivulla ja tällä sivulla linkkejä mm. erilaisiin testeihin

SANOISTA
tiedottomuus= ei ole tajuissaan
tietämätön = ei tiedä asioita, ei ole tietoja