KOKEEN RAKENNE 
YO- valmennus HI ja YH.docx

Kokeessa on yhdeksän tehtävää ja niistä saa vastata  viiteen. 

Osassa tehtäviä enimmäispistemäärä on 20 (6kpl) ja osassa 30 pistettä (3kpl) . Ensiksi mainittuja on kokeessa tarjolla kuusi ja jälkimmäisiä kolme. On tärkeää huomata, että kokelas saa vastata kokeessa enintään kahteen 30 pisteen tehtävään

Kokeessa enimmäispistemäärä on 120 pistettä, jonka voi saada vastaamalla kahteen 30 pisteen ja kolmeen 20 pisteen tehtävään. Tehtävä- sarjassa 30 pisteen tehtävät ovat sarjan lopussa (tehtävät 7-9).

Historian ja yhteiskuntaopin kokeissa ei ole tehtäviä, joihin kokelaiden olisi pakko vastata. Kokeessa kukin koetehtävä kohdentuu kuitenkin ensisijaisesti johonkin tiettyyn kurssiin/opintojaksoon, mutta joskus tehtävän aihe sivuaa usean eri kurssin/opintojakson aluetta.

Historian jaoksen päättämä yleisperiaate koetehtävien kohdentumisessa lukion historian eri kursseihin/opintojaksoihin on, että kuhunkin pakolliseen historian kurssiin/opintojaksoon (päiväkoulujen pakolliset kurssitHI1-HI3) kohdentuu yksi 30 pisteen ja yksi 20 pisteen tehtävä. Syventäviin kursseihin/opintojaksoihin (HI4-HI6) kohdentuu kolme 20 pisteen tehtävää.
-----
Yhteiskuntaoppi:
Yhteiskuntaopin jaoksen päättämä yleisperiaate koetehtävien kohdentumisessa lukion yhteiskuntaopin eri kursseihin/opintojaksoihin on, että kuhunkin pakolliseen (päiväkoulun pakolliset kurssit 1-3) yhteiskuntaopin kurssiin/opintojaksoon kohdentuu yksi 30 pisteen ja yksi 20 pisteen tehtävä.
Syventävään kurssiin/opintojaksoon (kurssi 4, Lakitieto) kohdentuu kaksi 20 pisteen tehtävää.

Yksi 20 pisteen tehtävä käsittelee teemoja, jotka integroivat useamman eri kurssin/opintojakson sisältöjä.

Alla esimerkki oppiainerajat ylittävästä tehtävästä: Yhteiskuntaoppi /historia:

kuvakaappaus YLE:n abitreenit sivulta. Hyvä esimerkki oppiainerajat ylittävästä tehtävästä (yhteiskuntaoppi: YH2, taloustieto)


Historian digitaalinen ylioppilaskoe
Kokeessa korostuu yhä enemmän historian käytön ja nykypäivän historiallisen keskustelun tulkitsemisen taito. Kokelasta voidaan myös vaatia tuottamaan koetilanteessa jaetun aineiston pohjalta muutakin kuin tekstiä, kuten tilastoja ja kuvioita.

Alkuvaiheessa historian kokeen sisällölliseen rakenteeseen ei tule suuria periaatteellisia muutoksia.
Kokeen tietoa soveltava luonne korostuu, ja aineistotehtävät ovat monipuolisempia. Koetta kehitetään tehtävätyypeiltään monipuolisempaan suuntaan, varsinkin siten että aineistotehtävissä voidaan käyttää monipuolisempia aineistoja (mm. liikkuvaa kuvaa ja ääntä), joita kokelaiden odotetaan osaavan käsitellä rinnakkain ja kokonaisuuksina (esim. vertailu- tai vastakohtatehtävissä).

Vaativammissa tehtävissä edellytetään myös syvällisempää kurssirajat ylittävää tietoa, kykyä hallita laajoja historiallisten aikakausien muodostamia kokonaisuuksia, tehdä ajallisia vertailuja ja tarkastella historiallisia ilmiöitä nykypäivään ulottuen. Aineistopohjaiset perustehtävät ovat tehtävänannoltaan suppeampia.

lähde: https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Sahkoinen_tutkinto/historia_tiedote_fi.pdf