Psykologian tehtävä on antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida, ymmärtää ja arvioida ihmisen psyykkistä toimintaa ja siihen vaikuttavia sosiaalisia, kulttuurisia ja biologisia tekijöitä. Opetuksessa perehdytään psykologian tieteenalan kieleen, käsitteisiin ja tapoihin rakentaa tietoa. Oppiaineen sisällöt perustuvat tutkimustietoon, joka tuodaan lähelle opiskelijaa kytkemällä se ihmisen toiminnan ja arjen ilmiöiden ymmärtämiseen. Psykologian moninäkökulmaisuus sekä empiirinen ja reflektiivinen ote kehittävät laajasti opiskelijan ajattelun taitoja. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään psyykkisten, biologisten, sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden välistä vuorovaikutusta ja vastavuoroista riippuvuutta sekä vahvistamaan taitoa arvioida ja soveltaa oppimaansa.

Psykologian opetuksessa käytetään monipuolisia ja opiskelijaa aktivoivia menetelmiä sekä hyödynnetään digitaalisuuden ja erilaisten oppimisympäristöjen mahdollisuuksia. Psykologiassa on luontevaa tehdä yhteistyötä eri oppiaineiden kanssa. Psykologian oppiaineeseen sisältyviä ilmiöitä tarkastellaan erityisesti biologiassa, terveystiedossa, opinto-ohjauksessa, filosofiassa, uskonnossa ja elämänkatsomustiedossa kullekin oppiaineelle ominaisella tavalla. Opetuksessa tehdään mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa. 



Laaja-alaisen osaamisen painotukset psykologiassa opintojaksoittain

Laaja-alaiset painotukset moduuleittain psykologiassa moduuleittain PS1-PS5.

PS1:

Monitieteinen ja luova osaaminen

Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää psykologian tieteenä ja hahmottaa, että psykologinen tieto perustuu tutkimukseen. Monitieteistä osaamista vahvistetaan perehtymällä tutkimuksen perusperiaatteisiin ja pohtimalla arkitiedon ja tieteellisen tiedon eroja. Omaan oppimiseen ja opiskeluun liittyvänä tavoitteena on, että opiskelija kykenee analysoimaan oppimiseen vaikuttavia psyykkisiä, biologisia, sosiaalisia ja kulttuurisia tekijöitä sekä hyödyntämään tätä tietoa oman oppimisensa ja opiskelutapojensa arvioinnissa ja kehittämisessä. Oppimiseen liittyvät teemat, kuten oppimisstrategiat, metakognitio ja erilaiset oppimiskulttuurit tukevat monitieteisen ja luovan osaamisen kehittymistä.

Hyvinvointiosaaminen

Tavoitteena on, että opiskelija perehtyy johonkin hyvinvointiin vaikuttavaan ilmiöön, esimerkiksi siihen miten uni tai pystyvyysuskomukset vaikuttavat oppimiseen tai miten hallinta- ja puolustuskeinot auttavat psyykkisessä itsesäätelyssä.

Vuorovaikutusosaaminen

Opiskelija perehtyy tietoisen ja ei-tietoisen ajattelun väliseen eroon ja ymmärtää ihmisen väliseen vuorovaikutukseen liittyvän erilaisia psyykkisiä, biologisia, sosiaalisia ja kulttuurisia tekijöitä.

Yhteiskunnallinen osaaminen

Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää metakognition, tavoiteorientaatioiden ja pystyvyysuskomusten vaikutuksen yritteliään asenteen taustalla. Tämä tukee opiskelijan urasuunnittelua, työelämävalmiuksia ja muuta yhteiskunnallista osaamista.


PS2:

Hyvinvointiosaaminen

Tavoitteena on, että opiskelija osaa soveltaa kehityspsykologista tietoa itsensä ja muiden ihmisten ymmärtämiseen ja vuorovaikutustaitojensa kehittämiseen. Hyvinvointiosaamista vahvistetaan esimerkiksi tarkastelemalla minuutta ja minäkäsitystä. Hyvinvointiosaamista, itsensä ja muiden ymmärtämistä moduulissa tukee myös esimerkiksi sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuden tarkastelu.

Yhteiskunnallinen osaaminen

Opiskelija perehtyy vanhemmuuden ja kasvuympäristön merkitykseen ihmisen kehityksessä, mikä tukee yhteiskunnallista osaamista. Tavoitteena on, että opiskelija osaa eritellä yksilöllisen kehitykseen vaikuttavia yhteiskunnallisia tekijöitä ja niiden välistä vuorovaikutusta osana kehitystä.

Globaali- ja kulttuuriosaaminen

Tavoitteena on, että opiskelija osaa ymmärtää sosialisaation ja kulttuurin vaikutuksia ihmisen kehitykseen. Globaalia- ja kulttuuriosaamista vahvistetaan tarkastelemalla ympäristön, kulttuurin ja kasvuympäristön merkitystä ihmisen yksilölliselle kehitykselle henkilökohtaisen identiteetin, sosiaalisen identiteetin, kulttuuri-identiteetin sekä etnisen identiteetin teemojen avulla.

Monitieteinen ja luova osaaminen

Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää kokonaisvaltaisesti kehityksen yksilöllisyyttä ja jatkuvuutta. Monitieteistä ja luovaa osaamista edistää esimerkiksi ihmisen hermostolliseen kehitykseen tutustuminen, erilaisten kehityspolkujen hahmottaminen varhaislapsuudesta aikuisuuteen sekä varhaisen vuorovaikutuksen, kiintymyssuhteiden ja temperamentin käsitteiden tarkastelu. Kehityspsykologiseen tutkimukseen tutustuminen tukee monitieteistä tieteellistä ymmärrystä kehityspsykologisen tiedon taustalla.


PS3:

Vuorovaikutusosaaminen

Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää kielen merkitystä ihmisen toiminnalle. Vuorovaikutusosaamisen kannalta keskeisimpiä ovat kieleen liittyvät sisällöt, kuten kielellisten toimintojen merkitys tiedonkäsittelyssä ja esimerkit aivoperäisistä kielellisistä häiriöistä.

Monitieteinen ja luova osaaminen

Tavoitteena on, että opiskelija osaa kuvailla sitä aivoperustaa, joka on kognitiivisten toimintojen, tarkkaavaisuuden, muistin ja kielellisten toimintojen taustalla. Tiedonkäsittelyn rajoitusten ja mahdollisuuksiin ymmärtäminen tukee opiskelijan kriittisen ajattelun kehittymistä ja monilukutaitoa. Kokeellisen psykologisen tutkimuksen suunnittelu, esittely ja arviointi tukevat monitieteistä ja luovaa osaamista.

Yhteiskunnallinen osaaminen

Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää päätöksenteon kognitiivista perustaa. Yhteiskunnallisen osaamisen osalta keskeisimpinä ilmiöinä ovat nopean- ja hitaan ajattelun eron ymmärtäminen sekä kognitiivisiin vinoumiin tutustuminen.
Eettisyys- ja ympäristöosaaminen
Opiskelijan suunnitellessa, esitellessä ja arvioidessa kokeellista tutkimusta tutkimuksen eettiset periaatteet tulee ottaa huomioon, mikä tukee eettisen osaamisen kehitystä.


PS4:

Hyvinvointiosaaminen

Opiskelijan tavoitteena on tutustua mielenterveyden ja psyykkisen hyvinvoinnin tekijöihin ja soveltaa niitä oman ja muiden hyvinvoinnin edistämiseen. Hyvinvointiosaamista tukee esimerkiksi ymmärrys resilienssistä, tunteiden säätelystä sekä kriisien ja niistä selviytymisen käsittelystä. Yleisimipien mielenterveyden häiriöiden, niiden oireiden ja hoitomenetelmien tarkastelu edistää hyvinvointiosaamisen tavoitteita lisäämällä tietoisuutta aiheesta.

Vuorovaikutusosaaminen

Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää tunteiden merkityksen ihmisen vuorovaikutukseen ja psyykkiseen hyvinvointiin sekä saa valmiuksia soveltaa tätä tietoa itseymmärryksen ja vuorovaikutuksen välineenä. Tunteiden syntymisen, tunnistamisen ja säätelyn tarkasteleminen edistävät vuorovaikutusosaaamista.

Yhteiskunnallinen osaaminen

Tavoitteena on, että opiskelija osaa pohtia mielenterveyden ja sen häiriöiden määrittelyn tulkinnanvaraisuutta ja yhteiskunnallisia ulottuvuuksia. Mielenterveys-käsitteen pohdinta sekä mielenterveyshäiriöihin liittyvän yhteiskunnalliseen keskustelun tarkastelu tukevat opiskelijan yhteiskunnallista osaamista.

Globaali- ja kulttuuriosaaminen

Tavoitteena on, että opiskelija osaa selittää tunteiden muodostumista ja niiden kulttuurisidonnaisuutta. Osaamista kehitetään tarkastelemalla esimerkiksi tunteiden universaaliutta ja kulttuurisidonnaisuutta sekä tunteiden merkitystä kognitiivista toimintaa ja sosiaalista vuorovaikutusta ohjaavina tekijöinä. Mielenterveyden häiriöiden käsittelyn osalta globaali- ja kulttuurisidonnainen osaaminen linkittyy mielenterveyden häiriöiden kulttuurisidonnaisten taustatekijöiden tarkasteluun.


PS5:

Monitieteinen ja luova osaaminen

Tavoitteena on, että opiskelija osaa kuvailla yksilöllisisä eroja älykkyydessä, luovuudessa, yksilöllisissä ominaisuuksissa sekä tarkastella näiden geneettistä perustaa. Monitieteisen ja luovan osaamisen tavoitteita voidaan tukea tarkasteltaessa älykkyyteen ja luovuuteen vaikuttavia yksilöllisiä eroja esimerkiksi persoonallisuuden pysyvyyden ja muuttuvuuden sekä käyttäytymisgenetiikan perustiedon avulla. Luovuuden määritelmien ja luovuuteen liittyvien tekijöiden käsitteleminen syventää opiskelijan käsitystä luovuudesta.

Vuorovaikutusosaaminen

Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää ihmisen toimintaa persoonallisuuden, sosiaalisen ympäristön ja kulttuurin vuorovaikutuksen näkökulmasta. Vuorovaikutusosaamista voidaan tukea tarkasteltaessa esimerkiksi sosiaalipsykologian tutkimusesimerkkejä sekä esimerkkejä, jotka liittyvät kulttuurien vaikutukseen ajatteluun ja käyttäytymiseen.

Yhteiskunnallinen osaaminen

Tavoitteena on, että opiskelija osaa kuvailla ja arvioida yksilöllisten erojen tutkimuksen psykologisia arviointimenetelmiä. Yhteiskunnallisen osaamisen kehittämiseen liittyvät esimerkiksi persoonallisuuden ja älykkyyden arviointimenetelmiin tutustuminen sekä esimerkit tutkimuksista, joissa hyödynnetään kyselyjä, haastatteluja ja testejä.

Globaali- ja kulttuuriosaaminen

Tavoitteena on, että opiskelija osaa tarkastella sosiaalisen ympäristön ja kulttuurin merkitystä yksilön toimintaan. Globaalin- ja kulttuuriosaamista vahvistetaan käsittelemällä stereotypioiden, attribuutioiden, asenteiden ja ennakkoluulojen muodostumista.




Arviointi

Opintojakson arviointi perustuu opetussuunnitelmassa kuvattujen opintojakson tavoitteiden saavuttamiseen. Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet arvioidaan osana yleisiä opintojakson tavoitteita. Opiskelijalla on mahdollisuus osoittaa tavoitteiden saavuttamista monipuolisella näytöllä, joka sovitaan jokaisen opintojakson alussa yhdessä opettajan kanssa. Opintojaksolla arvioitavia voivat olla yksilö- pari- ja/tai ryhmätyöt, tunneilla tehtävät harjoitukset, itsenäiset kotitehtävät, päättökokeet, välikokeet, tutkimussuunnitelmat, oppimispäiväkirjat tai koko jakson kestävät muut projektit. Opintojaksoilla 1-5 arviointi tapahtuu numeroilla 4-10. Kesken jäänyt suoritus merkitään O-merkinnällä, kunnes kaikki vaaditut näytöt jakson osalta on annettu.