Suomi itsenäistyy
Miten Suomesta tulee itsenäinen?
1. Katso video Suomen historiasta ja itsenäistymisestä (Yle 2016).
2. Lue, miten Suomesta tulee itsenäinen valtio (www.aipe.edu.fi). Haastavamman tekstin löydät täältä.
3. Kuuntele Finlandia-hymni, jonka on säveltänyt Jean Sibelius
| SANASTO bolsevikit, kommunismi ~ kommunisti, ideologia, helmikuun vallankumous, lokakuun vallankumous, itsemääräämisoikeus, tunnustaa itsenäisyys, väliaikainen hallitus, valtalaki KIRJOITA VAIKEAT SANAT VIHKOON! |
Suomesta tulee itsenäinen valtio
Ensimmäinen maailmansota aiheutti paljon ongelmia Venäjälle. Venäjän armeija kärsi jatkuvasti tappioita. Venäjältä alkoi loppua ruoka, ja ihmisillä oli kova nälkä. Kansa halusi lopettaa sodan ja tehdä Venäjästä demokraattisen valtion.
Helmikuussa 1917 ihmiset lähtivät Pietarin kaduille vaatimaan uudistuksia ja sodan lopettamista. Sen seurauksena Venäjällä tapahtui helmikuun vallankumous. Keisari Nikolai II joutui pois vallasta. Väliaikainen hallitus otti keisarin vallan. Väliaikainen hallitus ilmoitti, että Suomi saa autonomian takaisin ja venäläistäminen lopetetaan. Siihen päättyi toinen venäläistämiskausi.
Venäjän väliaikainen hallitus oli heikko. Se ei voinut hallita levotonta tilannetta. Syksyllä 1917 Venäjällä tapahtui uusi vallankumous. Tästä tapahtumasta käytetään nimeä lokakuun vallankumous. Siinä bolsevikit ja heidän johtajansa Lenin nousivat valtaan. Bolsevikit olivat kommunisteja. He halusivat tehdä Venäjästä valtion, jota työläiset johtavat. Kommunistisessa valtiossa ihmisillä ei ole omaisuutta, vaan kaikki on yhteistä. Lisäksi bolsevikit lupasivat, että kaikki Venäjän kansat saavat itsemääräämisoikeuden.
Joulukuun 6. päivänä 1917 Suomen eduskunta julisti Suomen itsenäiseksi valtioksi. Venäjän johtaja Lenin tunnusti Suomen itsenäisyyden vuoden 1917 viimeisenä päivänä. Sen jälkeen myös monet muut valtiot tunnustivat Suomen itsenäisyyden.
Lenin antoi Suomelle itsenäisyyden monesta syystä. Bolsevikkien ideologiaan kuului, että kansoilla on itsemääräämisoikeus. Lenin myös ajatteli, että valtioiden väliset rajat eivät ole tärkeitä, koska kommunismi leviää lopulta kaikkiin maailman valtioihin. Lisäksi Lenin halusi, että tilanne Suomessa rauhoittuisi mahdollisimman nopeasti. Tämä oli tärkeää, koska Venäjällä oli alkamassa sisällissota.
Lähde: www.aipe.edu.fi
Helmikuussa 1917 ihmiset lähtivät Pietarin kaduille vaatimaan uudistuksia ja sodan lopettamista. Sen seurauksena Venäjällä tapahtui helmikuun vallankumous. Keisari Nikolai II joutui pois vallasta. Väliaikainen hallitus otti keisarin vallan. Väliaikainen hallitus ilmoitti, että Suomi saa autonomian takaisin ja venäläistäminen lopetetaan. Siihen päättyi toinen venäläistämiskausi.
Venäjän väliaikainen hallitus oli heikko. Se ei voinut hallita levotonta tilannetta. Syksyllä 1917 Venäjällä tapahtui uusi vallankumous. Tästä tapahtumasta käytetään nimeä lokakuun vallankumous. Siinä bolsevikit ja heidän johtajansa Lenin nousivat valtaan. Bolsevikit olivat kommunisteja. He halusivat tehdä Venäjästä valtion, jota työläiset johtavat. Kommunistisessa valtiossa ihmisillä ei ole omaisuutta, vaan kaikki on yhteistä. Lisäksi bolsevikit lupasivat, että kaikki Venäjän kansat saavat itsemääräämisoikeuden.
Joulukuun 6. päivänä 1917 Suomen eduskunta julisti Suomen itsenäiseksi valtioksi. Venäjän johtaja Lenin tunnusti Suomen itsenäisyyden vuoden 1917 viimeisenä päivänä. Sen jälkeen myös monet muut valtiot tunnustivat Suomen itsenäisyyden.
Lenin antoi Suomelle itsenäisyyden monesta syystä. Bolsevikkien ideologiaan kuului, että kansoilla on itsemääräämisoikeus. Lenin myös ajatteli, että valtioiden väliset rajat eivät ole tärkeitä, koska kommunismi leviää lopulta kaikkiin maailman valtioihin. Lisäksi Lenin halusi, että tilanne Suomessa rauhoittuisi mahdollisimman nopeasti. Tämä oli tärkeää, koska Venäjällä oli alkamassa sisällissota.
Lähde: www.aipe.edu.fi
Itsenäisyyspäivän perinteitä
Itsenäisyyspäivän perinteet
- Lipunnosto Helsingin Tähtitorninmäellä: puheita ja kuorolaulua.
- Itsenäisyyspäivän juhlajumalanpalvelus Helsingin tuomiokirkossa. Valtion ylin johto: presidentit, valtioneuvosto, eduskunta ja valtion ylimmät virkamiehet.
- Tasavallan presidentti myöntää itsenäisyyspäivänä kunniamerkkejä ja ylennyksiä puolustusvoimissa. Puolustusvoimat järjestävät valtakunnallisen paraatin, jonka paikka vaihtelee vuosittain. Sankarihaudoille viedään kukkia, kynttilöitä ja seppeleitä.
- Yliopistokaupungeissa juhlapäivän perinteisiin kuuluu ylioppilaiden soihtukulkue.
- Monet sytyttävät itsenäisyyspäivän kunniaksi ikkunaan kaksi sinivalkoista kynttilää. Kynttilöiden polttamisen taustalla on pitkä perinne, joka ulottuu 1700-luvulle ja Ruotsin vallan ajalle asti. Alun perin niitä poltettiin kuninkaallisten ja muiden suurmiesten kunniaksi heidän vierailujensa aikana. Sortovuosina ikkunalle asetetuilla kynttilöillä ilmaistiin vastarintaa.
Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto eli Linnan juhlat
Illalla kodeissa seurataan televisiosta Linnan juhlia. Itsenäisyyspäivän ensimmäisen juhlavan vastaanoton järjesti presidentti K. J. Ståhlberg vuonna 1919.
Kuka saa kutsun?
- Juhlan kunniavieraita ovat sotaveteraanit ja lotat.
- Vastaanotolle kutsutaan myös aina istuvan hallituksen jäsenet, kansanedustajat sekä Euroopan parlamentin suomalaisjäsenet
- Myös valtion korkeimmat virkamiehet sekä Suomeen akkreditoitu diplomaattikunta saa kutsun.
- Kutsuvieraiden joukossa on lisäksi eri tavoin ansioituneita suomalaisia yhteiskunnan eri aloilta sekä presidenttiparin vuoden aikana tapaamia henkilöitä.
Linnan juhlat on edelleen yksi vuoden seuratuimmista televisio-ohjelmista.
Tungosta tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla vuonna 1964 Kuva: Yle / Erkki Suonio
Maamme-laulu
Suomen kansallislaulun eli Maamme-laulun on säveltänyt Fredrik Pacius Johan Ludvig Runebergin runoon Maamme.
Musiikki: Pacius ja Maamme-laulu
Porilaisten marssi
Porilaisten marssi on ollut Suomen puolustusvoimien kunniamarssi vuodesta 1918 alkaen. Marssin alkuperä on epäselvä. Sanat ovat Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista.
Lähde: www.yle.fi/oppiminen