Konkreettisia esimerkkejä ryhmäyttämiseen
Käytännön vinkkejä ryhmäyttämiseen
Luokan ryhmähenkeä rakennettaessa on tärkeä ottaa huomioon opetettavan ryhmän koko. Isoissa luokkaryhmissä lasten on vaikea saada äänensä kuuluviin ja äänekkäimmät ja aktiivisimmat lapset ovat ainoita, jotka pääsevät ilmaisemaan itseään tarpeeksi. Iso luokkakoko lisää myös esiintymisen vieroksumista, sekä epäonnistumisen pelkoa. Rakentamalla luokkaan pidemmissä jaksoissa toimivat ”kotiryhmät”, lapset pääsevät paremmin ilmaisemaan tunteitaan ja aloittamaan esimerkiksi ryhmätyöt sujuvammin. Kotiryhmien jakaminen vie oman aikansa, jotta parhaiten toimivat kokoonpanot saadaan tuotua esille. Harvoin toimivien ryhmien jakaminen onnistuukaan heti ensimmäisellä kerralla, vaan tehokkaiden pienryhmien jakaminen vaatii myös opettajalta paljon pelisilmää ja oppilastuntemusta. Sopivin koko pienryhmälle, jossa jokaisella on mahdollisuus sosiaalisiin kontakteihin, on 4-6 oppilasta. Ryhmän jäsenten tärkeä tehtävä on tukea toistensa koulunkäyntiä jakamalla esimerkiksi poissaolleille oppilaille tietoa läksyistä, mutta myös samalla auttaa ja rohkaista uuden oppimiseen. (Salovaara & Honkonen 2011, 143-144.)
Toimivien kotiryhmien löytyessä onkin niiden yhteen pelaamista helppo käyttää hyödyksi myös taito- ja taideaineiden tunneilla. Luokanopettajalla on aineenopettajia ainutlaatuisempi tilaisuus oppia tuntemaan kaikki oppilaansa yksilöllisesti. Siksi luokanopettajan ja aineenopettajien yhteinen sananvaihto on ensisijaisen tärkeää ajatellen turvallista ilmapiiriä kaikilla oppitunneilla. Taito- ja taideaineiden oppitunneilla syntyvät ehkä kaikista suurimmat ilon ja hauskuuden tunteet kouluympäristössä. Siksi ryhmäyttäminen näissä tilanteissa onkin mielestäni kaikista luonnollisinta. Huonolla ryhmäyttämisellä ja toimintatavoillaan opettaja saattaa luoda joillekin oppilaille oppimisympäristöstä negatiivisen ilmapiirin ja näin myös vaikuttaa koko luokan viihtymiseen kaikilla oppitunneilla. Näin ollen kaikki opettajan valitsevat työtavat, kuten esimerkiksi ryhmiin jakaminen vaikuttavat siihen, kuinka jokainen oppilas viihtyy. Opettajan hyvä suhde ja kiinnostus oppilaitaan kohtaan, luo omalta osaltaan luokan ympäristöä positiivisemmaksi ja kannustavammaksi (Saloviita 2013, 43).
Ryhmäyttämisleikkejä
Seuraavia harjoitteita (Salovaara & Honkonen 2011, 151-155) opettaja voi käyttää hengähdystauoksi oppilaille oppitunneilla luokassa, mutta myös liikuntatunnilla muokkaamalla harjoitteiden aktiivista puolta:
Pidän ihmisistä, jotka… Leikki toteutetaan paikanvaihtoleikkinä, siten että osallistujat istuvat rinkimuodostelmassa tuoleilla. Yksi oppilaista seisoo keskellä ja sanoo millaisista ihmisistä hän pitää. Hän voisi sanoa esimerkiksi: ”Pidän ihmisistä, jotka luistelevat”. Tämän jälkeen kaikki, jotka luistelevat vaihtavat paikkaa. Keskellä olija yrittää samalla päästä jonkun paikalle istumaan. Lopuksi ilman tuolia jäänyt jatkaa leikkiä esittämällä väitteen. Opettaja voi myös osallistua harjoitukseen, mutta samalla huolehtia, että kaikki vaihtavat paikkaa.
Muokkausehdotuksia: Liikuntatunnilla aktiivisuuden lisäämiseksi tuolien sijaan voidaan käyttää erilaisia merkkejä lattiassa paikkojen merkitsemiseksi. Näin vältetään turhaa istumista ja lisätään oppilaiden aktiivisuutta. Myös liikkumistapoja merkiltä toiselle voidaan muuttaa ja sisällyttää mukaan myös välineenkäsittelyä esimerkiksi hyppyjä pompottaen samalla palloa.
Kuka on kuplavolkkari? Opettaja on tuntia varten valmistellut erilaisia kysymyksiä luokan oppilaista, joita hän esittää oppilaille. Leikin tarkoituksena on mennä sen oppilaan luo, johon kysymyksen vastaus sopii parhaiten. Opettaja voi valintojen jälkeen esittää kysymyksiä oppilaiden valinnoista. Oppilaitakin voi osallistaa kysymysten keksimiseen esimerkiksi ryhmittäin. Opettajan kannattaa kuitenkin käydä kysymykset vielä läpi ja tarpeen mukaan muunnella niitä ryhmän tarpeisiin sopiviksi.
Esimerkkikysymyksiä:
- Kenen kanssa perustaisit nakkikioskin?
- Kenestä tulisi sopiva presidentti?
- Jos tarvitsisit apua täytekakun leipomisessa, keneltä pyytäisit apua?
- Valitse henkilö, jolla on myös taito olla hiljaa
- Kuka on mielestäsi kuplavolkkari?
- Keneen haluaisit tutustua paremmin?
Muokkausehdotuksia:
Jälleen aktiivisuutta voidaan lisätä muokkaamalla liikkumistapoja tai lisäämällä erilaisia välineitä harjoitukseen. Lisäksi valitessaan tietyn henkilön kysymyksen vastaukseksi oppilaiden täytyisi suorittaa jokin tehtävä tämän henkilön kanssa (esim. syöttää pallo kaverille tai lyödä ylävitoset)
Salaliitto Valitaan oppilaista yksi, jonka täytyy mennä kuulomatkan ulkopuolelle. Loput oppilaista valitsevat piirissä yhden leikinjohtajaksi, joka aloittaa tekemään jotain liikettä mitä muut matkivat. Leikinjohtaja vaihtaa välillä liikettä ja muut vaihtavat myös. Arvaajan tehtävänä on mennä piirin keskelle ja yrittää arvata kuka on leikin johtaja. Muiden on oltava varovaisia, jotta he eivät katseellaan paljasta leikinjohtajaa. Arvattuaan oikein leikinjohtajan, valitaan uusi arvaaja.
Muokkausehdotuksia:
Tässä leikissä opettaja voi määritellä liikkeiden aktiivisuutta esimerkiksi määräämällä jonkun tietyn ympäristön, jossa liikkeet leikisti tapahtuvat (esim. yleisurheilukenttä, kuntosali, ryhmäliikuntatunti, sauna jne). Myös jakamalla kaikille samanlaiset tai erilaiset välineet saadaan vaihdettua aktiivisuuden suuntaa, mutta myös harjoitettua samalla motorisia perustaitoja. Pienempien lasten kanssa voidaan leikkiä erilaisia eläimiä tai lastenohjelmien hahmoja.
Edellä mainituissa harjoituksissa yhdistyvät sekä oppilaiden ryhmäyttäminen, että opettajan kiinnostus oppilaiden tunteita ja ajatuksia kohtaan. Leikeissä oppilaat saavat paitsi hengähdystauon opiskeltavalta asialta, mutta myös tilaisuuden tutustua muihin paremmin ja harjoitella jokapäiväisessä elämässä tarvittavia keskustelutaitoja, kuten kuuntelua ja itsensä ilmaisemista. Tällaisten harjoitusten sisällyttäminen liikunnanoppitunneille on helppoa tekemällä vain muutamia hienosäätöjä leikkeihin esimerkiksi aktiivisuuden tasoa muuttamalla. Muuten liikunnanoppitunti ympäristö on ihanteellinen paikka toteuttaa ryhmäyttämistä. Tilaa löytyy ja samoin välineitä erilaisiin harjoituksiin. Vain opettajan mielikuvitus on rajana.
Luottamusharjoituksia
Luottamuksen merkitys ryhmän positiivisen ilmapiirin rakentumiselle on kiistaton. Kuinka voit olla oma itsesi koulussa, jos et pysty luottamaan muihin ympärilläsi toimiviin ihmisiin? Sivuaineporukkamme kanssa yksi merkittävä asia hyvän ilmapiirimme rakentumiselle oli varmastikin syksyn alussa järjestetty yhteinen retki ja sen ryhmäyttämisleikit. Myös tutusta ympäristöstä poistuminen auttoi meitä kaikkia tukeutumaan toisiimme ja nauttimaan leikeistä varmasti eri tavalla kuin tutussa ympäristössä. Seuraavaksi esittelemmekin retkellä hyödyntämiämme luottamusharjoitteita muutamien muokkausehdotusten kera.
Luottamusharjoitteita liikuntatunneille:
Puu kaatuu: Opetusryhmä jaetaan esimerkiksi kuuden hengen ryhmiin. Jokaiselle oppilaista jaetaan yksi numero (neljän hengen ryhmissä numerot 1-6). Sitten oppilaat alkavat liikkua ympäri valmiiksi rajattua aluetta, kunnes opettaja huutaa jonkin numeroista. Sitten oppilas, jolle on jaettu tämä numero alkaa hitaasti kaatumaan eteenpäin ja muut ryhmäläiset etsivät tiensä mahdollisimman nopeasti tämän oppilaan luo ja estävät häntä kaatumasta. Oppilaille kannattaa painottaa, että puu alkaa kaatua erittäin hitaasti, jotta haavereilta vältyttäisiin.
Muokkausehdotuksia: Jälleen liikkumistapoja voidaan muokata erilaisiksi tai voidaan määrätä jokin ympäristö, jossa leikisti ollaan. Näin leikkiä saadaan muutettua oppilaiden elämismaailmaan sopivammaksi ja täten mielekkäämmäksi oppilaille.
Ohjaa sokkoja: Jatketaan samoissa esimerkiksi kuuden henkilön ryhmissä. Oppilaista valitaan kaksi vapaaehtoista. Toinen sokoksi jonon kärkeen ja toinen jonon viimeiseksi oppaaksi. Leikkiä leikitään siis jonomuodostelmassa puhumatta ja kaikille paitsi oppaalle jaetaan liina silmien peitteeksi. Aluksi sovitaan tavat, joilla opas ohjastaa sokkoja: esimerkiksi taputuksilla selkään.
- taputukset oikealle puolelle selkää → liiku oikealle
- taputukset vasemmalle → liiku vasemmalle
- mitä enemmän taputuksia vasemmalle tai oikealle → sitä enemmän pitää kääntyä
- kolme taputusta molemmilla käsillä selkään → pysähdy
- yksi taputus molemmilla käsillä selkään → jatka suoraan eteenpäin
Leikin haaste on se, että jonossa keskellä olijoiden pitää viedä oppaan viesti mahdollisimman nopeasti ensimmäiselle sokolle. Ensimmäisen sokon kannattaa myös liikkua aika hitaasti, jotta viestit tavoittavat paremmin hänet. Opettaja tarkkailee ryhmää ja pysäyttää tarpeen mukaan leikkijät, jos esimerkiksi seinä meinaa tulla vastaan. Leikkijöiden rooleja vaihdetaan myös välillä, jotta jokainen pääsee opastamaan ja olemaan ensimmäisenä sokkona.
Muokkausehdotuksia: Tässä leikissä opetusympäristöllä on suuri merkitys. Siksi ympäristöä muokkaamalla leikkiä saadaan helposti muokattua lapsen elämismaailmaan sopivammaksi. Esimerkiksi erilaiset esteet ja mielikuva että ollaan vaikka metsässä lisäävät leikin jännitystä ja mielekkyyttä. Myös musiikkia voidaan lisätä leikin yhteyteen, jos opettaja kokee, ettei siitä ole haittaa oppaan ohjaukselle.