Spartiaatit ja periookit

Sparta oli kasvanut viiden kylän ympärille. Laajan alueen puolustaminen vaati sotilaallisen valmiuden kasvattamista. Sparta ei sijainnut kukkulalla kuten muut kaupunkivaltiot ja myös sen takia sen puolustaminen oli vaikeampaa. Täysivaltaisia kansalaisia olivat doorilaiset eli spartiaatit. Ympärillä asujat olivat perioikkeja, jotka maksoivat veroja. Maata viljelivät maaorjat eli helootit (spartalaisten alistamia muita kreikkalaisia).

Sotilasyhteiskunta

Väestöryhmien välit olivat vihamielisiä ja spartiaattien oli tehostettava sotilaallista voimaansa, tämä johti sotilasyhteiskuntaan. Pojat kasvatettiin pienestä pitäen sotilaiksi (agoge eli spartalainen yhteiskasvatus). Tärkeintä oli ruumiinkunto, kurinalaisuus ja uskollisuus valtiolle.

Kaksi kuningasta

Muodollisesti Spartan johdossa oli kaksi kuningasta, mutta valtaa heillä oli vain sotatilanteessa. Todellinen valta oli kansankokouksella (apella) ja vanhimpain neuvostolla eli gerusialla. Siihen kuului 2 kuningasta ja 28 yli 60-vuotiasta johtavien sukujen edustajaa. Lisäksi viisi eforia käyttivät rajatonta valtaa. He olivat vuodeksi vaaleilla virkaansa valittuja virkamiehiä.

Sotilasmahti

Sparta valloitti alueita ja nousi 500-luvulla eKr. Peloponnesoksen niemimaan mahtavimmaksi valtioksi ja Kreikan johtavaksi sotilasmahdiksi. Siitä tuli myöhemmin Ateenan pahin kilpailija kisassa Kreikan alueen johtavan valtion asemasta.