Julkisia muistomerkkejä ei pystytetä turhaan. Ne kohoavat maisemaan usein suurella panostuksella, tärkeinä pidettyjen henkilöiden tai tapahtumien kunniaksi. Vuosien saatossa alkuperäinen tarkoitus tai kuvatut aiheet saattavat vähitellen jäädä unholaan ja itse teos muuttua lähes näkymättömäksi. Mitä kaikkea julkiset veistokset kertovatkaan ympäristön ja siinä eläneiden ihmisten menneistä vaiheista, arvoista ja elämästä, kun lähdetään varta vasten niitä tutkimaan?

Tehtävä 1: Tutustutaan oman paikkakunnan veistoksiin ja muistomerkkeihin.

Ennen tutustumista pohtikaa yhdessä miksi veistoksia ja muistomerkkejä pystytetään? Kysymyksiä: Pitääkö veistoksen esittää jotain? Mitä veistoksia tiedät omalta paikkakunnalta tai muualta? Voiko veistos olla koko kaupungin tunnus (New York, Rio de Janeiro)? Jos Kauhajoelle pystytettäisiin uusi veistos, mistä sen pitäisi kertoa?

Ihan nurkan takana –sivuilla on oman paikkakunnan veistoksiin tutustumista varten mainio formaatti seikkaperäisine ohjeineen: ennakkovalmistelut, retki, aiheen syventäminen jne.

http://nurkantakana.fi/patsaita-katsastamassa/

Työpajan aluksi tehdään visiitti itse kohteelle. Patsasta tutkitaan, kosketellaan ja ihmetellään. Lapsia voi kuvata patsaan äärellä ja lapset voivat itsekin kuvata patsasta. Muistomerkistä, sen taustasta, yhteydestä lasten ja heitä edeltävien sukupolvien elämään sekä patsaan herättämistä tuntemuksista keskustellaan yhdessä. Paikalla voi olla myös vieraileva tähti tuomassa lisätietoa esim. kohteen historiasta, synnystä tai valmistustekniikasta. Retken pituudeksi sopii vajaa tunti.

Linkissä luettelo Kauhajoen patsaista. Luettelossa on 25 patsasta, joista kahdenkymmenen taustatarina liittyy sotaan tai johonkin muuhun murheelliseen tapahtumaan. Pienimpien kanssa patsaskatsastuksen kohteeksi olisi hyvä valita valoisa aihe, kuten Eelis Panulan muistoksi pystytetty muistomerkki kirjaston edessä.

 

Tehtävä 2: Elävät veistokset

Opettaja kirjoittaa paperilapuille sanoja, oppilaat ottavat yhden lapun ja esittävät sanan muille ryhmän jäsenille, ei saa äännellä.

• aiheita: eläimet, puut, tunnetilat, arvot, itselle tärkeä paikka, ammatit, luonnonilmiöt
• luonnon tai maiseman kokeminen (esim. haltioitunut, ylevä, pelko, väsynyt, rentoutunut, eksynyt, ylpeä, raikas jne)
• Kehollisen toiminnan kautta päästään keskustelemaan veistosten ilmaisusta.