Ennen vaihtoa 

Vaihtoon lähtiessä mietitytti paljon, miten hyvin pystyn ymmärtämään espanjaa, ja miten
nopeasti tottuu uusiin makuihin ja ruokiin. Hirveästi itse vaihtoon lähtö ei jännittänyt, sillä tunsin jo ”hostini” hyvin ja tiesin, että saisin häneltä tarvittaessa apua ongelmiin.  

 

Yllättävät asiat 

Tiesin etukäteen, että espanjalaiset ovat äänekkäitä, mutta en osannut arvata, kuinka paljon koulussa oppitunneilla olisi meteliä. Ensimmäisinä päivinä koulupäivän jälkeen väsytti todella paljon, ja tuli ehkä hieman ikävä hiljaisia suomalaisia oppitunteja. Espanjalaiset olivat todella avoimia, ja itse pidin paljon siitä, että toisille ihmisille puhuttiin paljon avoimemmin ja matalammalla kynnyksellä kuin Suomessa. Itsekin huomaan oppineeni vaihdon aikana olemaan avoimempi. 

Ruoka-ajat olivat myös aivan erilaiset suomeen verrattuna. Aamulla ennen kouluun lähtöä syötiin vähän, jos ollenkaan, ja vasta päivällä koulussa varsinainen aamupala. Iltapäivällä koulun jälkeen syötiin lounas, ja myöhään illalla päivällinen. Erilaisiin ruoka-aikoihin tottuminen kesti jonkin aikaa, enkä totuttuanikaan pitänyt myöhäisestä päivällisestä.  

Espanjassa perheen ja sukulaisten rooli arjessa oli paljon suurempi kuin Suomessa. Isovanhempia nähtiin useita kertoja viikossa, kun he tulivat auttelemaan kotitöissä. Viikonloppuisin käytiin syömässä vuoroin toisella ja vuoroin toisella mummolla. Pienessä Castallassa tuntui myös, että kaikki tunsivat toisensa, ja vähemmänkin tuttuja ihmisiä tervehdittiin aina.  

Ruoka 

Uusiin makuihin ja ruokiin tottui aika nopeasti, vaikkakin merenelävien syöminen vaati totuttelua. Syöminen varsinkin viikonloppuisin oli melkein kuin jonkinlainen rituaali. Ensin syötiin alkupala, sitten ruoka, jonka jälkeen jälkiruoka ja vielä kahvi ja/tai maistiainen alkoholia. Pääsin maistamaan mm. paellaa, ja paikallista Castallan ”Gazpachoa”. Ulkonäöstään huolimatta Gazpacho oli hyvää, vaikka sen maut olivatkin täysin uusia.  

 

Kieli 

Reissuun lähtiessä osasin kyllä espanjaa jonkin verran, mutta espanjan tunneilla sitä ei kuitenkaan joutunut käyttämään ”tositilanteissa”. Ensimmäisinä viikkoina kielen puhuminen oli haastavaa, ja vaati todella paljon työtä, jotta ymmärsi kieltä. Aluksi muiden täytyi hidastaa puhumistaan, jotta ymmärsin heidän sanomisiaan, mutta viikkojen kuluessa opin ymmärtämään kieltä myös nopeamminkin puhuttuna. Ymmärtäminen ei kuitenkaan ihan sille tasolle yltänyt, että olisin ymmärtänyt kaiken ympärilläkin puhutun. Toisaalta se voi johtua siitäkin, että Castallassa äidinkieli on Valencian kieli, eikä espanja. Vaihdon loppua kohden huomasin puhuvani ja ymmärtäväni espanjaa yllättävän sujuvasti, ja vaihdon jälkeen voin sanoa espanjan kielitaitoni parantuneen huomattavasti.  

 

Kokemuksia 

Kävimme host-perheeni kanssa mm. Granadassa katsomassa Alhambraa, Alicantessa, Valenciassa ja retkillä lähialueen pikkukaupungeissa. Host-perheen isä ja äiti kertoivat matkoilla paljon espanjalaisesta kulttuurista ja eri asioiden, kuten Alhambran historiasta. Valenciassa kävimme paikassa nimeltä ”Ciudad de las Artes y las Ciencias” 

 

Mitä kaikkea jäi käteen? 

Vaihdon ansiosta sain uuden ystävän, jonka kanssa näemme varmasti vielä monta kertaa. Ymmärrykseni espanjalaisesta kulttuurista lisääntyi, ja erityisesti kielitaitoni parani huomattavasti. Vaihto oli mahtava kokemus, ja jokaiselle vaihtoon lähtöä suunnittelevalle voin suositella sitä lämpimästi!