Teema 3: Kestävä ja vastuullinen vedenkulutus

HAVAINNOINTI JA POHDINTA: Käsien pesu ja veden kulutus

Käsien pesu on toiminto, jonka jokainen suorittaa monta kertaa päivässä. Käsien pesulla parannetaan hygieniaa. Erilaiset käsienpesutavat kuluttavat eri verran vettä; saman hyödyn saa pienemmällä vedenkulutuksella ja tuhlaavalla pesulla vettä valuu runsaasti hukkaan.

Tehtävä: Oppilaat tai vähintään 3-5 testipesijää pesevät kätensä eri pesutapojen mukaan. Käsien pesuun kulunut vesi kerätään astiaan ja mitataan.

Pesutavat:

  • Pikapesu: ei saippuaa tai kunnon pesua
  • Säästävä saippuapesu: kädet saippuoidaan huolellisesti hanan ollessa suljettu
  • Tuhlaava saippuapesu: kädet saippuoidaan ja hana jätetään juoksemaan saippuoinnin ajaksi
  • Superpesu säästäen: kädet pestään saippualla muutamaan kertaan, kynsien alustat putsataan ja lian pois hinkkaamiseen käytetään runsaasti aikaa, hana suljetaan muutoin kuin huuhdellessa.
  • Superpesu tuhlaten: kädet pestään saippualla muutamaan kertaan, kynsien alustat putsataan ja lian pois hinkkaamiseen käytetään runsaasti aikaa, hana jätetään auki.

Pesujen ja mittauksien jälkeen pohditaan yhdessä: Mikä pesutavoista on paras hygienian ja ympäristön kannalta? Milloin käsiä kannattaa pestä vain vähän ja milloin todella paljon?

Tarvitaan: Iso astia veden keräämiseen, mitta-astia, käsienpesupiste.

HAVAINNOINTI JA POHDINTA: Otetaan vedenkäytöstä mittaa

Vettä kulutetaan päivittäin monta litraa ja sitä kuluu moniin asioihin. Tutustutaan omaan päivittäisen vedenkäyttöön ja käännettään litrat senteiksi vesimittarin avulla.

Tehtävä:

1. Oppilaat kirjaavat ylös päivän vedenkulutuksensa (sellainen, johon sisältyy peseytyminen) ja laskevat veden yhteiskulutuksen. Oppilaat kirjaavat ylös myös viikoittaisen vedenkulutuksensa, ottaen huomioon esimerkiksi tiskaamiseen kuluvan veden. Vedenkulutuksen tarkkailu on hyvä antaa ennakkotehtäväksi.
  • Oppilaat voivat laskea heidän käyttämiensä astioiden määrän ja laskea montako tiskikoneellista tai käsitiskikertaa se on. (Tiskikoneeseen mahtuu noin 13 hengen astiasto eli 13 lautasta, kulhoa, aterimia ja juomalasia)
  • Vedenkulutus voidaan laskea 1l= 1cm tai 1l = 2,5cm, riippuen vesimäärien suuruuksista.
2. Kaikki oppilaat piirtävät omat päivittäistä ja viikoittaista vedenkulutusta kuvaavat viivansa esim. koulun pihaan vierekkäin. Kulutusta voidaan kuvata myös langan pituudella tai tekemällä kulutusta kuvaavia vesikortteja kuten kuvassa.

3. Viivojen piirtämisen jälkeen pohditaan, miksi eri oppilaiden viivat ovat eripituisia ja miten veden kulutusta voisi vähentää.




Esimerkkejä vedenkulutuksesta:

Tarvitaan: Mittanauha tai rullamitta. Lankaa tai esim. keppi tai liitu, jolla piirtää koulun pihaan tai paperia, jolle tehdään vesimittoja. Muistiinpanovälineet.

Vesikoulupäivä VELHON tapaan

Vesikoulun materiaalit on tuotettu vuosina 2011-13 vesistönsuojeluhankkeen kummikoulujen kanssa, jolloin ne testattiin 3.-5. luokkalaisten kanssa. Vesikoulun tehtävät on lainattavissa ympäristö- ja lupapalveluista tai ne voi ladata ja toteuttaa VELHON verkkosivuilta.

POHDINTA: Vesipäiväkirja

Kaikki kuluttavat vettä joka päivä. Vettä kuluu juomiseen, peseytymiseen ja ruuan valmistukseen, mutta myös esimerkiksi uimassa käymiseen. Näiden lisäksi tuotteet sisältävät niin sanottua piilovettä, joka on se vesimäärä joka on kulunut tuotteen valmistamiseen. Omaan vedenkulutukseensa voi vaikuttaa omalla toiminnallaan.

Tehtävä: Kirjataan ylös vedenkulutus ja pohditaan sen vähentämismahdollisuuksia.

1. Pidä kirjaa kahden päivän ajan veden käytöstäsi, päiviin tulee sisältyä vähintään yksi suihkussa käynti. Kirjaa ylös kaikki veden käyttötavat, niiden käyttökerrat ja esim. aika tai tapa. Esim.

Veden kulutukseni maanantaina ja tiistaina

  • Hampaiden pesu, 4 kertaa, hana suljettu pesun ajaksi.
  • Vessan huuhtominen, 9 kertaa, iso/pieni huuhtelu tai pöntössä ei ole huuhtelunvalinta
2. Päiväkirjan ollessa valmis opettaja kirjaa taululle kaikki erilaiset vedenkulutusmuodot, jota luokan oppilaat ovat käyttäneet.

3. Opettaja jakaa kunkin vedenkäytön muodon oppilaille ja oppilaat etsivät internetistä tietoa kuinka monta litraa vettä kuluu, esim. WC:n huuhtominen kuluttaa 4-6 litraa per kerta.

4. Litramäärät kirjataan taululle kaikkien nähtäville.

5. Oppilaat laskevat oman vedenkulutuksensa ja pohtivat parin tai ryhmän kanssa miten litramäärää voisi pienentää.

6. Ryhmät jakavat omat vedensäästövinkkinsä ja opettaja kokoaa ne taululle.

Tarvitaan: muistiinpanovälineet.

POSTERI: Mikromuovit

Mikromuoveilla tarkoitetaan mikroskooppisia muovihiukkasia. Ne voivat olla esimerkiksi pieneksi jauhautunutta muovia tai vaatteiden keinokuituja, jotka kulkeutuvat mereen jätevedenpuhdistamoiden kautta. Kalojen syömän mikromuovin sisältämistä myrkyistä jopa 12,5 prosenttia voi päätyä niiden kudoksiin, mutta vielä ei tiedetä, miten tämä vaikuttaa kaloja syöviin ihmisiin ja muihin eläimiin.




Tehtävä: Etsikää tietoa netistä ja tehkää posteri aiheesta ”Mikromuovit”.

Posterin tulee sisältää: Mitä mikromuovit ovat? Mistä ne ovat peräisin? Miten niiden määrään voi itse vaikuttaa? Minne mikromuovit päätyvät ja mitä haittaa niistä on? Kuvia saa käyttää. Muistakaa lähdekriittisyys ja kirjatkaa käyttämänne lähteet ylös.

Tarvitaan: Muistiinpanovälineet, tiedonhakuvälineet (kartonkia, tusseja, saksia yms. jos tehdään kartonkinen seinäjuliste).

Lataa "Muovi vesiympäristössä" PP tästä: muovi vesiympäristössä.pptx tai muovi vesiympäristössä.pdf

Katso videot meren muoviroskasta:




Lue lisää aiheesta mikromuovit:
YLE: Mikromuovi on Itämeren uusin uhka
 Oletko piiloroskaaja? Näistä lähteistä mikromuovi syntyy
Mikromuovi heikentää kalanpoikasia
Tutkimus: Merissä lilluva mikromuovi voi tehdä kaloista myrkyllisiä
HS: Kuorintavoiteen mikromuovi voi päätyä lautaselle – näin vältät haitallisia kemikaaleja
HS: Tutkija: Fleecevaatteet lisäävät Itämeren muovikuormitusta

TUTKIMUSTEHTÄVÄ: Mistä vesi tulee? Minne se menee?

Vettä juodaan ja käytetään päivittäin. Suurin osa käyttämästämme vedestä tulee hanasta, osa pulloista. Mutta mistä vesi oikeasti tulee? Minne se käytön jälkeen menee? Mikä on veden kiertokulku?

Tehtävä: Tutustutaan paikallisen hanaveden alkuperään ja vedenpuhdistukseen. Opettaja jakaa ryhmille omat tai yhteiset tutkimusaiheet esimerkiksi mistä Porin hanasta tuleva vesi tulee, mistä pullovesi tulee ja minne käytetty vesi menee.

Tarvitaan: Muistiinpanovälineet, tiedonhakuvälineet.