Alla pohdin, mitä olen oppinut hyvinvointia vahvistavasta osaamisesta. Pohdinnassa tarkastelen etenkin luokanopettajan työhön liittyvää työhyvinvointia. Kukilan & Vihavaisen (2018) mallin mukaan opettajan työhyvinvointiin vaikuttavat kokemukset työn imusta, eli siitä tuntuuko työ tarpeeksi mielenkiintoiselta ja haastavalta. Tämä puolestaan vaikuttaa työssä viihtymiseen, joka vaikuttaa työssä jaksamiseen ja sen kautta koko kouluyhteisön hyvinvointiin. Opettajan työhvyvinvointi muotoutuukin mallissa jatkuvaksi prosessiksi, jossa puutteet tietyllä osa-alueella vaikuttavat toiseen osa-alueeseen. Malli kuvaa mielestäni hyvin sitä, kuinka opettajan työssä hyvinvointi ei ole riippuvainen pelkästään yhden osa-alueen hyvinvoinnista, vaan mitä enemmän jokainen hyvinvoinnin osa-alue on tasapainossa, niin hyvinvointikin paranee.  

Työhyvinvoinnista on myös uutisoitu. Esimerkiksi Yle on uutisoinut OAJ.n selvityksestä, jonka mukaan 40 prosenttia vastanneista opettajista on harkinnut alanvaihtoa etäopetuksen kuormittavuuden vuoksi. (Mäkynen, 2021) Lisäksi Ylen mukaan nuorten opettajien työuupumus uran alkuvaiheessa on yleistä, kun työelämään siirrytään intoa täynnä suoraan opinnoista. Kun työhön perehdytys tai mentorointi osoittautuukin olemattomaksi se vaikuttaa kykyyn organisoida työtä ja voi johtaa uupumiseen. (Niinistö & Koivunen, 2018) Omalla kohdallani työelämään siirtyminen alkaa olla jo lähellä, jonka vuoksi koen työhvyvinvoinnin pohtimisen merkitykselliseksi POM-opintojen aikana olen oppinut, että itsekin kärsin ajoittain nyky-yhteiskunnan aiheuttamasta paineesta liiaalliseen suorittamiseen ja tehokkuutteen mikä voi vaikeuttaa tulevaisuudessat työstä palautumista. Lazaruksen ja Folkmanin (1984) työstä palautumisen kulmakivien avulla on mahdollista tarkastella erilaisia keinoja työstressin kanssa toimimiseen. Työn ollessa stressaavaa voi siihen suhtautua esimerkiksi ongelmasuuntautuneiden keinojen avulla, jolloin haasteisiin ruvetaan etsimään ratkaisua. Ajattelen, että esimerkiksi työmäärän suhteuttaminen aikaan nähden voi olla vastavalmistuneelle opettajalle haastavaa. Ratkaisu ongelmaan voisi olla esimerksiki työtehtävien priorisointi tulevassa työssä siten, että varmistaa ensin tärkeimpien asioiden tulevan hoidetuksi. Toinen keino voisi olla pitkän aikavälin suunnittelu, jolloin suunniteltavat oppitunnit eivät kasaannu ylitsepääsemättömäksi vuoreksi.  Lisäksi perusopetukseen on tarjolla paljon valmista materiaalia eri oppiaineiden opetukseen, joka voi ajoittain helpottaa suurta työmäärää ja tukea opettajan työssä omaa työhyvinvointiani ja työssä palautumista 

Tärkeää omasta hyvinvoinnistaan huolehtiminen on myös, koska opettajan hyvinvoinnilla on myös vaikutusta oppilaiden hyvinvointiin (Aulen & Pietikäinen, 2020). Lapsella on oikeus saada omaa kasvuaan ja oppimistaan parhaalla mahdollisella tavalla tukevaa kasvatusta ja koulutusta. Aiemmin pohdin propessani, mitä keinoja itselläni on esimerkiksi työstä palautumiseen. Opintojeni aikana olen tehnyt sijaisuuksia ja ollut opetusharjoittelussa ja käytännössä päässyt kokemaan, sen miten merkittävää omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on jaksamiselle tässä työssä. Ajattelenkin, että hyvinvoiva ja työnimua kokeva opettaja jaksaa toimia myös oppilaidensa hyvinvoinnin edistämiseksi, puuttua ongelmakohtiin ja välittää myös heille omalla esimerkillinä hyvinvointia tukevaa tasapainoista elämäntapaa sekä toisten kunnioittamista, auttamista ja hyviä tapoja. Valmistuessani opettajaksi toivonkin, että muistaisin pyrkiä kohti rauhallisempaa tapaa tehdä työtä ja ajattelisin laadun korvaavan työn määrän ja osaisin löytää työstäni omaa työnhyvinvointiani tukevia asioita osaksi arkea. 

Kukila, T-M. & Vihavainen, J. (2018). Luokanopettajien kokemuksia työhyvinvoinnista ja sen edistämisestä : "työhyvinvointi on vähä laajempi käsite, se ei oo yhden päivän tunne tai mieliala" http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201803091700

Lazarus, R., & Folkman, S. (1984). Stress, Appraisal, and Coping. New York: Springer.

Niinistö, M. & Koivunen, L. (Elokuu, 2018). Ensimmäisen vuoden tappotahti pakotti 27-vuotiaan Tiinan vaihtamaan alaa-nuorten naisten sairauspoissaolot lisääntyneet. YLE. Verkkojulkaisu. https://yle.fi/uutiset/3-10346419 

Niinistö, M. & Koivunen, L. (Elokuu, 2018). Ensimmäisen vuoden tappotahti pakotti 27-vuotiaan Tiinan vaihtamaan alaa-nuorten naisten sairauspoissaolot lisääntyneet. YLE. Verkkojulkaisu. https://yle.fi/uutiset/3-10346419 

Aulen & Pietikäinen. (2020) Turvaope. Opettajan työssä jaksaminen. Saatavilla: https://radiopublic.com/turvaope-6NqrRy/s1!28d0a