Ensivaikutelma
1. kirjatehtävä

1. Ensivaikutelmani kirjasta on yllättynyt, koska kirjan kannet eivät näyttäneet kummoisilta eikä takakannen tiivistelmäkään herättänyt suurempaa kiinnostusta. Olen kuitenkin täysin yllättynyt ja saanut todella hyvän ensivaikutelman kirjasta, koska juoni onkin ollut hyvin mielenkiintoinen ja kirja on alkanut heti kiinnostavasti. Ensivaikutelmani kirjasta kertoo, että Stanley on ehkä väärässä paikassa leirillä, mutta viihtyy siellä hyvin, koska leirillä ei ole vanhoja kiusaajia ja nyt Stanleyllä on uusi mahdollisuus aloittaa alusta ja muuttaa elämäänsä.

2. Kirja vaikuttaa mielenkiintoiselta, koska mieleni tekee lukea koko ajan sitä lisää, koska kirja on kirjoitettu taitavasti. Lukija saa koko ajan uusia johtolankoja ja tietoja tapahtuneesta juuri sopivasti eli esimerkiksi siitä miksi Stanley joutui leirille. Kirja ei kuitenkaan paljasta kaikkea yhdellä kertaa, jotta lukijalla on mielenkiintoa lukea kirjaa eteenpäin saadakseen vastauksia ja uusia juonenkäänteitä. Mielenkiintoisen kirjasta tekee myös se, että se antaa paljon mielikuvia ja herättää kysymyksiä, joihin saa myöhemmin kirjassa vastauksia.

3. Odotan kirjan tietenkin olevan hyvä, jonka jaksan lukea mielelläni loppuun, mutta luulen, että Stanley rehkii kovasti leirillä päästäkseen pidetyksi, kasvaa pituutta ja laihtuu, koska tekee hurjasti töitä. Hän saa luultavasti uusia ystäviä, koska tulee muiden kanssa toimeen ja pojat leirillä alkavat pitää Stanleystä. Luulen myös, että kuoppien kaivaminen tarkoittaa sitä, että leirinjohtaja tahtoo löytää jotain arvokasta, koska vaatii näyttämään hänelle tai ohjaajille kaiken kuopista löytämät asiat. Leirillä paljastuu luultavasti jotain kummallista, koska en keksi yhtään miten kirja voisi muuten jatkua, koska se on kirjoitettu niin fiksusti.

Ensivaikutelma Paahde-kirjasta
Aloin lukemaan sillä asenteella kirjaa, että luen vain mitä tarvitsee ja asenteeni oli huono. Mutta kun olin lukenut kirjaa yhden kappaleen illalla halusin lukea enemmän ja kohta huomasin että kello on kohta jo keskiyö. 


Koen pientä empatiaa Stanleyta kohtaan, mutta mitä voi Sikavarasisoisälleen. Leiri on tosi ankara ja en itse haluaisi sinne. Onneksi tuollaisia leirejä on enää vähän maailmassa. Vaikka kirja on kirjoitettu 1990-luvulla kirja on silti mahtava.


Kun luin kirjaa odotin, että tapahtuu käänne mutta ei ole vielä tullut. Luulen, että käänteessä tapahtuu joku onnenpotku. Toivottavasti Stanley saa uudet ystäväsuhteet ja oppii kaivamaan kuoppia ennen kuin tulee kovin paahde.