Sylväälle siirtyvän Hanna Tiaisen haastattelu
1. Nautitko ajastasi ilman koulua?
Nautin, joo. Se on erilaista, ensin olin äitiyslomalla ja sitten opintovapaalla. Se on eri tavalla työntäyteistä aikaa, mutta olen nauttinut siitä paljon, vaikka joskus tuli ikävä töitä, työ-kavereita ja oppilaita.
2. Kauanko ehdit opettaa täällä?
Tulin tänne elokuussa 2001. Välissä on ollut kolme äitiyslomaa, mutta siitä tähän asti olen ollut täällä töissä.
3. Miksi valitsit ruotsin ja saksan kielen alun perin?
Kun itse olin koulussa tykkäsin kovasti kielistä, ja minulla oli hyvät opettajat, jotka innos-tivat minua kielten opiskeluun. Se oli suurin syy miksi valitsin ne.
4. Oletko itse matkustellut paljon Ruotsissa ja Saksassa?
Viime vuosina luvattoman vähän, koska minulla on kolme pientä lasta. Mutta olen kyllä matkustellut, enemmän Ruotsissa kuin Saksassa.
5. Mikä on paras muistosi Äetsän koulusta?
Hyviä muistoja on niin paljon. Yleisesti se, että saa oppilailta suoran palautteen esimerkiksi siitä, että joku asia on opittu tai opetettu hyvin, se on parasta. Sellaiset onnistuneet hauskat hetket, kun yhteistyö on sujunut hyvin oppilaiden kanssa. Myös se tuntuu mukavalta, että oppilaat tulevat vuosia koulusta pääsyn jälkeenkin moikkaamaan.
6. Onko täällä tapahtunut mitään hauskoja sattumuksia, jotka ovat jääneet mieleen?
Näihin vuosiin mahtuu niin paljon kaikkea mukavaa ja kaikenlaisia kommelluksia, että on vaikea muistaa yhtä yksittäistä juttua. Joku oppilas on ainakin leikellyt toisen hiuksia. Sil-loin se ei naurattanut luokanohjaajana, mutta myöhemmin sille kyllä naurettiin. Kaikki yh-teiset tapahtumat ja tempaukset (esim. väriviikot, erilaiset teemapäivät, opettajien ja oppi-laiden väliset pelit, leirikoulut, luokkaretket) ovat olleet mukavia, mutta aivan tavalliset koulupäivätkin ovat olleet mukavia.
7. Mitä jäät ikävöimään Äetsän koulussa?
Sitä, että meillä on pieni ja tiivis työyhteisö, ja olen tullut tutuksi monen opettajan kanssa. Jään ikävöimään pientä koulua, sitä että tuntee kaikki oppilaat nimeltä ja tietää millä luo-kalla kukin on. Kaikista eniten juuri sitä yhteisöllisyyttä.
8. Mitä viet Äetsän koulusta mukanasi Sylväälle?
Toivon että pystyn viemään ihmis- ja oppilasläheisen opetustavan ja -mallin mukanani. Sen, että oppilaiden kanssa jutellaan ja ollaan mukana arkipäiväisissä asioissa. Huomioidaan oppilaat, ollaan inhimillisiä mutta kuitenkin samalla jämptejä.
9. Mitä tekisit jos et olisi opettaja?
Pienenä halusin tulla eläinlääkäriksi, mutta ajattelin, etten kuitenkaan pysty tekemään sitä eläinten lopettamisen takia. Halusin eniten aina pienestä asti kuitenkin opettajaksi, ja en ol-lut ihan varma minkä aineen opettajaksi, mutta opettaja on aina ollut se unelma-ammatti. Voisin kuitenkin kuvitella että toimisin myös terveydenhoitoalalla.
10. Haluaisitko lähettää jotain terveisiä Äetsän koulun oppilaille ja opettajille?
Opettajille ja työyhteisölle suuri kiitos näistä kaikista vuosista, avusta, neuvoista ja tuesta, sekä siitä että yhteistyö on toiminut hyvin. Jaksamista työhön. Oppilaille jaksamista opis-keluun, vaikka se tuntuu välillä hankalalta siitä on pidemmän päälle paljon hyötyä. Se aut-taa pääsemään omaan tavoitteeseen, eikä unelma-ammattiin pääseminen jää ainakaan omista opiskelusta kiinni kun sen hoitaa hyvin. Jaksakaa siis tehdä töitä, se kannattaa. Muistakaa myös nauttia elämästä, se on kaikkein tärkeintä.
Haastattelijat: Elisa Kujansuu, Eeva Pusa ja Aleksi Inkinen 9C
Nautin, joo. Se on erilaista, ensin olin äitiyslomalla ja sitten opintovapaalla. Se on eri tavalla työntäyteistä aikaa, mutta olen nauttinut siitä paljon, vaikka joskus tuli ikävä töitä, työ-kavereita ja oppilaita.
2. Kauanko ehdit opettaa täällä?
Tulin tänne elokuussa 2001. Välissä on ollut kolme äitiyslomaa, mutta siitä tähän asti olen ollut täällä töissä.
3. Miksi valitsit ruotsin ja saksan kielen alun perin?
Kun itse olin koulussa tykkäsin kovasti kielistä, ja minulla oli hyvät opettajat, jotka innos-tivat minua kielten opiskeluun. Se oli suurin syy miksi valitsin ne.
4. Oletko itse matkustellut paljon Ruotsissa ja Saksassa?
Viime vuosina luvattoman vähän, koska minulla on kolme pientä lasta. Mutta olen kyllä matkustellut, enemmän Ruotsissa kuin Saksassa.
5. Mikä on paras muistosi Äetsän koulusta?
Hyviä muistoja on niin paljon. Yleisesti se, että saa oppilailta suoran palautteen esimerkiksi siitä, että joku asia on opittu tai opetettu hyvin, se on parasta. Sellaiset onnistuneet hauskat hetket, kun yhteistyö on sujunut hyvin oppilaiden kanssa. Myös se tuntuu mukavalta, että oppilaat tulevat vuosia koulusta pääsyn jälkeenkin moikkaamaan.
6. Onko täällä tapahtunut mitään hauskoja sattumuksia, jotka ovat jääneet mieleen?
Näihin vuosiin mahtuu niin paljon kaikkea mukavaa ja kaikenlaisia kommelluksia, että on vaikea muistaa yhtä yksittäistä juttua. Joku oppilas on ainakin leikellyt toisen hiuksia. Sil-loin se ei naurattanut luokanohjaajana, mutta myöhemmin sille kyllä naurettiin. Kaikki yh-teiset tapahtumat ja tempaukset (esim. väriviikot, erilaiset teemapäivät, opettajien ja oppi-laiden väliset pelit, leirikoulut, luokkaretket) ovat olleet mukavia, mutta aivan tavalliset koulupäivätkin ovat olleet mukavia.
7. Mitä jäät ikävöimään Äetsän koulussa?
Sitä, että meillä on pieni ja tiivis työyhteisö, ja olen tullut tutuksi monen opettajan kanssa. Jään ikävöimään pientä koulua, sitä että tuntee kaikki oppilaat nimeltä ja tietää millä luo-kalla kukin on. Kaikista eniten juuri sitä yhteisöllisyyttä.
8. Mitä viet Äetsän koulusta mukanasi Sylväälle?
Toivon että pystyn viemään ihmis- ja oppilasläheisen opetustavan ja -mallin mukanani. Sen, että oppilaiden kanssa jutellaan ja ollaan mukana arkipäiväisissä asioissa. Huomioidaan oppilaat, ollaan inhimillisiä mutta kuitenkin samalla jämptejä.
9. Mitä tekisit jos et olisi opettaja?
Pienenä halusin tulla eläinlääkäriksi, mutta ajattelin, etten kuitenkaan pysty tekemään sitä eläinten lopettamisen takia. Halusin eniten aina pienestä asti kuitenkin opettajaksi, ja en ol-lut ihan varma minkä aineen opettajaksi, mutta opettaja on aina ollut se unelma-ammatti. Voisin kuitenkin kuvitella että toimisin myös terveydenhoitoalalla.
10. Haluaisitko lähettää jotain terveisiä Äetsän koulun oppilaille ja opettajille?
Opettajille ja työyhteisölle suuri kiitos näistä kaikista vuosista, avusta, neuvoista ja tuesta, sekä siitä että yhteistyö on toiminut hyvin. Jaksamista työhön. Oppilaille jaksamista opis-keluun, vaikka se tuntuu välillä hankalalta siitä on pidemmän päälle paljon hyötyä. Se aut-taa pääsemään omaan tavoitteeseen, eikä unelma-ammattiin pääseminen jää ainakaan omista opiskelusta kiinni kun sen hoitaa hyvin. Jaksakaa siis tehdä töitä, se kannattaa. Muistakaa myös nauttia elämästä, se on kaikkein tärkeintä.
Haastattelijat: Elisa Kujansuu, Eeva Pusa ja Aleksi Inkinen 9C