Laaksojäätiköt
- kuluttavat U-laaksoja - koska eroosio voimakasta sekä pohjalla että reunoissa -> kasaavat kuljettamaansa irtainta ainesta reuna- ja sivumoreeneiksi.
Mannerjäätiköt - aiheuttavat voimakasta kulutusta - viimeisen jäätiköitymisvaiheen aikana Suomen kallioperä kului keskimäärin 7 m. - kuljettavat maa-ainesta laajalle alueelle - synnyttävät useita muodostelmia itse mannerjään, siitä lohjenneiden osien tai sen sulamisvesien vaikutuksesta.
Rantajäät kasaavat pallekivikoita.
Miten jääkausi alkaa?
Maapallon keskilämpötilat pitkän aikaa niin matalia, että kaikki talven aikana satanut lumi ei ehdi kesällä sulaa. Se pakkautuu satojen vuosien aikana jäätiköksi vuorilla ja alkaa HITAASTI virrata alaspäin.
Mannerjäätikkö paksuimmillaan noin 4 km.
Syitä keskilämpötilan laskuun:
Maapallon kiertorata Auringon suhteen vaihtelee
Maapallon akselikulma kiertoradan suhteen vaihtelee
Vuorten poimutusten yhteydessä syntyy korkeita vuoristoja, joiden huipulla oleva lumi heijastaa takaisin auringon säteilyä -> kylmempää.
Merivirratkin vaikuttavat
jne.
Viimeisin jääkausiaika alkoi 2,5 mrd. v.s. = Jääkausien sarja, pleistoseenin alku.
Jääkausi = mannerjää peittää merkittävän osan maan pinnasta, viimeisin eli Veiksel-jääkausi oli n. 115 000 - 10 000 v.s.
Elämme nyt jääkausiajan interglasiaalivaihetta eli kahden jääkauden välistä lämmintä ajanjaksoa.
Maapallon kiertorata Auringon ympäri ja Maan akseli muuttuvat tietyssä rytmissä -> vaikuttaa lämpötiloihin -> vuorenhuipuilla talven aikana satanut lumi ei ehdi sulaa -> syntyy jäätikkö -> laajenee laaksojäätikkönä
Etenevän jään merkit:
uurteet
moreeni
silokalliot
U-laakso -> vuono
drumliinit
siirtolohkareet
pitkänomaiset järvialtaat
onsilo
maaperä Suomessa ohut, sedimenttikivilajeja vähän
Jään sulaessa syntyneet merkit:
hiidenkirnut
harjut
deltat
sandurit
kerrokselliset lustosavikot
supat
reunamuodostumat
De Geer -moreenit
Maankohoaminen:
isostasia palaa pikku hiljaa -> maa kohoaa
muinaisrannat eli pirunpellot
Eräitä käsitteitä:
moreeni: Maalaji, joka on syntynyt jäätikön murskatessa kallioperän pintaa. Sekaisin kaikenlaisia raekokoja.
drumliini: Kohouma maastossa, joka on syntynyt jäätikön etenemisvaiheessa, usein kalliosydän. Pitkänomainen ja toisesta päästään kapeneva. Drumliini koostuu pääasiassa moreenista.
harju: Jäätikön sulamisvesivirtojen lajittelemaa ja kasaamaa hiekkaa ja soraa. Pitkänomainen harjanne, jäätikköjoen suuntainen.
sanduri: Kuivanmaan delta. Suisto, joka on muodostunut virtaavan veden kuljettamista ja kasaamista maa-aineksista kuivalle maalle.
suppa: Jäätikön mukana on tullut jäälohkare, joka on uponnut sedimentteihin. Kun jää on sulannut, jäljelle on jäänyt iso kuoppa.
De Geer –moreenit: Reunamoreenivalli, joka kasaantui sulavan mannerjäätikön eteen. Kohoaa nyt merestä kapeina yhdensuuntaisina saarina. Pyykkilautamoreeni.
Renamuodostuma: Salpausselät. Syntyneet jään sulamisen pysähtyessä pitemmäksi aikaa. Talvella jää hieman kasvoi ja työnsi muodostunutta moreenia kumpareeksi. Kesällä sulamisjokien tuoma aines kasautui sen päälle.
