TAIDEGRAFIIKASTA

Mitä taidegrafiikka on

Taidegrafiikka on yleisnimitys menetelmille, joissa erilaisilta painolevyiltä vedostetaan kuva paperille tai muulle materiaalille. Grafiikka-nimitys tulee kreikankielen sanasta grafein, eli kaivertaa, piirtää, kirjoittaa.

Taidegrafiikan menetelmät ja tekniikat

Taidegrafiikan menetelmät jaetaan perinteisesti neljään eri ryhmään sen mukaan, mihin osaan laatasta painoväri jää ja miltä se siirtyy painettaessa paperiin. Taidegrafiikan menetelmien pääryhmät ovat: kohopaino-, syväpaino-, ja laakapainomenetelmät sekä serigrafia. Pääperiaatteena on, että jokainen vedos on itsenäinen taideteos.

Kohopainomenetelmissä kuvan painavat osat ovat koholla. Se mitä ei haluta painaa, kaiverretaan pois. Kohopainotekniikoita ovat puupiirros, linoleikkaus ja puukaiverrus.

Syväpainomenetelmissä viivat on kaiverrettu tai syövytetty laatan pintaan syvennyksiksi. Vedostaessa väri siirtyy näistä syvistä osista paperiin. Syväpainotekniikoita ovat kuparikaiverrus, kuivaneula, mezzotinto, viivasyövytys (etsaus), pehmeäpohja ja akvatinta. Syväpainotekniikoihin kuuluvat myös valokuvapohjaiset tekniikat fotogravyyri (heliogravyyri) ja fotopolymeeri, sekä näiden lisäksi carborundum ja collagrafia.

Laakapainomenetelmissä painopinta on tasainen. Painopinta käsitellään paikoin väriä vastaanottavaksi ja paikoin sitä hylkiväksi. Laakapainotekniikoita ovat kivilitografia ja offset-litografia.

Serigrafia eli silkkipaino perustuu painokehykseen pingotetun kankaan värinläpäisyyn. Jotta väri läpäisisi seulakankaan vain halutuista paikoista, voidaan esteeksi leikata maski tai vaihtoehtoisesti valottaa kuva filmiltä seulalle.

(Monotypia tuottaa uniikin vedoksen. Monotypia vedostetaan väritetyltä painopinnalta, johon ei ole tehty kuvaa toistavia aihioita.)

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä