Kultaisen leikkauksen keksivät pythagoralaiset 500-luvulla eKr., todennäköisesti viisikulmiosta eli pentagrammista, jossa lävistäjien suhde sivuun jakautuu kultaisen leikkauksen mukaisesti.
Yksinkertaistettuna kultainen leikkaus tarkoittaa janan jakoa suhteessa 2:3. Tällöin janan pitemmän osan suhde lyhyempään on sama kuin koko janan suhde pitempään osaan.
Taiteilijat eivät silti useinkaan noudata kultaisen leikkauksen mukaista sijoittelua orjallisesti. Yleensä kultainen leikkaus syntyy kuvaan aivan luonnostaan.