Uskonnot Suomessa
Uskonnot
Uskonnot Suomessa
Avainsanat
kristitty
kansankirkko
luterilainen kirkko
herätysliikkeet
islam
kristinuskon vapaat suunnat
ortodoksinen kirkko
katolinen kirkko
Jehovan todistajat
Kansankirkko
Nimitystä kansankirkko käytetään kirkkokunnista, joihin kansan enemmistö kuuluu ja joilla on lakiin perustuva erikoisasema. Suomessa on kaksi kansankirkkoa, evankelis-luterilainen ja ortodoksinen kirkko. Näillä kirkoilla on oikeus kerätä jäseniltään veroja kunnallisverotuksen yhteydessä.
Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluu enemmistö suomalaisista. Kirkko hoitaa useita yhteiskunnallisesti tärkeitä tehtäviä, kuten ylläpitää yleisiä hautausmaita. Luterilainen kulttuuri ja tavat näkyvät monella tavoin suomalaisessa kulttuurissa: Suomessa noudatetaan kristillistä viikkokalenteria, ja kristilliset pyhäpäivät ovat usein yleisiä vapaapäiviä ja ainakin toistaiseksi kaupan- ja ravintola-alalla maksetaan sunnuntailisä. Yleisradio lähettää uskonnollista ohjelmaa. Tasavallan presidentti avaa vuosittaisen Yhteisvastuukeräyksen. Suomen valtiollisessa tunnuksessa, siniristilipussa, on kristillistä symboliikkaa.
Herätysliikkeiksi kutsutaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sisällä toimivia liikkeitä, jotka korostavat ihmisen henkilökohtaista uskoa. Näiden historiallinen tausta on 1600-luvun pietismissä.
Herätysliikkeille tyypilliset asiat:
seurat eli hengellinen tilaisuus, jossa rukoillaan, lauletaan ja luetaan Raamattua
maallikkovetoisuus
kesäjuhlat, esimerkiksi vanhoillislestadiolaisuuden Suviseurat, herännäisyyden Herättäjäjuhlat sekä evankelisen liikkeen Evankeliumijuhla
oma laulukirja, esimerkiksi vanhoillislestadiolaisten Siionin laulut, heränneiden Siionin virret sekä evankelisten Siionin kannel
Perinteisesti herätysliikkeiksi lasketaan seuraavat:
rukoilevaisuus
herännäisyys eli körttiläisyys
evankelisuus
lestadiolaisuus
niin kutsuttu viides herätysliike, kuten Kansanlähetys, Suomen Raamattuopisto sekä Kansan Raamattuseura
Islam
Suomessa on asunut muslimeja yli sadan vuoden ajan.
Suurin osa nykyisistä Suomen muslimeista on maahanmuuttajia.
Muslimien suurin ryhmä ovat somalit, joita asuu Suomessa noin 13 000.
Suomessa toimii useita islamilaisia yhdyskuntia, jotka muun muassa pyrkivät tekemään tunnetuksi islamilaista kulttuuria.
Pääkaupunkiseudun kouluissa opiskelee noin 5 000 muslimioppilasta, jotka saavat uskontotunnilla islamin opetusta.
Ortodoksinen kirkko
Suomen ortodoksista kirkkoa kutsutaan toiseksi kansankirkoksi. Lakiin perustuva erityisasema perustuu pitkään historiaan ja kulttuuriseen merkitykseen, ei jäsenmäärään.
Suomessa on noin 20 ortodoksista seurakuntaa, jotka on jaettu kolmeen hiippakuntaan:
Karjalan hiippakunta, keskuspaikkana Kuopio
Helsingin hiippakunta, keskuspaikkana Helsinki
Oulun hiippakunta, keskuspaikkana Oulu
Karjalan piispa on samalla koko Suomen arkkipiispa.
Tunnetuimmat luostarit ovat Valamon munkkiluostari ja Lintulan nunnaluostari.
Ortodoksinen Uspenskin katedraali on Länsi-Euroopan suurin ortodoksinen kirkkorakennus.
Ortodoksioppilaat osallistuvat yleensä ortodoksiseen uskonnon opetukseen.
Katolinen kirkko
Maailmassa on yli miljardi katolilaista, mutta Suomessa jäseniä on noin 12 000.
Suomessa on seitsemän katolista seurakuntaa, jotka muodostavat yhden katolisen hiippakunnan. Sen keskuspaikka on Helsinki. Hiippakunnan johdossa on piispa.
Katolisen kirkon jäsenmäärä Suomessa kasvaa nopeasti maahanmuuton johdosta.
Helsingin hiippakunnan jäsenistä yli puolet puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia.
Katoliset lapset saavat koulussa omaa uskonnon opetusta tai opiskelevat seurakunnan järjestämään opetukseen viikonloppuisin.
Suomessa toimii kymmenkunta katolista luostaria, joiden jäsenet ovat lupautuneet noudattamaan köyhyyttä, naimattomuutta ja kuuliaisuutta.
Jehovan todistajat
Jehovan todistajilla on eri puolilla maailmaa noin kuusi miljoonaa jäsentä, Suomessa noin 18 000.
Jehovan todistajat uskovat Kristuksen toiseen tulemiseen ja maanpäällisen Jumalan valtakunnan syntymiseen.
Suurimmat kristilliset kirkkokunnat eivät pidä Jehovan todistajia kristillisenä kirkkona, koska Jehovan todistajat eivät tunnusta kolminaisuusoppia eivätkä Jeesuksen jumaluutta.
Jehovan todistajat kieltäytyvät kansallislaulun laulamisesta, äänestämisestä ja asepalveluksesta.
Kristillisten juhlapyhien viettäminen on Jehovan todistajien mukaan pakanallista.
Jehovan todistajien lapset eivät osallistu koulun uskonnon opetukseen.
Vapaat suunnat
Protestanttisia kristillisiä yhteisöjä kutsutaan Suomessa vapaiksi suunniksi. Näitä ovat muun muassa helluntailaisuus, Vapaakirkko, metodismi, adventismi ja baptismi.
Tunnusomaisia vapaille suunnille:
uudestisyntyminen eli uskoontulo
upotuskaste uskoontulon jälkeen (poikkeuksena metodismi, jossa käytössä myös lapsikaste)
todistuspuheenvuorot eli puhe, jossa henkilö kertoo uskoontulostaan
kymmenykset eli vapaaehtoinen lahjoitus seurakunnalle
konservatiivinen raamatuntulkinta
vapaamuotoinen jumalanpalvelus (ei liturgiikkaa niin kuin katolisessa, ortodoksisessa ja luterilaisessa kirkossa)
Vapaiden suuntien perheiden lapset osallistuvat koulussa yleensä luterilaiseen uskonnon opetukseen.
kristitty
kansankirkko
luterilainen kirkko
herätysliikkeet
islam
kristinuskon vapaat suunnat
ortodoksinen kirkko
katolinen kirkko
Jehovan todistajat
Kansankirkko
Nimitystä kansankirkko käytetään kirkkokunnista, joihin kansan enemmistö kuuluu ja joilla on lakiin perustuva erikoisasema. Suomessa on kaksi kansankirkkoa, evankelis-luterilainen ja ortodoksinen kirkko. Näillä kirkoilla on oikeus kerätä jäseniltään veroja kunnallisverotuksen yhteydessä.
Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluu enemmistö suomalaisista. Kirkko hoitaa useita yhteiskunnallisesti tärkeitä tehtäviä, kuten ylläpitää yleisiä hautausmaita. Luterilainen kulttuuri ja tavat näkyvät monella tavoin suomalaisessa kulttuurissa: Suomessa noudatetaan kristillistä viikkokalenteria, ja kristilliset pyhäpäivät ovat usein yleisiä vapaapäiviä ja ainakin toistaiseksi kaupan- ja ravintola-alalla maksetaan sunnuntailisä. Yleisradio lähettää uskonnollista ohjelmaa. Tasavallan presidentti avaa vuosittaisen Yhteisvastuukeräyksen. Suomen valtiollisessa tunnuksessa, siniristilipussa, on kristillistä symboliikkaa.
Herätysliikkeiksi kutsutaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sisällä toimivia liikkeitä, jotka korostavat ihmisen henkilökohtaista uskoa. Näiden historiallinen tausta on 1600-luvun pietismissä.
Herätysliikkeille tyypilliset asiat:
seurat eli hengellinen tilaisuus, jossa rukoillaan, lauletaan ja luetaan Raamattua
maallikkovetoisuus
kesäjuhlat, esimerkiksi vanhoillislestadiolaisuuden Suviseurat, herännäisyyden Herättäjäjuhlat sekä evankelisen liikkeen Evankeliumijuhla
oma laulukirja, esimerkiksi vanhoillislestadiolaisten Siionin laulut, heränneiden Siionin virret sekä evankelisten Siionin kannel
Perinteisesti herätysliikkeiksi lasketaan seuraavat:
rukoilevaisuus
herännäisyys eli körttiläisyys
evankelisuus
lestadiolaisuus
niin kutsuttu viides herätysliike, kuten Kansanlähetys, Suomen Raamattuopisto sekä Kansan Raamattuseura
Islam
Suomessa on asunut muslimeja yli sadan vuoden ajan.
Suurin osa nykyisistä Suomen muslimeista on maahanmuuttajia.
Muslimien suurin ryhmä ovat somalit, joita asuu Suomessa noin 13 000.
Suomessa toimii useita islamilaisia yhdyskuntia, jotka muun muassa pyrkivät tekemään tunnetuksi islamilaista kulttuuria.
Pääkaupunkiseudun kouluissa opiskelee noin 5 000 muslimioppilasta, jotka saavat uskontotunnilla islamin opetusta.
Ortodoksinen kirkko
Suomen ortodoksista kirkkoa kutsutaan toiseksi kansankirkoksi. Lakiin perustuva erityisasema perustuu pitkään historiaan ja kulttuuriseen merkitykseen, ei jäsenmäärään.
Suomessa on noin 20 ortodoksista seurakuntaa, jotka on jaettu kolmeen hiippakuntaan:
Karjalan hiippakunta, keskuspaikkana Kuopio
Helsingin hiippakunta, keskuspaikkana Helsinki
Oulun hiippakunta, keskuspaikkana Oulu
Karjalan piispa on samalla koko Suomen arkkipiispa.
Tunnetuimmat luostarit ovat Valamon munkkiluostari ja Lintulan nunnaluostari.
Ortodoksinen Uspenskin katedraali on Länsi-Euroopan suurin ortodoksinen kirkkorakennus.
Ortodoksioppilaat osallistuvat yleensä ortodoksiseen uskonnon opetukseen.
Katolinen kirkko
Maailmassa on yli miljardi katolilaista, mutta Suomessa jäseniä on noin 12 000.
Suomessa on seitsemän katolista seurakuntaa, jotka muodostavat yhden katolisen hiippakunnan. Sen keskuspaikka on Helsinki. Hiippakunnan johdossa on piispa.
Katolisen kirkon jäsenmäärä Suomessa kasvaa nopeasti maahanmuuton johdosta.
Helsingin hiippakunnan jäsenistä yli puolet puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia.
Katoliset lapset saavat koulussa omaa uskonnon opetusta tai opiskelevat seurakunnan järjestämään opetukseen viikonloppuisin.
Suomessa toimii kymmenkunta katolista luostaria, joiden jäsenet ovat lupautuneet noudattamaan köyhyyttä, naimattomuutta ja kuuliaisuutta.
Jehovan todistajat
Jehovan todistajilla on eri puolilla maailmaa noin kuusi miljoonaa jäsentä, Suomessa noin 18 000.
Jehovan todistajat uskovat Kristuksen toiseen tulemiseen ja maanpäällisen Jumalan valtakunnan syntymiseen.
Suurimmat kristilliset kirkkokunnat eivät pidä Jehovan todistajia kristillisenä kirkkona, koska Jehovan todistajat eivät tunnusta kolminaisuusoppia eivätkä Jeesuksen jumaluutta.
Jehovan todistajat kieltäytyvät kansallislaulun laulamisesta, äänestämisestä ja asepalveluksesta.
Kristillisten juhlapyhien viettäminen on Jehovan todistajien mukaan pakanallista.
Jehovan todistajien lapset eivät osallistu koulun uskonnon opetukseen.
Vapaat suunnat
Protestanttisia kristillisiä yhteisöjä kutsutaan Suomessa vapaiksi suunniksi. Näitä ovat muun muassa helluntailaisuus, Vapaakirkko, metodismi, adventismi ja baptismi.
Tunnusomaisia vapaille suunnille:
uudestisyntyminen eli uskoontulo
upotuskaste uskoontulon jälkeen (poikkeuksena metodismi, jossa käytössä myös lapsikaste)
todistuspuheenvuorot eli puhe, jossa henkilö kertoo uskoontulostaan
kymmenykset eli vapaaehtoinen lahjoitus seurakunnalle
konservatiivinen raamatuntulkinta
vapaamuotoinen jumalanpalvelus (ei liturgiikkaa niin kuin katolisessa, ortodoksisessa ja luterilaisessa kirkossa)
Vapaiden suuntien perheiden lapset osallistuvat koulussa yleensä luterilaiseen uskonnon opetukseen.