Avainsanat
Suomen evankelisluterilainen kirkko
seurakunta
seurakuntayhtymä
kirkkovaltuusto
kirkollisvero
hiippakunta
piispa
arkkipiispa

Jäsenyys
Evankelis-luterilaisen kirkon jäseneksi tullaan kasteen kautta. Lapsikaste on tavallisin tapa liittyä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäseneksi. Lapsia voidaan kastaa kaiken ikäisinä, ja kasteen voi saada myös aikuisiällä.
Alle 12-vuotias voidaan kastaa kirkon jäseneksi, jos ainakin toinen hänen vanhemmistaan tai yksi hänen huoltajistaan on kirkon jäsen. 12–14-vuotiaan lapsen kastamiseen tarvitaan hänen oma kirjallinen suostumuksensa.
Seurakunta ja seurakuntayhtymä
Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on noin 400 seurakuntaa. Seurakuntajako noudattaa kuntien rajoja, paitsi yleensä suurissa kaupungeissa, joissa on usean seurakunnan muodostamia seurakuntayhtymiä. Myös eri kuntien alueella olevat seurakunnat voivat muodostaa seurakuntayhtymän.

Seurakuntavaalit
Seurakuntavaalit järjestetään joka neljäs vuosi marraskuun aikana. Vuodesta 2010 lähtien seurakuntavaaleissa ovat äänioikeutettuja kaikki 16 vuotta täyttäneet seurakunnan jäsenet. Ehdokkaiden on oltava täysi-ikäisiä, konfirmoituja seurakunnan jäseniä. Seuraavat seurakuntavaalit järjestetään vuosina 2018, 2022 ja 2026.
Seurakunnan hallinto
Seurakuntavaaleilla valittava kirkkovaltuusto, joka johtaa seurakunnan toimintaa.
Kirkkovaltuuston valitsema kirkkoneuvosto, joka valmistelee asiat kirkkovaltuuston päätettäväksi.
Kirkkovaltuusto ja kirkkoneuvosto ovat suurin piirtein vastaavat kuin kaupunginvaltuusto ja kaupunginhallitus.
Seurakuntayhtymän hallinto
Vaaleilla valittu yhteinen kirkkovaltuusto, jossa on luottamushenkilöitä kaikista yhtymän seurakunnista. Yhteisen kirkkovaltuuston vastuulla on muun muassa päättää talousarviosta, kirkollisveron määrästä ja suurimmista avustuskohteista.
Yhteisen kirkkovaltuuston valitsema yhteinen kirkkoneuvosto, joka valmistelee asiat yhteisen kirkkovaltuuston päätettäväksi.
Jokaiseen yhtymän yksittäiseen seurakuntaan valitaan vaaleilla seurakuntaneuvosto, joka päättää tämän kyseisen seurakunnan omien varojen käytöstä ja ylipäätään sen toiminnasta.

Kirkollisvero
Veroprosentti on seurakuntakohtainen. Tällä hetkellä sen vaihtelu on yhden ja kahden prosentin välillä. Seurakunnat saavat myös noin kahden prosentin osuuden yritysten valtiolle maksamasta yhteisöverosta. Tällä kirkko ylläpitää muun muassa hautausmaita ja kulttuurihistoriallisesti tärkeitä rakennuksia.
Kirkollisverojen käyttö vuodelta 2014:
seurakuntatyö 27,8 %
lapsi- ja nuorisotyö 32,6 %
palvelu 13,4 %
hautaustoimi 10,1 %
musiikki 5,5 %
lähetys- ja kansainvälinen toiminta 4,6 %
tiedotus ja viestintä 3,9 %
kirkonkirjojen pito 2,1 %

Hiippakunta
Luterilaisessa kirkossa on yhdeksän hiippakuntaa. Hiippakunnan hallintoa johtaa tuomiokapituli, jonka puheenjohtajana toimii piispa. Tuomiokapitulit tukevat ja valvovat seurakuntien toimintaa. Piispan valitsevat hiippakunnan papit ja seurakuntien valitsemat maallikkojäsenet. Maallikko on seurakunnan jäsen, joka ei ole kirkon työntekijä eikä pappi.
Piispa toimii alueensa seurakuntien ja pappien johtajana, valvoo seurakuntien ja pappien toimintaa ja vaalii kirkon oppia. Piispan tehtävä on toimia niin, että kirkon sääntöjä noudatetaan. Piispat ottavat myös usein kantaa yhteiskunnallisiin asioihin ja uudistuksiin.
Turun hiippakunta on Suomen arkkihiippakunta, jonka johtajana on piispan lisäksi arkkipiispa. Arkkipiispa edustaa Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa sekä kotimaassa että ulkomailla. Hän ei kuitenkaan ole muiden piispojen esimies.