TÄLTÄ SIVULTA LÖYTYY SEURAAVAT ALAOTSIKOT, KUN SELAAT SIVUA:

YHTEINEN VASTUU KOULUPÄIVÄSTÄ
OPPILAIDEN OSALLISUUS
KODIN JAKOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ
KOULUN SISÄINEN YHTEISTYÖ JA YHTEISTYÖ MUIDEN TOIMIJOIDEN KANSSA
KASVATUSKESKUSTELUT JA KURINPIDOLLISTEN KEINOJEN KÄYTTÖ
ETÄYHTEYKSIÄ HYÖDYNTÄVÄ OPETUS
VUOSILUOKKIIN SITOMATON OPETUS
YHDYSLUOKKAOPETUS
JOUSTAVA PERUSOPETUS
OPETUS ERITYISISSÄ TILANTEISSA
OPETUKSEN JA KASVATUKSEN TAVOITTEITA TUKEVA MUU TOIMINTA (kerhotoiminta, aamu- ja iltapäivätoiminta, kirjastotoiminta, kouluruokailu, välitunnit, päivänavaukset ja muu koulun yhteinen toiminta, koulumatkat ja koulukuljetus)


YHTEINEN VASTUU KOULUPÄIVÄSTÄ

Koulun henkilöstö edistää koulun turvallisuutta. Koulun turvallisuussuunnitelma päivitetään vuosittain turvallisuusvastaavan ja muun henkilöstön yhteistyönä. Henkilöstö perehtyy suunnitelmassa määriteltyihin asioihin sekä tietosuojaan ja salassapitoon liittyviin säädöksiin aina lukuvuoden alkaessa.

Koulun järjestyssäännöt laaditaan koulun henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien yhteistyönä. Välitunneilla on riittävästi välituntivalvojia ja heidän näkyvyyttään on hyvä lisätä esimerkiksi huomioliivein. Välituntivalvontalistat ovat koulussa kaikkien henkilökuntaan kuuluvien nähtävillä.

Kouluyhteisö sitoutuu kiusaamisen ehkäisemiseen ja kiusaamiseen puuttumiseen. Kouluilla on käytössä erilaista materiaalia koulukiusaamisen vastaiseen työhön. Jokaisella koululla on kiusaamista ehkäisevä ohjelma. Koulu kirjaa kiusaamistapaukset, väkivaltatilanteet ja uhkailut turvallisuuskansiossa tai vuosisuunnitelmassa määritellyn tavan mukaisesti mukaisesti.

TURVALLISEN KOULUPÄIVÄN TAVOITTEET:

- jokaisella mahdollisuus oppimiseen

- oppilaalle riittävä ohjaus, tuki ja oppilashuolto

- kaikkien hyvinvointi

- yhteistyön sujuminen

- ongelmien ennaltaehkäisy

TURVALLISEN KOULUPÄIVÄN TOIMINTATAVAT:

- yhteistyö kaikkien aikuisten kesken

- oppilaiden yksilöllisyyden huomioiminen

- oppilaan oman vastuun ja oikeuksien tiedostaminen

 

Vastuu oppilaan terveellisestä ja turvallisesta koulupäivästä ja auttamisvelvollisuus ensiaputilanteessa on jokaisella kouluyhteisöön kuuluvalla aikuisella.

 

OPPILAIDEN OSALLISUUS

Huittisten kouluissa toimii oppilaskunnat. Jokainen koulun oppilas kuuluu oppilaskuntaan. Oppilaskunnan hallituksen edustajat valitaan vaaleilla. Pääsääntöisesti jokaiselta luokka-asteelta on yksi tai useampia edustajia hallituksessa. Oppilaskunta kokoontuu ohjaavan opettajan tuella säännöllisesti. Oppilaskunnan näkemyksiä kuullaan koulun kehittämistyössä ja oppilaskunta järjestää erilaisia tapahtumia ja tempauksia lukuvuoden aikana. 

Oppilaiden osallistumista koulun arjen ja oman oppimisensa suunnitteluun sekä mm. monialaisten kokonaisuuksien suunnitteluun kehitetään koko ajan. Oppilaat vaikuttavat luokissaan arjen pieniin valintoihin. Oppilaiden osallisuus näkyy vahvasti erilaisissa juhla- ja teemapäivissä. Oppilaskuntatyön kautta oppilaat vaikuttavat kouluhyvinvoinnin ja mm. oppilashuoltotyön kehittämiseen.

 

KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

Kodin ja koulun yhteistyötä hoidetaan Huittisissa monin eri keinoin joko koulun tai kodin aloitteesta. Vastuu kodin ja koulun yhteistyön kehittämisestä on perusopetuksen järjestäjällä. Yhteistyön muotoja ovat mm. wilma, puhelut, tekstiviestit, vanhempainvartit, vanhempainillat, koko koulun yhteiset vanhempainillat, avoimien ovien päivät sekä yhteiset teemapäivät. Koululla voi toimia vanhempainyhdistys tai -toimikunta. Koulu tiedottaa toiminnastaan lisäksi lukuvuositiedotteen avulla, josta huoltajat saavat tietoa myös muista koulutyöhön liittyvistä palveluista, esimerkiksi terveydenhoitajan ja kuraattorin palveluista. Kodin ja koulun kasvatusyhteistyö lisää oppilaan, luokan ja koko kouluyhteisön hyvinvointia.

Opettajan tehtävänä on huolehtia siitä, että huoltajat saavat asiallista ja ajantasaista tietoa oppilaan oppimisen etenemisestä ja pulmista sekä oppilaan käyttäytymisestä koulussa. Säännöllisen palautteen avulla huoltaja voi osaltaan tukea lapsensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Erityisen tärkeää yhteistyö on opilaan koulupolun nivelvaiheissa sekä oppimisen ja koulunkäynnin tukea suunniteltaessa ja toteuttaessa. Huittisten kaupungin ohjaussuunnitelmassa on eritelty eri tahojen vastuut nivelvaiheissa.

Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta sekä siitä, että lapsi hoitaa koulutyönsä niin, että oppivelvollisuus tulee suoritettua. Perusopetuslain mukaan oppivelvollisuuden voi suorittaa joko siten, että oppilas osallistuu opetukseen tai saa muulla tavalla perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot.

 

KOULUN SISÄINEN YHTEISTYÖ JA YHTEISTYÖ MUIDEN TOIMIJOIDEN KANSSA

Huittisissa koulua johtaa rehtori tai koulunjohtaja, joka vastaa oman yksikkönsä toiminnasta. Rehtori/johtaja on myös yhteyshenkilö eri yksiköiden välillä sekä yksikkönsä ja opetustoimen välillä. Opettaja huolehtii siitä, että oppilaalla on hyvä ja turvallinen koulupäivä ja hän saa opetussuunnitelman mukaista opetusta. Kaikilla koulun aikuisilla on yhteinen vastuu kasvatustyöstä ja hyvinvoinnin edistämisestä. Tällä tarkoitetaan sitä, että jokainen koulussa työskentelevä aikuinen ja lapsi tietää, että kuka tahansa koulun aikuisista voi ohjata oppilaan toimintaa. Oppilaalla on vastuu koulutyöhön osallistumisesta, tehtävien suorittamisesta ja asiallisesta käytöksestä.

Opetustoimi ja koulu tekevät monipuolista yhteistyötä perusopetuksen yhtenäisyyden, eheyden ja laadun varmistamiseksi, toiminnan avoimuuden lisäämiseksi sekä oppilaiden oppimisen ja kasvun tukemiseksi. Yhteistyötä tarvitaan myös oppimisympäristöjen monipuolisuuden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin turvaamiseksi. Yhteistyö on suunnitelmallista ja sen toteutumista arvioidaan yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa.

Huittisten kouluilla on vuosittain yhteisesti sovittu perusopetuksen arviointikohteita sekä koulukohtaisia arviointikohteita. Arviointia organisoi arviointityöryhmä, joka koostuu eri koulujen opettajista.  

Henkilöstön yhteistyötä toteutetaan jatkuvasti koulun arjessa. Tämän lisäksi kouluissa pidetään yksikön koosta riippuen aamu- tai iltapäiväpalavereja, opettajainkokouksia, suunnitteluiltapäiviä, johtoryhmien tapaamisia, tiimikokouksia, koulutuksia sekä teema- tai suunnittelupäiviä.

Koulut tekevät myös keskinäistä yhteistyötä. Oppimispolun nivelvaiheissa pidetään tiedonsiirtopalavereja oppilaan sujuvan oppimisen varmistamiseksi. Huittisissa erilaisia suunnittelu-, urheilu-, teema- tai koulutuspäiviä järjestetään joko koulujen sisäisinä tai koulujen välisinä.

Koulut tekevät tiivistä yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa. Näitä ovat mm. Huittisissa kirjasto, seurakunnat, liikuntatoimi, poliisi, paikalliset yhdistykset, urheiluseurat ja yritykset.

 

KASVATUSKESKUSTELUT JA KURINPIDOLLISTEN KEINOJEN KÄYTTÖ

Vaaralliset ja häiritsevät esineet ja aineet

(Perusopetuslaki 29§, 36§)

Tuontikielto

Kouluun ei saa tuoda eikä työpäivän aikana pitää hallussaan sellaista esinettä tai ainetta, jonka hallussapito on muussa laissa kielletty tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta taikka joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen ja jonka hallussapidolle ei ole hyväksyttävää syytä.

Oikeus haltuunottoon

Rehtorilla tai koulun opettajalla on yhdessä tai erikseen oikeus työpäivän aikana ottaa haltuunsa oppilaalta kielletty esine tai aine tai sellainen esine tai aine, jolla oppilas häiritsee opetusta tai oppimista.

Oikeus tarkastamiseen

Koulun opettajalla ja rehtorilla on työpäivän aikana oikeus tarkastaa oppilaan mukana olevat tavarat, oppilaan hallinnassa olevat koulun säilytystilat ja päällisin puolin hänen vaatteensa, sellaisen kielletyn esineen tai aineen haltuun ottamiseksi, jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta, jos tällaisen esineen tai aineen hallussa pito on ilmeistä ja oppilas pyynnöstä huolimatta kieltäytyy niitä luovuttamasta tai ei luotettavasti osoita, ettei hänen hallussaan niitä ole.

Toimenpiteet tarkastuksessa

Oppilaalle tulee ennen tarkastusta ilmoittaa tarkastuksen syy. Tarkastajan tulee olla oppilaan kanssa samaa sukupuolta. Tarkastuksessa tulee olla läsnä tarkastajan lisäksi toinen täysi-ikäinen koulun henkilökuntaan kuuluva. Oppilaan pyynnöstä tarkastuksessa tulee olla läsnä hänen valitsemansa koulun henkilökuntaan kuuluva, jos tämä on saapuvilla. Tästä voidaan kuitenkin poiketa, jos se on asian kiireellinen luonne huomioon ottaen turvallisuuden kannalta ehdottoman välttämätöntä.

Muu toiminta kuin oppitunnit

Tarkastuksen ja haltuunoton oikeudet ja velvollisuudet ovat voimassa myös ajan, jolloin oppilas osallistuu opetussuunnitelman tai opetuksen järjestäjän hyväksymän muun tämän lain tai sen nojalla annettujen säädösten nojalla laaditun suunnitelman mukaiseen opetukseen tai toimintaan.

Toimenpiteiden yleisiä periaatteita

Tarkastuksen ja haltuunoton toimenpiteet on toteutettava mahdollisimman turvallisesti. Toimenpiteillä ei saa puuttua oppilaan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja yksityisyyteen enempää kuin on välttämätöntä opiskelurauhan ja turvallisuuden varmistamiseksi. Esineiden ja aineiden haltuun ottamisessa ja oppilaan tarkastuksessa on noudatettava olosuhteiden edellyttämää hienotunteisuutta. Toimenpiteiden käyttö tulee kouluissa suunnitella ja ohjeistaa.

Kirjaaminen ja tiedottaminen

Oppilaan tarkastaminen ja esineiden ja aineiden haltuun ottaminen tulee kirjata. Toimenpiteistä on ilmoitettava oppilaan huoltajille mahdollisimman pian.

Takaisin luovuttaminen

Opettajan tai rehtorin haltuun ottama häirintään käytetty esine tai aine tulee luovuttaa oppilaalle oppitunnin tai koulun tilaisuuden päättymisen jälkeen. Jos on todennäköistä, että häirintä oppitunnin jälkeen jatkuu, häirintään käytetty esine tai aine tulee luovuttaa oppilaalle viimeistään työpäivän päättyessä.

Kielletyt esineet ja aineet

Kielletyt esineet ja aineet luovutetaan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Esineet ja aineet tulee kuitenkin luovuttaa poliisille tai muulle laissa säädetylle viranomaiselle, jos oppilaalla, tämän huoltajalla tai muulla laillisella edustajalla ei lain mukaan ole oikeutta pitää niitä hallussaan. Ennen luovuttamista esine tai aine tulee säilyttää huolellisesti. Esineiden ja aineiden luovutus tulee järjestää mahdollisimman pian haltuunotosta. Haltuun otetut huumausaineet, ampuma-aseet, aseen osat, patruunat, ammukset ja kaasusumuttimet sekä räjähteet tulee luovuttaa poliisille välittömästi.

Esineen tai aineen hävittäminen

Jos huoltaja ei kolmen kuukauden kuluessa haltuunottoa koskevasta ilmoituksesta nouda esinettä tai ainetta, se voidaan todisteellisesti hävittää. Esineiden ja aineiden hävittäminen ja luovuttaminen tulee kirjata.

Vahinkojen korvaaminen ja jälkien korvaaminen

(Perusopetuslaki 35 ja 36 §)

Oppilaan velvollisuudet

Oppilaan velvollisuudesta korvata aiheuttamansa vahinko säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).

Vahingoista ilmoittaminen

Vahingoista tulee ilmoittaa oppilaan huoltajalle tai tämän muulle lailliselle edustajalle.

Jälkien korjaaminen

Jos tekijä on varmuudella tiedossa ja yksilöitävissä, koulun opettaja tai rehtori voi kasvatuksellisista syistä määrätä oppilaan puhdistamaan tai uudelleen järjestämään oppilaan tahallaan tai huolimattomuuttaan likaaman tai epäjärjestykseen saattaman koulun omaisuuden tai tilan.

Toteuttaminen

Tehtävä tulee suorittaa valvotusti eikä se saa muodostua oppilaan ikä ja kehitystaso huomioon ottaen oppilaalle vaaralliseksi tai raskaaksi eikä sen suorittaminen saa kestää enempää kuin kaksi tuntia.

Oikeus opetukseen

Oppilas ei voi tehtävän suorittamisen vuoksi jäädä pois opetuksesta.

Ilmoittaminen

Mikäli tehtävä suoritetaan oppilaan työpäivän ulkopuolella, siitä tulee ilmoittaa oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle.

Vaikutus kurinpitotoimiin

Tehtävän suorittaminen tulee ottaa huomioon päätettäessä tämän lain mukaisista kurinpidollisista toimenpiteistä.

Voimakeinojen käyttö

Vastarinta poistettaessa

Jos poistettava oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia oppilaan poistamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Rehtori ja opettaja voivat toimia yhdessä tai kumpikin erikseen.

Rajoituksia poistamiseen

Oppilaan poistamisessa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä. Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslaissa.

Vastarinta haltuunotossa

Jos haltuun otettavaa esinettä tai ainetta hallussaan pitävä oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää haltuun ottamisen, rehtorilla tai koulun opettajalla on oikeus käyttää sellaisia esineen tai aineen haltuun ottamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen.

Rajoituksia haltuunottoon

Oikeus käyttää voimakeinoja koskee vain oppilaan omaa tai muiden turvallisuutta vaarantavia esineitä tai aineita sekä esineitä tai aineita, joita käytetään oppimisen tai opetuksen häiritsemiseen. Haltuunotossa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä. Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä.

Kirjallinen selvitys

Voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta opetuksen järjestäjälle.

 

Kotitehtävien suorittaminen työpäivän päätyttyä

(Perusopetuslaki 35 ja 36§)

Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti.

Kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään.

Kukin koulu kirjaa lukuvuosisuunnitelmaansa koulukohtaiset tarkennukset kotitehtävien suorittamisesta työpäivän päätyttyä.

Poistumismääräys jäljellä olevan oppitunnin ajaksi

(Perusopetuslaki 35§ ja 36§)

Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti.

Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan.

Mikäli oppilas poistetaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, opettaja ilmoittaa siitä oppilaan kotiin.

Poistumismääräys koulun järjestämästä tilaisuudesta

(Perusopetuslaki 35§ ja 36§)

Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti.

Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun järjestämästä tilaisuudesta.

Koulun järjestämiä tilaisuuksia voivat olla esimerkiksi erilaiset juhlat, retket ja teemapäivät. Poistumismääräyksen antaa opettaja tai rehtori. Toimenpiteestä ilmoitetaan oppilaan kotiin ja se kirjataan wilman kurinpito-rekisteriin. Oppilasta ei jätetä ilman valvontaa. Oppilas pyritään saamaan huoltajan valvontaan. Koulun järjestämästä tilaisuudesta poistetulle oppilaalle tulee järjestää tarvittava oppilashuolto.

Opetuksen epääminen jäljellä olevan koulupäivän ajaksi

(Perusopetuslaki 35§ ja 36§)

Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti.

Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan taikka koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.

Päätöksen opetuksen epäämisestä tekee rehtori tai koulunjohtaja. Toimenpide kirjataan Wilman Kurinpitotoimet-rekisteriin. Toimenpiteestä ilmoitetaan huoltajalle. Tarvittaessa ilmoitus tehdään myös lastensuojeluun.

Oppilasta ei jätetä ilman valvontaa. Huoltajaa pyydetään hakemaan oppilas koululta. Oppilaalle järjestetään tarvittava oppilashuolto.

Kasvatuskeskustelu

Perusopetuslaki §35

Oppilaan velvollisuudet

Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti.

Kasvatuskeskustelu on ensisijainen tapa puuttua oppilaan epäasialliseen käyttäytymiseen. Opettaja tai rehtori määrää oppilaan kasvatuskeskusteluun. Kasvatuskeskustelussa yksilöidään toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti yhdessä oppilaan kanssa. Tarvittaessa selvitetään laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä mietitään keinot käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin parantamiseksi.

Kasvatuskeskustelun pitää opettaja tai rehtori. Hän kirjaa kasvatuskeskustelun Wilma-järjestelmään. Kasvatuskeskustelusta on ilmoitettava huoltajalle ja hänelle tulee varata mahdollisuus osallistua kasvatuskeskusteluun tai osaan siitä, jos kyseinen opettaja tai rehtori katsoo sen tarpeelliseksi.

 

KASVATUSKESKUSTELUN ETENEMINEN

Oppilaan epäasialliseen käyttäytymiseen puuttuu

• luokanopettaja/aineenopettaja/tilanteessa läsnä ollut
• luokanopettaja/luokanohjaaja
• rehtori

Opettaja tai rehtori voi määrätä oppilaan, joka

• häiritsee opetusta
• rikkoo koulun järjestystä
• menettelee vilpillisesti
• kohtelee muita epäkunnioittavasti tai loukkaavasti

enintään kaksi tuntia kestävään kasvatuskeskusteluun.

Kasvatuskeskustelu voidaan järjestää kerralla tai useammassa osassa koulupäivän aikana tai sen ulkopuolella. Kasvatuskeskustelut kirjataan ja niistä ilmoitetaan kotiin. Kirjaaminen voidaan tehdä esimerkiksi Wilman kurinpidollisella lomakkeella. Kun kasvatuskeskustelu tuota toivottua muutosta käyttäytymiseen, voidaan kurinpidollisena toimena antaa harkinnan mukaan jälki-istunto, opetuksen epääminen, kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen.

 

Jälki-istunto

(Perusopetuslaki 35§ ja 36§)

Oppilaan velvollisuudet

Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti.

Syyt jälki-istuntoon

Oppilas, joka häiritsee opetusta, muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi.

Toteuttaminen

Jälki-istunnossa voidaan teettää kirjallisia tai suullisia tehtäviä, harjoituksia ja tehtäviä, joiden tulee olla kasvatusta, opetusta ja kehitystä tukevia, oikeassa suhteessa oppilaan tekoon tai laiminlyöntiin sekä ikä ja kehitystaso huomioon ottaen oppilaalle sopivia. Oppilas voidaan myös velvoittaa istumaan hiljaa jälki-istunnon ajan. Jälki-istunto voi koostua myös eri toimien yhdistelmästä. Jälki-istuntoa ei voida suorittaa työrangaistuksena.

Oppilas voidaan määrätä osallistumaan sellaisiin tehtäviin, jotka tukevat hänen jälki-istuntonsa aiheuttaneen toiminnan toistumisen tai jatkumisen estämiseksi tarkoitettuja kasvatuksellisia tavoitteita. Tällainen toiminta voi olla esimerkiksi avustamista yhteisen toiminnan järjestämisessä.

Oikeus opetukseen

Jälki-istuntoa ei voida järjestää siten, että oppilas joutuisi sen seurauksena jäämään pois opetussuunnitelman tai muun koulun toimintaa koskevan suunnitelman mukaisesta opetuksesta.

Jälki-istunnon määrääminen

Jälki-istunnon voi määrätä oppilaalle opettaja.

 

Kirjallinen varoitus

(Perusopetuslaki 35§ ja 36§)

Oppilaan velvollisuudet

Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti.

Syyt varoitukseen

Oppilaalle, joka häiritsee opetusta, muuten rikkoo koulun järjestystä tai menettelee vilpillisesti voidaan antaa kirjallinen varoitus. Kirjallinen varoitus on kurinpitorangaistus.

Päättäminen

Kirjallisen varoituksen antamisesta päättää koulun rehtori.

Kirjaaminen

Varoituksesta tehdään hallintopäätös. Valitus päätöksestä tulee tehdä 14 vuorokauden kuluessa siitä, kun päätös on annettu tiedoksi huoltajalle.

Määräaikainen erottaminen

(Perusopetuslaki 35§ ja 36§)

Oppilaan velvollisuudet

Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti.

Syyt erottamiseen

Jos rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan oppilas voidaan erottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi. Määräaikainen erottaminen on kurinpitorangaistus.

OPH-suunnitelma

Erotetulle oppilaalle laaditaan opetussuunnitelmaan perustuva henkilökohtainen suunnitelma, jonka mukaan opetus toteutetaan. Suunnitelman laatimisesta, toteuttamisesta ja seurannasta vastaa oppilaan luokanopettaja tai luokanvalvoja. Suunnitelmaan kirjataan, miten oppivelvollisuus hoidetaan erottamisen aikana sekä tarvittava oppilashuolto ja miten se järjestetään.

Päättäminen

Määräaikaisesta erottamisesta päättää opetuksen järjestäjän asianomainen monijäseninen toimielin joka Huittisissa on sivistyslautakunta. Ennen erottamista sivistysjohtajan tulee kuulla oppilasta ja varattava huoltajalle mahdollisuus tulla kuulluksi. Ennen erottamista sivistysjohtajan tulee hankkia myös muu tarpeellinen selvitys oppilaan tilanteesta.

Erottamispäätökseen kirjataan määräiaikaiseen erottamiseen johtava yksilöity teko tai laiminlyönti, erottamisen alkamisajankohta, pannaanko päätös voimaan heti eli valitusaikaa ja lainvoimaisuutta odottamatta sekä muutoksenhakuohjeet. Muutosta voidaan hakea 14 vuorokauden sisällä hallinto-oikeudelta. Asiakirjojen säilyttämisestä vastaa koulutoimisto.

Sosiaalihuollon edustus

Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen edustuksesta käsiteltäessä oppivelvollisen lapsen koulusta erottamista koskevaa asiaa säädetään lastensuojelulain 24 §:n 2 momentissa.

Tarvittava oppilashuolto

Opetuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaalle, jolle on määrätty määräaikainen erottaminen, järjestetään tarvittava oppilashuolto.

 

ETÄYHTEYKSIÄ HYÖDYNTÄVÄ OPETUS

Huittisissa käytetään etäopetusta oppiaineissa, joita ei ole omassa kunnassa mahdollista opettaa esim. oppilasmäärän vähyyden vuoksi. Etäopetuksen tavoitteena on mahdollistaa

niiden oppiaineiden opiskelu, joiden opetukseen ei ole tarkoituksenmukaista perustaa omaa ryhmää ja jotka ovat oppilaille kuitenkin tärkeitä.

Etäopetuksesta tehdään etäopetusta järjestävän tahon kanssa sopimus, jossa sovitaan tarkemmin etäopetuksesta. Sopimuksessa määritellään järjestämisen käytännöt, yhteiset toimintatavat ja toimijoiden vastuut.

 

Etäyhteyksillä voidaan tukea erityisestsi harvemmin opiskeltujen kielten ja uskontojen sekä valinnaisten aineiden opetusta. Etäyhteyksiä hyödyntävällä opetuksella edistetään oppilaiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia monipuoliseen ja laadukkaaseen perusopetukseen koulun koosta ja sijainnista riippumatta.

 

VUOSILUOKKIIN SITOMATON OPETUS

Huittisissa perusopetus on järjestetty pääsääntöisesti siten, että oppilaat etenevät opinnoissaan vuosiluokkiin jaetun oppimäärän mukaisesti. Perusopetuksessa tulee kuitenkin tilanteita, joissa tarvitaan vuosiluokittaista suunnitelmaa joustavammat mahdollisuudet. Huittisissa oppilas voi perustellusta tarpeesta vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijaan edetä opinnoissa oman suunnitelman mukaan, jolloin perusopetuksen suorittamisaika voi olla yhdeksää vuotta lyhyempi tai pidempi. Päätöksen vuosiluokkiin sitomattomasta järjestelystä tekee koulun rehtori tai koulunjohtaja.

Vuosiluokkiin sitomattoman järjestelyn piiriin kuuluvalle oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma tai HOJKS. Vuosiluokkiin sitomattomassa järjestelmässä oppimäärään sisältyvät opintokonaisuudet rakentuvat opetussuunnitelmassa määritellyistä oppiaineiden tavoitteista. Järjestelyn taustalla voi olla erilaisia syitä kuten koulun yleiset pedagogiset ratkaisut, yhdysluokkaopetuksen järjestelyt tai yksittäistä oppilasta koskien esimerkiksi opiskelun vaikeutuminen sairauden vuoksi. Järjestely tuo joustoa sekä opetusjärjestelyihin, opinnoissa etenemiseen että oppilaan arviointiin.

Joustomahdollisuuden vuosiluokkiin sitomaton järjestelmä tarjoaa myös perusopetuksen päättövaiheessa. Vuosiluokallisessa järjestelmässä yhdeksännellä luokalla oleva oppilas jää luokalleen, jos hän ei jostain syystä pysty suoriutumaan hyväksyttävästi opinnoistaan. Luokalle jäävän oppilaan kaikki kyseisen vuosiluokan suoritukset, myös jo hyväksytyt, raukeavat luokalle jäännin myötä. Jos oppilas sen sijaan etenee oman opinto-ohjelmansa mukaan vuosiluokkiin sitomattomasti, eivät hänen jo hyväksytyt suorituksensa raukea. Oppilas jatkaa seuraavana lukuvuonna opintojaan 9. luokan oppilaana ja saa päättötodistuksen heti, kun perusopetuksen oppimäärä eri oppiaineissa on hyväksytysti suoritettu. Myös Suomeen ulkomailta palaavien oppilaiden tai maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opiskeluun vuosiluokkiin sitomaton järjestelmä tuo tarvittaessa joustomahdollisuuksia.

 

YHDYSLUOKKAOPETUS

Huittisissa yhdysluokkaopetusta toteutetaan osassa kouluja. Yhdysluokkaopetusta voidaan tarjota pedagogisista syistä tai esimerkiksi oppilasmäärästä johtuvista syistä. Yhdysluokkaopetus toteutetaan osittain oppilaiden vuosiluokkien mukaisesti ja osittain vuorokurssiperiaatteella.

Oppilaat noudattavat Huittisten kaupungin tuntijakoa. Matematiikassa, A1-, A2 ja B1-kielissä seurataan vuosiluokkien mukaista tuntijakoa. Ruotsin opiskelu alkaa kuudennella luokalla. Muissa oppiaineissa vuosiviikkotunnit voidaan opiskella vuorokurssin mukaan. Käytännön järjestelyt vaihtelevat koulusta riippuen ja ne kirjataan koulukohtaisesti lukuvuosisuunnitelmaan.

Opiskeluryhmät pyritään jakamaan toimiviin ryhmiin, joissa oppilaat voivat kehittää yhteistyötaitojaan monipuolisia työtapoja hyväksi käyttäen. Opiskeluryhmät voidaan muodostaa yli luokkarajojen.

 

JOUSTAVA PERUSOPETUS

Joustavaa perusopetusta (JOPO) ei tarjota Huittisissa vuosittain. Pellonpuiston koulun vuosisuunnitelmassa määritellään JOPO-opetuksen järjestämistä koskevat asiat, mikäli JOPO-opetusta koululla annetaan kyseisenä lukuvuotena.

 

JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAPERIAATTEET

Joustavaa perusopetusta (JOPO) voidaan järjestää niille 7. – 9. luokan oppilaille, joiden oppivelvollisuuden suorittaminen on vaarassa esimerkiksi heikon opiskelumotivaation tai runsaiden poissaolojen vuoksi. Oppilas ei kuitenkaan voi hakea JOPO-luokalle enää 9 luokan kevääksi.

Oppilaan omassa koulussa kerrotaan oppilaalle ja huoltajalle mahdollisuudesta JOPO-opetukseen sekä selvitetään sen toimintaperiaatteet. Tarvittaessa konsultoidaan JOPO-opetuksen asiantuntijoita. Oppilas ja huoltaja täyttävät hakemuksen JOPO-opetukseen. Hakemus on sitova. Oppilaanohjaajat antavat oman suosituksensa oppilaista. Hakijat ja heidän huoltajansa haastatellaan. Haastattelussa selvitetään oppilaan kokonaistilanne ja mahdollisuus hyötyä JOPO-opetuksesta.

Haastattelussa ja oppilasvalinnan valmistelussa ovat mukana rehtori, jopo-opettaja ja oppilaanohjaaja. Päätöksen oppilaaksi ottamisesta tekee hakemuksen ja haastattelun perusteella kyseisen koulun rehtori. Valinnassa painotetaan oppilaan mahdollisuutta hyötyä JOPO-opetuksesta, valmiutta sitoutua säännölliseen koulunkäyntiin ja tavoitteelliseen koulutyöhön JOPO-opetuksessa, motivaatiota työ- ja toimintapainotteiseen opiskeluun sekä kykyä suoriutua työpaikkaopiskelujaksoista.

JOPO-opetuksessa työskentelee opettajan lisäksi ohjaaja. JOPO-opetuksessa korostetaan työ- ja toimintapainotteista oppimista. Sen toimintatavat tukevat oppilaan osallisuutta omaan oppimiseensa ja ryhmässä tapahtuvaa yksilöllisesti eriytettyä etenemistä. Työskentelylle on tunnusomaista henkilökohtainen oppilaanohjaus sekä paja-, projekti- ja urakkatyöskentely JOPO-verkostossa toimivien tahojen kanssa. Opetuksessa vahvistetaan oppilaan yhteenkuuluvuutta kouluyhteisöönsä sekä huoltajien ja henkilöstön yhteistä kasvatustyötä.

Oppilaalle laaditaan tarvittaessa koulun tekemän pedagogisen arvion pohjalta joko yleisen tai tehostetun tuen oppimissuunnitelma (erityisen tuen oppilaalle HOJKS) Suunnitelmassa kuvataan tavallisten oppimissuunnitelmaan liittyvien seikkojen lisäksi joustavaan perusopetukseen liittyvät erityispiirteet, kuten opetuksen järjestäminen koulun ulkopuolisissa oppimisympäristöissä. Oppimissuunnitelmassa huoltaja sitoutuu yhteisesti sovittuihin kasvatuksellisiin tavoitteisiin ja oppilaan tukemiseen JOPO-opetuksen tavoitteiden saavuttamisessa.

Työharjoittelujakson käytännön yhteistyöstä sovitaan yhdessä JOPO-opettajan, JOPO-ohjaajan, oppilaan ja työssäoppimisen ohjaajan kanssa. Tällöin kirjataan suunnitelma jakson laaja-alaisen oppimisen tavoitteista, sisällöistä ja arvioinnista. Jakso arvioidaan lopuksi suunnitelman mukaisesti yhdessä oppilaan, työssäoppimisen ohjaajan, JOPO-opettajan ja/tai -ohjaajan kanssa. Työssäoppimispaikan ohjaaja vastaa työssä oppimisen käytännön ohjauksesta. Opettaja vastaa oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuesta ja ohjaamisesta. JOPO-ohjaaja tukee oppilasta koulussa ja työssäoppimispaikassa.

 

OPETUS ERITYISISSÄ TILANTEISSA

PITKÄAIKAISSAIRAAN OPPILAAN TURVALLINEN KOULUPÄIVÄ

Pitkäaikaissairasta oppilasta tuetaan omahoidon toteuttamisessa koulupäivän aikana. Yhteistyössä oppilaan, huoltajien, koulun edustajien, kouluterveydenhuollon ja/tai erikoissairaanhoidon toimijoiden kesken sovitaan tapauskohtaisesti työnjako, vastuut ja toimintatavat. Pitkäaikaissairaan oppilaan koulupäivän aikana tapahtuvassa hoidossa käytetään apuna erillistä lääkärin antamaa tai muuta kautta saatua ohjetta tai Sosiaali- ja terveysministeriön ohjetta esimerkiksi diabeteksen tai muun pitkäaikaissairauden koulupäivänaikaisesta hoidosta (lääkehoidon suunnitelma). Oppilaan terveyden, turvallisuuden ja opetuksen järjestämisen kannalta tarvittava tieto oppilaasta siirretään hänen kanssaan työskenteleville aikuisille.

OPISKELU SAIRAALAKOULUSSA

Perusopetuksen oppilaan siirtyessä sairaalaopetukseen on hänen opettajansa yhteydessä sairaalakouluun. Oppilaan siirtyessä sairaalaopetukseen ja hänen palatessaan sairaalaopetukseta voidaan hänen tukemiseen käyttää kaikkia kolmiportaisen tuen muotoja. Jos sairaalaopetuksen ja omaan kouluun paluun väliin jää toipumisjakso, kotona voidaan oppilaan opetuksessa hyödyntää etäopetusta.

KOTIOPETUS

Mikäli oppilaalla on terveydellinen este saapua kouluun, voidaan harkinnan mukaan opetusjärjestelyistä sopia osittain kotona toteutettavaksi. Oppilaan opetuksen järjestämisestä toisin tai muutoin poikkeuksellisesti päättää sivistysjohtaja.

OPETUKSEN JA KASVATUKSEN TAVOITTEITA TUKEVA MUU TOIMINTA

KOULUN KERHOTOIMINTA

Koulujen kerhotoiminnan tavoitteena on monipuolisen, oppilaan kehitystä tukevan vapaa- ajantoiminnan tarjoaminen ja kouluviihtyvyyden lisääminen. Kerhotoiminnan toimintamalleja ja -tapoja kehitetään yhteistyössä oppilaskuntien sekä oppilashuoltoryhmien ja kotien kanssa aktiivisessa yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

Koulujen kerhotoimintaa pyritään järjestämään kaikissa Huittisten perusopetuksen koulussa 1-6 kerhoa koulua kohden. Kerhojen ohjaajina toimivat opettajien ja koulunkäyntiohjaajien lisäksi nuoriso- ja liikunnanohjaajat sekä urheiluseurojen tai yhdistysten ohjaajat.

Oppilaiden osallistumisaktiivisuutta pyritään lisäämään ja ohjaamaan yhteistyössä oppilashuoltoryhmän kanssa, jolloin erityisesti syrjäytymisvaarassa olevat oppilaat pyritään ohjaamaan mukaan koulujen kerhotoimintaan.

Oppilaiden kasvua tuetaan avoimella vuorovaikutuksella ja luottamuksellisella ilmapiirillä. Kerhotoiminta on matalan kynnyksen toimintaa, jonne on helppo tulla ja jossa kaikki kokevat itsensä tervetulleiksi ja tärkeiksi. Oppilaat pääsevät myös vaikuttamaan kerhon toimintoihin ja suunnittelemaan sitä. Kerhoilla myös ohjataan oppilaita harrastusten ja terveiden elämäntapojen pariin. Sosiaalisuus korostuu, kun kerhoissa on eri luokkien oppilaita. Koulukohtaisesta järjestämisestä päätetään tarkemmin koulujen lukuvuosisuunnitelmissa.

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA

Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä sekä lapsen tunne-elämän kehitystä ja eettistä kasvua. Lisäksi aamu- ja iltapäivätoiminnan tulee edistää lasten hyvinvointia ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä ennaltaehtkäistä syrjäytymistä ja lisätä osallisuutta. Aamu- ja iltapäivätoiminnassa tarjotaan lapsille monipuoliset mahdollisuudet osallistua ohjattuun ja virkistävään toimintaan sekä mahdollistetaan lepo rauhallisessa ympäristössä, ammattitaitoisen ja tehtävään soveltuvan henkilön valvonnassa.

Aamu- ja iltapäivätoiminnalla pyritään vähentämään lasten yksinäistä aikaa koulun jälkeen ilman turvallisen aikuisen läsnäoloa ja helpottamaan perheen ja työelämän yhteensovittamista. Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisessä noudatetaan Huittisten perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelmaa. Koulun lukuvuosisuunnitelmaan kirjataan aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen ja käytännöt.

 

KOULUN KIRJASTOTOIMINTA

Koulun kirjastotoiminta toteutetaan yhteistyössä Huittisten kirjaston kanssa. Kirjastotoiminnalla vahvistetaan oppilaiden yleissivistyksen ja maailmankuvan laajenemista ja avartumista. Kirjaston perustehtäviä on monilukutaidon tukeminen ja se tarjoaakin monipuoliset aineistot monilukutaidon harjoitteluun. Kirjastotoiminnan tehtävänä on myös kannustaa oppilaita omaehtoiseen lukemiseen ja omiin lukuvalintoihin, tyydyttää heidän tiedonhaluaan, kannustaa hakemaan tietoa eri lähteistä ja arvioimaan tietolähteitä sekä tarjota opimista edistäviä elämyksiä. Toiminta lisää mahdollisuuksia opetuksen eriyttämiseen, oppilaiden yksilöllisten kiinnostusten mukaiseen työskentelyyn sekä yhteistyöhön kotien kanssa. Yhdessä koulu ja kirjasto ohjaavat elinikäiseen oppimiseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen. Kirjaston ja koulun yhteistyösuunnitelma tarkentaa kirjastotoimintaa, suunnitelmaa on uudistettu osana kaupungin ops-työtä. Huittisten kaupungin kulttuurikasvatussuunnitelmassa määritellään vuosiluokkakohtaisesti kirjaston käytöstä ja yhteistyöstä kirjaston kanssa.

 

KOULURUOKAILU

Kouluruokailun tehtävänä on oppilaiden terveen kasvun ja kehityksen, opiskelukyvyn sekä ruokaosaamisen tukeminen. Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä täysipainoinen maksuton ateria. Ateria nautitaan tarkoituksenmukaisesti järjestettynä ja ohjattuna ruokailuna. Kouluruokailun järjestämisessä otetaan huomioon ruokailun terveydellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen merkitys. Ruokailuhetkillä on tärkeä virkistystehtävä ja niillä edistetään kestävää elämäntapaa, kulttuurista osaamista sekä ruoka- ja tapakasvatuksen tavoitteita. Oikea-aikainen ja kiireetön ruokailu ja mahdolliset välipalat varmistaat jaksamisen koulupäivän aikana. Viihtyisä ruokailuhetki lisää hyvinvointia koko kouluyhteisössä.

Oppilaita kannustetaan osallistumaan kouluruokailun ja etenkin ruokailuhetkien suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Opettajat huolehtivat ruokailun yhteydessä annettavasta ohjauksesta ja kasvatuksesta yhdessä koulun muiden aikuisten kanssa. Opetushenkilöstö ja ruokailusta vastaava henkilöstö tekevät yhteistyötä kouluruokailun järjestämisessä ja toiminnan kehittämisessä. Mikäli oppilaalla on yksilöllisiä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyviä tarpeita, tulee oppilaan, huoltajan, ruokailusta vastaavan henkilöstön ja kouluterveydenhuollon sopia yhdessä ruokailuun liittyvistä tukitoimista ja seurannasta. Koulukohtaisesta ruokailun järjestämisestä päätetään tarkemmin koulujen lukuvuosisuunnitelmissa.

 

VÄLITUNNIT, PÄIVÄNAVAUKSET JA MUU KOULUN YHTEINEN TOIMINTA

Perusopetusasetuksen mukaan opetukseen tulee käyttää tuntia kohti vähintään 45 minuuttia ja opetukseen käytettävä aika jaetaan tarkoituksenmukaisiksi opetusjaksoiksi. Osa työajasta voidaan käyttää työelämään tutustuttamiseen sekä lukuvuoden päättäjäisiin ja muihin yhteisiin tapahtumiin. Säännös luo edellytykset koulupäivän monenlaiseen rytmittämiseen sekä välituntien järjestämiseen oppilaiden hyvinvointia edistävällä tavalla. Yhteisiä tapahtumia voivat olla muun muassa koulun juhlat, teemapäivät ja retket. Opintokäynnit ja leirikoulut voivat koskea koko kouluyhteisöä tai vain joitakin tai jotakin opetusryhmää. Myös niissä hyödynnetään perusopetusasetuksen mukaista koulutyön joustavan järjestämisen mahdollisuutta. Päivän työ aloitetaan lyhyellä päivänavauksella.

Koulun yhteisöllisyyden ja oppilaiden terveen kehityksen, sosiaalisten suhteiden sekä opiskelussa jaksamisen kannalta välitunnit, päivänavaukset ja monenlaiset yhteiset tapahtumat ovat tärkeitä. Niitä hyödynnetään myös osana monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Ne vahvistavat oppilaiden laaja-alaista osaamista ja tekevät näkyväksi koulun kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta. Opintokäynnit ja leirikoulut puolestaan tarjoavat mahdollisuuksia oppimisympäristön laajentamiseen ja oppimiseen autenttisissa tilanteissa sekä yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa.

Koulut päättävät oman toimintakulttuurinsa ja perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämisen periaatteita noudattaen, miten koulupäivä jaetaan opetusjaksoihin ja välitunteihin, mitä muuta toimintaa koulupäiviin sisältyy ja millaisia toimintamuotoja käytetään. Koulukohtaisesta järjestämisestä päätetään tarkemmin koulujen lukuvuosisuunnitelmissa.

 

KOULUMATKAT JA KOULUKULJETUS

Oppilaita kannustetaan kulkemaan koulumatkat terveyttä ja kuntoa edistävällä tavalla. Heitä opastetaan sekä itsenäisesti että koulukuljetuksin liikuttaessa huolehtimaan omasta ja muiden turvallisuudesta ja käyttäytymään matkaa tehdessään hyvin. Koulukuljetuksen odotusaikojen valvonnasta ja ohjatusta toiminnasta sekä matkojen aikaisesta turvallisuudesta huolehditaan sopimalla menettelytavoista ja vastuuhenkilöistä. Niistä sekä kuljetusjärjestelyistä tiedotetaan oppilaille ja huoltajille. Koulun tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta, koulumatkalla tapahtuneesta kiusaamisesta, väkivallasta tai häirinnästä tekoihin syyllistyneiden sekä niiden kohteina olleiden oppilaiden huoltajille ja tarvittaessa tukea huoltajia asian selvittämisessä. Koulukuljetusten järjestämisessä noudatetaan Huittisten kaupungin perusopetuksen koulukuljetusperiaatteita. Koulukohtaisesta järjestämisestä päätetään tarkemmin koulujen lukuvuosisuunnitelmissa.