TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMINEN

 

Koulujen lukuvuosisuunnitelmaa tehtäessä pohditaan vuosittain koulujen toimintakulttuuria ja sitä, miten toimintaa arvioidaan ja kehitetään. Koulut voivat nostaa toimintakulttuurin kehittämisen osa-alueista omia painopistealueita, jotka kirjataan lukuvuosisuunnitelmaan. 

1. Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä 

Toimintakulttuurin kehittämisen tavoitteena on se, että yhteisö ja yksilö oppii. Arvostamme työhön syventymistä, oppimisessa tarvittavaa ponnistelua ja työn loppuunsaattamista.

2. Hyvinvointi ja turvallinen arki 

Panostamme mielen hyvinvointiin, tunnetaitoihin ja vuorovaikutustaitoihin sekä liikkumiseen koulupäivän aikana. Jokainen kouluyhteisön jäsen luo omalta osaltaan turvallisuutta ja hyvinvointia. Koulupäivään pyritään luomaan kiireetön ilmapiiri ja hyvä työrauha. Korostamme hyviä käytöstapoja, oikeudenmukaisuutta ja kiusaamiseen puuttumista. Toimiva oppilashuolto tukee oppilaan kasvua ja hyvinvointia

3.Vuorovaikutus ja monipuolinen toiminta

Koulussa kehitetään suunnitelmallisesti eri työtapoja ja oppimisympäristöjä. Erilaiset projektit koulussa ja koulun ulkopuolella tukevat laaja-alaista oppimista ja antavat tilaa eri ikäisten oppilaiden tunnusomaiselle toiminnallisuudelle ja luovalle työskentelylle. Yhteistyö koulun ulkopuolelle rikastaa opetusta.

4. Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus 

Koulussa arvostetaan monikulttuurisuutta, erilaisten ihmisten rinnakkaineloa ja vuorovaikutusta. Toimintatapoja kehitetään niin, että eri kieli- ja kulttuuritaustaisilla oppilailla on mahdollisuus toimia yhdessä oppien. Monikielisyys koetaan rikkautena. Koulussa tutustutaan eri tiedonalojen kieliin ja symbolijärjestelmiin.

5. Osallisuus ja demokraattinen toiminta 

Koulun tavoitteena on osallisuutta edistävä, ihmisoikeuksia toteuttava ja demokraattinen toimintakulttuuri. Oppilaiden osallisuutta tuetaan ja siihen kannustetaan kunkin oman kehitysvaiheen mukaisesti. Tavoitteena on luoda oppilaalle kokemuksia kuulluksi ja arvostetuksi tulemisessa yhteisön jäseninä.

Huittisten kouluissa on oppilaskuntatoimintaa, tukioppilas-, kummi- ja ystäväluokkatoimintaa, vapaaehtoistoimintaa sekä erilaisia kestävän kehityksen toimintoja. Erilaiset kouluprojektit yhdessä koulun ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden kanssa kehittävät oppilaiden osallisuuden taitoja. Kouluissa pyritään kansainväliseen yhteistyöhön mm. erilaisten hankkeiden kautta.

6. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo 

Koulussa tuetaan yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä samanarvoisuutta. Koulussa turvataan perusoikeuksien toteutuminen ja osallistumisen mahdollisuudet kaikille. Kouluyhteisössä työskennellään osana yhteisöä, mutta huomioidaan myös kunkin yksilölliset tarpeet. Oppilas saa koulussa tukea oman identiteetin rakentumiseen.

7. Vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen 

Koulutyö tukee kestävän ja oikeudenmukaisen elämäntavan oppimista ja vastuullista suhtautumista ympäristöön arjen valinnoissa. Oppilaat otetaan mahdollisuuksien mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan kestävää arkea. Kestävä elämäntapa luo toivoa hyvästä tulevaisuudesta.

 

 

OSALLISUUS (huoltajat, oppilaat)

Perusopetuksen koulujen kaikessa toiminnassa vahvistetaan jokaisen oppilaan kokemusta osallisuudesta, mikä merkitsee, että oppilas kuuluu kouluyhteisöön sen tasa-arvoisena jäsenenä, hänen toiminnallaan on merkitystä ja hän voi vaikuttaa ympäristöönsä ja yhteisönsä asioihin. Oppilasta ohjataan tekemään valintoja ja vaikuttamaan omaan oppimiseensa ja koulunkäyntiinsä sekä löytämään parhaat tapansa oppia ja työskennellä. Häntä kannustetaan ottamaan vastuuta omista asioistaan ja toimimaan yhdessä toisten kanssa ympäristönsä hyväksi. Elämänhallinnan taitoja harjoitellaan monipuolisesti.

Oppilaan osallisuus toteutuu myös edustuksellisesti. Jokaiselta luokalta valitaan edustaja/edustajat oppilaskunnan hallitukseen. Edustajan kautta tieto kulkee jokaisesta luokasta oppilaskunnan hallitukseen ja hallituksesta luokkaan. Oppilaskunnan hallituksen vaalissa oppilaat toteuttavat demokraattista päätöksentekoa. Oppilaskunnan hallitus toimii vuorovaikutuksessa koulun johtajan ja koulun muun henkilöstön kanssa. Oppilaskunnan hallitus kehittää ja arvioi toimintaansa vuosittaisen toimintasuunnitelman ja -kertomuksen avulla yhdessä muiden oppilaiden ja henkilöstön kanssa. Oppilaskunnan hallitukselle valitaan ainakin puheenjohtaja ja sihteeri. Oppilaskunnan edustajat osallistuvat koulun henkilöstökokouksiin ja koulukohtaisen yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokouksiin aina silloin, kun käsiteltävässä asiassa tarvitaan oppilaiden näkökulmaa. Yhteistyö on vuorovaikutteista, tieto välittyy oppilaskunnan hallituksen kautta kouluihin ja luokkiin.

Osallistava kulttuuri kouluissa näkyy myös henkilökunnan välisessä yhteistyössä. Yhteiset suunnittelupäivät, koulukohtaiset tai koulujen kesken vietetyt suunnittelu- tai koulutusiltapäivät, tiimityöskentely sekä opettajien välinen yhteistyö luokka-asteittain tai luokkatiimeittäin on omiaan luomaan yhteisöllistä ja osallistavaa toimintakulttuuria. Koulujen opettajainkokoukset tai henkilökuntakokoukset mahdollistavat sen, että tieto kulkee kaikille tarvittaville tahoille ja jokaisella on mahdollisuus tuoda asioista näkemyksensä esille. Suunnittelu- ja yhteistyötä tehdään myös koulun ulkopuolisten tahojen, kuten kirjaston, seurakuntien, seurojen ja yhdistysten kanssa.

 

JOHTAMISKULTTUURI

Huittisissa sivistystoimiala koostuu kasvatuksen ja opetuksen, kirjaston ja kulttuurin sekä nuorisotyön ja liikunnan alueista. Sivistyspalvelukeskusta johtaa sivistysjohtaja.

Kouluissa vaalitaan yhdessä tekemisen kulttuuria, jossa jokainen kantaa vastuunsa omasta roolistaan käsin. Avoin ilmapiiri tukee tiedon ja osaamisen jakamista. Asiat hoidetaan avoimen keskustelun avulla. Koulutyö on koko työyhteisön kollegiaalista yhteistoimintaa, jossa korostuvat eettinen esimerkki, vastuu ja yhteissuunnittelu. Yhteistyö perustuu uskallukseen, keskinäiseen apuun, tasavertaisuuteen, tukeen, kannustavaan palautteeseen, ymmärtämykseen ja yksilöllisyyden kunnioittamiseen. Työntekijällä on terve ammatti-identiteetti. Henkilöstölle on tärkeää työn kehittäminen ja työssä oppiminen. Jokainen huolehtii työyhteisön viihtyisyydestä.

Kouluja johdetaan avoimesti, vuorovaikutteisesti ja yhteisöllisesti. Tiimityöskentelyyn panostetaan ja tiimirakenteet ovat kussakin koulussa toimivat ja omaa yksikköä palvelevat. Koulujen johtajat käyvät henkilökunnan kanssa kehityskeskustelut vuosittain. Koulujen johtajat kokoontuvat säännöllisesti yhteistyöpalavereihin ja sivistysjohtajan johdolla kokoontuu perusopetuksen johtoryhmä.

Toimintamallit

• Työpaikkakokoukset
• Vuosittaiset kehityskeskustelut yhdessä esimiehen kanssa
• Lukuvuotta koskevan työsuunnitelman laatiminen yhdessä opettajakunnan kanssa
• Oppimisympäristön epäkohtien suunnitelmallinen korjaaminen (riskien arviointi)
• Kehittämissuunnitelmat yhdessä sivistyslautakunnan ja opettajakunnan kanssa
• Arviointisuunnitelmat: vuosittaisen arvioinnin painopisteestä, arviointimuodoista ja arviointitietojen keräämisestä päättäminen yhdessä sivistyslautakunnan ja opettajakunnan kanssa
• Koulutussuunnitelma
• Koulujen johtajien kokoukset
• Tiimirakenteet
• Oppilashuollon suunnitelmat
• Työkykyä ylläpitävä toiminta

 

KOULUN YHTEISET KÄYTÄNTEET

Erilaisia käytäntöjä kirjataan lukuvuosisuunnitelmiin koulukohtaisesti.

 

OPPIMISYMPÄRISTÖT

Moderni pedagogiikka ja perusopetuksen eheyttäminen edellyttää koulujen tiloilta järjestelyjen ja mitoitusten osalta muunneltavuutta ja monipuolisuutta. Pedagogiset linjaukset korostavat eri oppiaineiden välistä ja vuosiluokista riippumatonta eheyttämistä, oppiaineiden ja opetus- sekä opiskelumenetelmien integraatiota sekä sitä, että oppimisen tilat levittäytyvät kaikkialle kouluun ja myös koulun ulkopuolelle.

Kouluissa on päivän aikana useita erilaisia toimintoja, joille tarvitaan erilaisia tiloja. Ryhmä-, pienryhmä-, pari- ja yksilötyöskentelyn tilat ovat tarpeellisia. Lisäksi tarvitaan tiloja, missä koko koulun väki voi kokoontua yhteen.

Tekeminen monipuolistuu kouluissa ja toiminnalliset työtavat arkipäiväistyvät. Kouluissa tarvitaan muunneltavia aktiivisen toiminnan tiloja, joita ovat mm. märkätilat, kovien ja pehmeiden materiaalien työtilat, tiloja liikkumiselle ja tutkivalle ja kokeilevalle oppimiselle. Uusi teknologia mahdollistaa uudenlaiset sähköiset oppimisympäristöt fyysisten ohella ja tukee uudenlaista toiminta-, oppimis- ja arviointikulttuuria.

Oppimisympäristöissä ja niiden suunnittelussa otetaan huomioon oppimista edistävä, terveellinen, turvallinen ja rauhallinen ilmapiiri. Erikokoisissa kouluissamme oppimisympäristöjä hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla ja eri tiloja käytetään monipuolisesti. Huittisten koulujen pedagogisissa ratkaisuissa huomioidaan vuorovaikutus, monipuoliset työskentelytavat ja joustavat opetusmenetelmät, aktiivinen toimiminen ja oppilaiden erilaiset kiinnostuksen kohteet. Opetusta järjestettäessä huomioidaan oppimisen laajempi merkitys kouluajan ja koulun rajojen ulkopuolella. Oppilasta ohjataan löytämään omat keinonsa opittavan aineksen omaksumiseen ja soveltamiseen.

 

TYÖTAVAT

Oppiaineissa käytetään joustavasti erilaisia menetelmiä ja hyödynnetään ulkopuolisten yhteistyötahojen tarjoamia palveluita. Tavoitteena on löytää oppilaalle oma mielekäs tapa työskennellä ja oppia. Pedagogisina menetelminä koulussa käytetään laajasti erilaisia menetelmiä, kuten yhteisöllisen oppimisen menetelmiä, tutkivaa oppimista, ongelma- tai ilmiölähtöistä oppimista ja vertaisoppimista. Monipuoliset työtavat mahdollistavat oppilaiden osallisuuden ja aktiivisuuden sekä yhteisen tiedonrakentelun.

Oppilaita kannustetaan ja rohkaistaan oma-aloitteisuuteen sekä toimimaan aktiivisina kansalaisina (vrt. laaja-alaisen oppimisen taidot). Merkittäviä taitoja arjen hallinnassa ovat vuorovaikutustaidot sekä toisten ihmisten kunnioittaminen. Muuttuvassa yhteiskunnassa korostuvat tvt-taidot, joiden harjoittelemiseen on taattava tasapuolinen asema oppilaiden kesken. Oppimisympäristöjen kehittämisessä huomioidaan koko kouluyhteisö ja sen hyvinvointi.

 

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET

Huittisten kaupungin perusopetuksen kouluissa monialaisten oppimiskokonaisuuksien määrittely tehdään koulukohtaisessa lukuvuosisuunnitelmassa.

Suunnittelussa ja toteutuksessa hyödynnetään paikallisia voimavaroja ja mahdollisuuksia. Oppimiskokonaisuudet voidaan toteuttaa koulun ja eri yhteistyötahojen välisenä kokonaisuutena. Oppilaat ovat mukana oppimiskokonaisuuksien toteutuksessa ja arvioinnissa.

Monialaiset oppimiskokonaisuudet toteutetaan käyttäen oppilaiden ikätasolle soveltuvia toiminta- ja työtapoja sekä oppimismenetelmiä. Oppilaille annetaan palautetta työskentelystään oppimiskokonaisuuden aikana ja oppilaan osoittama osaaminen otetaan huomioon oppiaineissa annettavaa sanallista arviota tai arvosanaa muodostettaessa. Lukuvuosisuunnitelmassa päätetään, miten oppimiskokonaisuudesta kerätään palautetta ja miten palautetietoa hyödynnetään toiminnan kehittämisessä.

 

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN

Eheyttämistä toteutetaan kokonaisopetuksena, teemoina ja siten, että tutustutaan opittavaan asiaan usemman oppiaineen sisällä niin, että oppiainerajat hämärtyvät.