TÄSSÄ LUVUSSA SEURAAVAT ASIAT:
TUEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVAT PERIAATTEET HUITTISISSA
PIENRYHMÄT
OPPILAANOHJAUKSEN SUUNNITELMA
OHJAUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9
KOTIEN KANSSA TEHTÄVÄ YHTEISTYÖ
KOLMIPORTAINEN TUKI
YLEINEN TUKI
TEHOSTETTU TUKI
OPISKELUN ERITYISET PAINOALUEET
ERITYINEN TUKI
HOJKS
PERUSOPETUSLAISSA SÄÄDETYT TUKIMUODOT


TUEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVAT PERIAATTEET HUITTISISSA

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki käsittää oppilaan hyvinvoinnin huomioimisen kokonaisuutena. Tuen tarpeen varhainen havaitseminen ja tukitoimien aloittaminen ovat olennaisia asioita. Tuen toteuttaminen edellyttää yhteistyötä.

Pedagogisen tiimin rooli on olennainen osa tukitoimia suunniteltaessa ja koordinoitaessa. Pedagoginen tiimi ohjaa tarvittaessa opettajaa tukitoimien käytännönjärjestelyissä. Pedagogisen tiimin peruskokoonpanoon kuuluvat yleensä koulunjohtaja tai rehtori, laaja-alainen erityisopettaja ja terveydenhoitaja sekä yläkoulussa lisäksi oppilaanohjaaja. Laajennettuun kokoonpanoon voivat kuulua myös koulun sosiaalityöntekijä, koulupsykologi ja muita asiantuntijoita tarpeen mukaan. Tiimin kokoonpano määräytyy käsiteltävien asioiden mukaan.

Laaja-alainen erityisopettaja toimii konsultoivana työparina opettajalle. Yhdessä erityisopettajan kanssa suunnitellaan ja toteutetaan tarvittavia tukitoimia. Myös koulunkäynninohjaajan on oltava riittävästi tietoinen oppilaan tukemiseen liittyvistä asioista. Opettaja ohjaa koulunkäynninohjaajaa oppilaan tukemiseen liittyen.

Hyvin organisoidut oppilashuollon palvelut sekä muut tukipalvelut varmistavat oppilaan hyvinvoinnin. Huittisten kaupungissa on tehty oppilashuollon suunnitelma, joka löytyy opetussuunnitelman osana luvusta 8. Oppilashuollon suunnitelmassa kuvataan oppilashuollon ammattihenkilöiden ja koulun välinen yhteistyö. Oppilashuollon ammattihenkilöt osallistuvat pedagogisessa tiimissä oppilaan tilanteen arvioimiseen siirryttäessä tuen tasolta toiselle sekä osallistuvat tarvittaessa tuen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Muita asiantuntijalausuntoja voidaan käyttää täydentämään näkemystä oppilaan kokonaistilanteesta.

Koulun yhteistyötahoja ovat mm. koulupsykologi, sosiaalitoimi, perheneuvola, terveydenhuolto, erikoissairaanhoito sekä nuorisotoimi. Opettaja voi konsultoida esimerkiksi koulupsykologia, koululääkäriä tai sosiaalityöntekijää.

PIENRYHMÄT

Pienryhmiä voidaan muodostaa ja käyttää kotiluokkina ainoastaan tehostetun tai erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden kohdalla. Kaikille oppilaille, joiden kotiluokkana toimii pienluokka, määritellään jo luokkien muodostamisvaiheessa ns. integrointiluokka. Pienluokkien opettajat ja integrointiluokkien luokanopettajat ja –valvojat tekevät tekevät oppilaskohtaista yhteistyötä. Oppilaat ovat osa integrointiluokkiensa psykososiaalista kokonaisuutta ja osallistuvat yksilöllisten edellytystensä mukaisesti koulun yhteisiin tilaisuuksiin integrointiluokkiensa mukana.
 

OPPILAANOHJAUKSEN SUUNNITELMA

Ohjaus on oppilaan kasvun ja kehityksen tukemista, opiskeluvalmiuksien ja sosiaalisten valmiuksien edistämistä, elämänsuunnittelussa tarvittavien tietojen ja taitojen kehittämistä, opiskelua, koulutusta, arkielämää ja elämänuraa koskevien ratkaisujen tukemista. Ohjaus on luonteeltaan ennaltaehkäisevää, kokonaisvaltaista ja pitkäjänteistä toimintaa.

Ohjauksen tavoitteena on lisätä oppilaan opiskelun onnistumista, hyvinvointia ja tasa-arvoa koulussa sekä ehkäistä syrjäytymistä. Ohjaus muodostaa oppilaan koko opintopolun kestävän jatkumon. Ohjaus tukee oppilaan turvallista siirtymistä opintopolun eri vaiheissa koulun sisällä ja oppilaitoksesta toiseen.

Ohjauksen järjestämistä ja toteutumista säätelevät valtakunnalliset opetussuunnitelmat sekä niiden kuntakohtaiset lisäykset. Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta. 
Opintopolun siirtymävaiheessa oppilaan ohjaus tulee järjestää moniammatillisena yhteistyönä, joka ylittää oppilaitosten ja kouluasteiden väliset rajat.

Kaikkien opetus ja ohjaushenkilöstöön kuuluvien tulee osallistua ohjaustoimintaan. Oppilaanohjaajilla on päävastuu eli he huoletivat ohjausen käytännön järjestämisestä, kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Opettajien vastuu on opiskelun ohjauksessa, oppimaan oppimisen taidoissa ja niiden valmiuksien kehittämisestä. Huoltaja ensisijaisesti vastuussa nuoren kasvatuksesta, kehityksestä ja hyvinvoinnista ja huolehtii lain mukaisesti siitä, että oppilaan oppivelvollisuus tulee suoritetuksi.

Huoltaja sitoutuu lapsen ja nuoren opiskelun tukemiseen, tekee yhteistyöta oppilaitoksen kanssa niin, että yhteisvastuullisen kasvatuksen avulla edistetään lapsen ja nuoren oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Huoltaja ilmoittaa lasta/nuorta koskevista poissaoloista opettajalle

Luokanopettaja

• on ensisijaisesti vastuussa alakoulussa toteutettavasta oppilaanohjauksesta, jota toteutetaan eri oppiaineiden opetuksen sekä koulun muun toiminnan yhteydessä
• seuraa luokkansa oppilaiden opintojen edistymistä, koulunkäynnin säännöllisyyttä ja käyttäytymistä
• opastaa oppilasta koulun käytäntöihin
• tukee ja ohjaa lasta opiskelutaitojen kehittämisessä
• tukee ja ohjaa lapsen kasvua ja kehitystä
• tutustuttaa mahdollisuuksien mukaan työelämään
• tekee yhteistyötä huoltajien ja muiden opettajien kanssa
• antaa oppilaalle tukea opintopolulla sekä erityisesti sen nivelvaiheissa

Rehtori/koulun johtaja alakoulussa

• luo ohjaukselle toimintaedellytykset ja huolehtii, että kaikilla on mahdollisuus saada ohjausta opetussuunnitelman mukaisesti
• osallistuu ohjauksen suunnitteluun
• varmistaa, että opetussuunnitelmassa taattava oikeus henkilökohtaiseen ohjaukseen toteutuu
• järjestää huoltajailtoja tarvittaessa ja tiedottaa koulun yhteisistä asioista huoltajille
• johtaa pedagogisen tiimin työskentelyä
• varmistaa nivelvaiheessa tarvittavan tiedon siirtymisen yläkoululle
• mahdollistaa koulun ja kodin välisen yhteistyön järjestämisen.
• tukee koulukiusaamiseen puuttumista

Oppilaanohjaaja

• on päävastuussa ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteuttamisesta
• antaa luokkamuotoista, pienryhmä- ja henkilökohtaista ohjausta
• pitää oppilaanohjauksen oppitunnit voimassa olevan opetussuunnitelman mukaisesti
• seuraa ja tarvittaessa ohjaa ja tukee oppilaiden opintoja yhteistyössä moniammatillisen ja
• poikkihallinnollisten henkilöiden kanssa
• antaa tietoa ja ottaa tarvittaessa yhteyttä oppilaan huoltajaan
• suunnittelee ja järjestää oppilaiden työelämään tutustumisjaksot
• tekee yhteistyötä muiden oppilaitosten ja työelämän edustajien kanssa mm. oppilaiden
• työelämään ja koulutukseen tutustumisen suhteen
• ohjaa ja tukee oppilaita koulutuksen siirtymävaiheissa
• järjestää tarvittavan tiedotuksen jatko-opintomahdollisuuksiin sekä yhteisvalintaan liittyvistä
• asioista oppilaiden huoltajille
• osallistuu pedagogisen tiimin työhön ja sen toiminnan kehittämiseen
• on vastuussa valinnaisaineista ja luokkajaoista yhdessä rehtorin kanssa
• ohjaa ja tukee oppilaita muiden ohjaukseen osallistuvien kanssa koulutuksen nivelvaiheissa
• on päävastuussa yhteishaun toteuttamisessa
• vastaa jälkiohjauksesta yhdessä lasten ja nuorten työntekijän kanssa
• kerää palautetta ohjauksesta arvioinnin perustaksi

Rehtori yläkoulussa

• luo ohjaukselle toimintaedellytykset ja huolehtii, että kaikilla ohjaukseen osallistuvilla on
• siihen mahdollisuus ja riittävä resurssi
• osallistuu ohjauksen suunnitteluun ja tekee yhteistyötä eri ohjauksessa toimivien
• henkilöiden kanssa
• varmistaa, että oppilaan oikeus henkilökohtaiseen ohjaukseen toteutuu
• päättää vuosittain toteutuvat valinnaisryhmät ja laatii lukujärjestykset
• vahvistaa oppilaanohjaajan ja vararehtorin tekemän luokkajaon ja päättää mahdollisista
• luokkasiirroista
• osallistuu muiden ohjauksesta huolehtivien ja huoltajien kanssa niiden opiskelijoiden
• ohjaukseen, joilla on erityisiä vaikeuksia suorittaa perusopetusta
• johtaa pedagogisen tiimin työskentelyä
• järjestää perusopetuksen nivelvaiheessa tarvittavan tiedon siirtymisen
• alakoulun vuosiluokilta 1. – 6. ylemmille vuosiluokille
• mahdollistaa koulun ja kodin yhteistyön järjestämisen
• mahdollistaa työelämään tutustumisjaksot sekä oppilaille että opettajille
• tukee koulukiusaamiseen puuttumista

Luokanvalvoja

• on luokalleen se aikuinen, joka huolehtii yksittäisen oppilaan ja koko luokan jokapäiväisen
• koulunkäynnin sujumisesta
• luo luokkaansa myönteistä yhteishenkeä ja tekee koulun ja sen toiminnan tutuksi oppilailleen
• puuttuu ongelmiin ja ohjaa tarvittaessa
• on säännöllisesti yhteydessä huoltajiin oppilaiden koulunkäynnin edistymisestä
• seuraa oppilaan menestystä yhdessä aineenopettajan kanssa
• huolehtii koulun asioiden tiedottamisesta oppilaille ja tarvittaessa koteihin
• tekee yhteistyötä rehtorin, oppilaanohjaajan, erityisopettajan ja muun oppilashuoltohenkilöstön kanssa luokkaansa tai yksittäiseen oppilaaseen liittyvissä
• asioissa

Aineenopettaja

• huolehtii oman oppiaineensa opiskelutekniikan ohjaamisesta ja monipuolisesta
• opetuksesta
• sisällyttää oman aineensa opetukseen liittyviä kokonaisuuksia työelämän vaatimuksista ja
• mahdollisuuksista
• informoi luokanvalvojaa, oppilaanohjaajaa ja erityisopettajaa oppilaan opintomenestymisen
• muutoksista, oppimis- ja tai käyttäytymisongelmista
• tekee yhteistyötä luokanvalvojan, erityisopettajan ja oppilashuoltohenkilöstön kanssa 

Erityisopettaja

• antaa erityisopetusta oppilaalle, jolla on oppimis-, keskittymis- ja tai sopeutumisvaikeuksia
• ja joka tarvitsee erityistä tukea oppimisvalmiuksiensa parantamiseen
• laatii oppimissuunnitelman tai HOJKSin yhteistyössä oppilaan, huoltajan, opettajien ja
• tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa
• seuraa erityisopetukseen siirretyn opiskelutilannetta, antaa henkilökohtaista ohjausta ja
• tarvittaessa opetusta
• Laaja-alainen erityisopettaja osallistuu pedagogisen tiimin työhön ja sen toiminnan kehittämiseen. Erityisluokanopettajat osallistuvat pedagogisen tiimin työhön oppilaidensa asioiden osalta.

Kouluterveydenhoitaja

• on vastuussa oppilaan kasvun ja kehityksen seurannasta sekä terveyden edistämisestä
• valvoo koulun ja kouluympäristön terveydellisiä oloja ja toimii kouluyhteisön hyvinvoinnin
• edistämisen asiantuntijana
• vastaa akuuttien sairauksien ensiavusta, neuvonnasta sekä hoitoon ohjaamisesta
• toimii opettajien ja muun henkilökunnan ensiapuvalmiuksien asiantuntijana
• ennaltaehkäisee sairauksia ja vastaa rokotustoiminnasta
• toimii pedagogisessa tiimissä alansa asiantuntijana

Koulupsykologi

• tuo psykologisen asiantuntijuuden koulujen käyttöön konsultaation ja henkilöstön kanssa
• tehtävän yhteistyön kautta.
• antaa lapsille, nuorille ja perheille neuvontaa ja ohjausta kehitykseen, psyykkiseen
• terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä.
• selvittää ja arvioi lasten ja nuorten kehityksessä, koulunkäynnissä, oppimisessa tai
• psyykkisessä hyvinvoinnissa esiin tulevia pulmia.
• suosittelee, suunnittelee ja toteuttaa tukitoimenpiteitä.
• toimii asiantuntijana työryhmissä, kehittämistehtävissä ja hankeissa.

Koulun sosiaalityöntekijä

• tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta koulunkäyntiä, kotia, kaverisuhteita ja vapaa-aikaa
• koskevissa asioissa.
• pyrkii kehittämään yhteistoimintaa kouluyhteisössä työskentelevien kesken sekä edistämään koulun ja kodin välistä yhteistyötä.
• toimii yhteistyössä oppilaan, hänen vanhempiensa ja huoltajiensa, kouluyhteisön, nuorten
• palvelupisteiden sekä eri viranomaisten kanssa.
• toimii osana koulun oppilashuoltoryhmää.

 

OHJAUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9

 Henkilökohtainen ohjaus

 

7.– 9. luokat: kaikki opettajat seuraavat läpi lapsen ja nuoren kouluajan opiskelumenestystä sekä ohjaavat ikäkauden mukaisesti oppimisessa.

7.luokat: Tavoitteena on, että opinto-ohjaaja käy ohjauskeskustelun jokaisen 7. luokkalaisen kanssa. Oppilaita ohjataa valinnaisaineiden valinnassa.

9.luokat: opinto-ohjaaja käy jokaisen päättöluokkalaisen kanssa ohjauskeskustelun jatko-opintosuunnitelmista ja hakemiseen liittyvistä asioista. Oppilaat voivat varata ohjauskeskusteluja tarvitsemansa määrän ja opinto ohjaaja voi ohjata oppilaan tarvittaessa ammatinvalintapsykologille.

 

Kodin ja koulun välinen yhteistyö

1.luokat: Huoltajille järjestetään ”koulutulokas”-vanhempainilta jo esikouluvuoden keväällä tai mahdollisimman pian koulun alkamisen jälkeen, jonka aiheita voivat olla käytännön koulutyöhön liittyvät asiat, koulun arvopohjan välittäminen sekä huoltajien mieltä askarruttavat asiat.

1.– 6. luokat: Mahdollinen vanhempaintoiminnan käynnistäminen edesauttaa kodin ja koulun välistä positiivista yhteistyötä sekä edesauttaa huoltajien kuulemista koulunkäyntiin liittyvissä asioissa.

1.– 9. luokat: Tiedottamiseen, jatkuvaan yhteydenpitoon ja poissaolojen selvittämiseen kanavana on Wilma. Huoltajille tarjotaan mahdollisuutta tulla keskustelemaan huoltajavartin merkeissä oppilaan koulunkäyntiin liittyvistä asioista. Huoltajille järjestetään yhteinen, ajankohtaisia vaihtuvia teemoja käsittelevä vanhempainilta ja/tai luokkakohtaisia vanhempainiltoja, jotka sovitaan luokanopettajien kesken. Lisäksi huoltajilla on mahdollisuus keskustella luokanopettajan, erityisopettajan, kuraattorin ja terveydenhoitajan kanssa

9.luokat: huoltajille järjestetään yhteinen tilaisuus yhteishausta ja jatko-opinnoista

 

 

Koulun käytänteisiin, oppimisympäristöön ja henkilökuntaan perehdyttäminen

1.luokat: Oppilaat perehdytetään heti koulutyön alkaessa koulun järjestyssääntöihin sekä oman luokan sääntöihin. Oppilaat tutustuvat kouluun oppimisympäristönä ja henkilökuntaan, luokanopettaja kiertää oppilaiden kanssa koko koulun sekä opastaa mistä ja milloin löytää esimerkiksi terveydenhoitajan, koulukuraattorin sekä erityisopettajan. Oppilaat perehdytetään koulun käytäntöihin ja toimintamalleihin eri tilanteissa (kuten myöhästymiset, läksyjen tekeminen), perehtyminen jatkuu koko opinpolun ajan.

1.-6. luokat: Kummioppilas- ja ystäväluokkatoiminta aloitetaan osassa kouluja, 5. luokkalaisista valitaan kummit ekaluokkalaisille. Lautta-luokat toimivat ystäväluokkina Lauttakylän koulussa.

7.luokat: Oppilaat perehdytetään koulun käytäntöihin ja järjestyssääntöihin heti ensimmäisenä koulupäivänä. Oppilaat saavat järjestyssäännöt kotiin ja huoltaja ja oppilas hyväksyvät ne omalla allekirjoituksellaan. Oppilaat perehtyvät koulun käytänteisiin oppilaanohjauksessa. Tukioppilaat järjestävät 7. luokkalaisille luokkahengen luomista tukevaa toimintaa.

 

Oppimaan oppimisen ohjaus – Ihmisenä ja koululaisena kasvaminen

1.– 6. luokat: Luokanopettaja käy oppilaiden kanssa kokeisiin valmistautumiseen, läksyjen lukemiseen, ajanhallintaan ja vastuullisuuteen sekä arviointiin (myös itsearviointi) liittyviä asioita läpi. Koululuokan ulkopuolella tapahtuvaan oppimiseen panostetaan ja hyödynnetään erilaisia oppimisympäristöjä.

3. ja 4. luokat: oppilaat valitsevat valinnaisaineet 4. ja 5. luokkaa varten.

 

Oppimaan oppimisen taidot

1. luokat: Aloitetaan tutustuminen erilaisiin työ- ja tiedonhankintatapoihin sekä opettelu työskentelemään erilaisissa ryhmissä erilaisten oppijoiden kanssa. Pyritään säilyttämään oppimisessa tekemällä oppiminen sekä leikinomaisuus erityisesti taito- ja taideaineissa, mutta myös vuotuisten juhlien puitteissa. Myös kokonaisopetuksella huomioidaan lapsi ja lapsen taso. Erilaiset juhlat ja retket rikastavat opetusta, koululuokan ulkopuolisia oppimisympäristöjä hyödynnetään tehokkaasti

7.luokat erityisesti: Aineenopettajat kertovat omaan oppiaineeseensa liittyviä asioita, näihin palataan jatkuvasti koulutyön aikana. Aineenopettaja esittelee oman oppiaineensa arviointiperusteet. Lisäksi arviointiperustiehin voidaan palata erityisesti ennen todistusten saamista syksyllä ja keväällä. Oppilaat perehtyvät oppilaanohjausessa opiskelutekniikoihin yleisellä tasolla, näihin palataan tarpeen mukaan myöhemminkin. Oppilaat perehtyvät oppilaanohjauksessa yleisiin arviointikäytäntöihin

7.-9.luokat: Oppilaita ohjataan itsearviointiin läpi yläluokkien. Aineenopettaja voi käydä oppilaiden kanssa tarpeen mukaan henkilökohtaisia arviointikeskusteluja.

 
Oppilashuolto, pedagoginen tiimi

1.-9.luokat: Noudatetaan varhaisen puuttumisen periaatetta. Luokanopettaja/aineenopettaja kirjaa ylös oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyviä asioita sekä työskentelee yhteistyössä
erityisopettajan kanssa. Mahdollisia huolenaiheita tuodaan jo varhaisessa vaiheessa pedagogiseen tiimiin, jossa asioita hoidetaan moniammatillisesti. Tuen tarpeen kartoitukset tehdään vuosittain, jotta rehtori ja pedagoginen tiimi voi suunnitella parhaalla mahdollisella tavalla tukitoimia ja tukiresurssin kohdentamista oikein. Oppilaasta tehdään pedagogisia arviointeja/selvityksiä, kartoitetaan mahdolliset oppimisvaikeudet, laaditaan oppimissuunnitelma/HOJKS sekä tukitoimenpiteet. Oppilaan opintoja seurataan ja tuetaan koko opinpolun ajan. Tuki etenee seuraavasti: yleinen tuki – tehostettu tuki – erityinen tuki.

Poissaoloja seurataan Wilmalla, johon jokainen opettaja merkitsee omien oppituntiensa poissaolijat. Jos poissaoloja on runsaasti, etenee asia pedagogiseen tiimiin. Luvattomia poissaoloja selvittää ensisijaisesti luokanopettaja tai –valvoja.

Oppilaan vaihtaessa koulua oppilaan tiedot siirtyvät vastaanottavaan kouluun.

Luokanopettaja ja yläkoulussa luokanvalvoja ja opinto-ohjaaja seuraavat oppilaan koulumenestystä sekä ohjaavat tarvittaessa tukipalveluiden piiriin tuomalla asiat pedagogiseen tiimiin. Luokanopettaja ja -valvoja pitää ensisijaisesti yhteyttä kotiin.

Oppilaat osallistuvat ikäkauden mukaisiin terveystarkastuksiin. Fyysiseen sekä psyykkiseen hyvinvointiin liittyviä asioita käsitellään oppitunneilla ja tarvittaessa henkilökohtaisesti oppilaan kanssa esim. terveydenhoitajan tai koulun sosiaalityöntekijän toimesta. Terveydenhoitaja ja koulun sosiaalityöntekijä on jäsenenä koulun pedagogisessa tiimissä tarvittaessa.

Oppilaita ja heidän huoltajiaan tiedotetaan, jos jostakin oppiaineesta näyttää tällä hetkellä tulevan 4 kevättodistukseen. Lisäksi järjestään tarvittaessa tukiopetusta, luokanopettaja tai yläkoulussa opinto-ohjaaja tai aineenopettaja keskustelee tarpeen mukaan oppilaiden kanssa.

6.luokat: Opinto-ohjaaja toimittaa luokanopettajille nivelvaiheen tiedonsiirtolomakkeet.

Tulevien 7. luokkalaisten tiedonsiirtopalaveri pidetään kevätlukukaudella. Tiedonsiirtopalaverissa on mukana ainakin yläkoulun pedagogisen tiimin jäseniä, 6. luokan luokanopttaja sekä tarvittaessa erityisopettaja. Palaverissa käydään läpi oppilaskohtaisesti tarvittavat tiedot tiedonsiirtolomakkeesta sekä suunnitellaan erityisiä tukitoimia niitä tarvitsevia oppilaita varten.

Tulevien 7. luokkalaisten luokkajaot muodostetaan tiedonsiirtopalaverin sekä luokanopettajalta saadun tiedon perusteella. Terveydenhoitaja tiedottaa tulevien 7. luokkalaisten huoltajilta saadun, oppilaan terveyteen liittyvän tiedon.

 
Työelämään tutustumisen ohjaus 

7.luokat: Oppilaat ovat TET:ssä yhden päivän pääsääntöisesti huoltajiensa tai muun sukulaisen/tutun työpaikalla. Oppilaat hankkivat ensisijaisesti itse TET-paikkansa, mutta tarvittaessa opinto-ohjaaja voi auttaa. Tet:n suorittaminen edellyttää päivään liittyvien tehtävien tekemisen.

8.-9.luokat: Oppilaat ovat viikon TET:ssä itse hankkimissaan työpaikoissa. TET:n
 suorittaminen edellyttää raportointia sovitulla tavalla (esim. tehtävät TET:n aikana, raportin kirjoittaminen, esitelmä).

9.luokat: Oppilaanohjauksen tunneilla oppilaita opastetaan kesätyön hakemisessa ja ylipäätään käsitellään työelämätietouteen liittyviä asioita.

 

Jatko-opintoihin valmentaminen 

Toisen asteen oppilaitosten edustajat vierailevat oppilaanohjauksen tunneilla kertomassa omista oppilaitoksistaan sekä opiskelusta.

8.luokat: Oppilaat tutustuvat toisen asteen oppilaitoksiin tai käyvät muilla vierailuilla 1 – 2 päivän verran.

9.luokat: Seulotaan ja huomioidaan jatko-opintosuunnitelmissa erityistä tukea tarvitsevat oppilaat. Tehdään moniammatillista yhteistyötä jatko-opintojen suunnittelussa sekä suunnitellaan tarvittavat tukitoimet toisen asteen opintoihin siirtymiseksi. Nivelvaiheen yhteistyöhön näiden oppilaiden osalta kiinnitetään erityistä huomiota. Yhteistyössä terveydenhoitajan kanssa huomioidaan mahdolliset ammatinvalintaan liittyvät terveydelliset seikat.

Oppilaat osallistuvat erilaisiin koulutustapahtumiin. Tarvittaessa järjestetään yksilöllisiä tutustumispäiviä jatko-opinto-oppilaitoksiin.

Opinto-ohjaaja keskustelee tarvittaessa huoltajien kanssa oppilaan jatko-opintoihin liittyvistä asioista.

Oppilaat saavat hakutoivelomakkeen, johon huoltajat allekirjoituksellaan hyväksyvät nuorten hakutoiveet ja näin huolehditaan huoltajan kuulemisesta. Yhteishaku toteutetaan sähköisesti joko pienryhmissä tai luokittain opinto-ohjaajan parhaaksi katsomalla tavalla koulussa. Erikseen sovituissa tapauksissa haku voi tapahtua opinto-ohjaajan henkilökohtaisessa ohjauksessa.

Opinto-ohjaaja ohjaa oppilaita lukion ainevalintojen tekemisessä sekä ainevalintakorttien täyttämisessä joko luokkamuotoisesti tai pienryhmissä.

Oppilaille voidaan järjestää valmennusta pienryhmissä pääsy- ja soveltuvuuskokeita varten.

 

Siirtymävaiheen toiminnasta tiedottaminen

6. luokat: Opinto-ohjaaja ottaa yhteyttä luokanopettajiin yläkouluun siirtymisen käytännöistä ja aikatauluista. Luokanopettajat tiedottavat oppilaita nivelvaiheen toimista. Tulevia 7. luokkien luokanvalvojia informoidaan sekä suunnitellaan huoltajien tutustumisillan sisältöä. Tulevien 7. luokkalaisten huoltajille järjestetään yläkouluun tutustumisilta. Huoltajille tiedotetaan luokkajaoista sekä sen perusteista

8.-9.luokat: Tukioppilaille tiedotetaan kevään nivelvaiheen 6 – 7 toiminnoista, joissa tukioppilaat ovat mukana sekä sovitaan aikatauluista.

7.-9.luokat: Tiedotetaan opettajia tulevista 7. luokkalaisista: oppilasmäärä, luokanvalvojat, luokkien määrät ja kokoonpanot. Vastuutaho: rehtori.

 
Tulevien 7. luokkalaisten valmennus yläkouluopintoihin 

6. luokat: Oppilaat saavat opinto-ohjaajalta etukäteiskyselyn yläkouluun siirtymisestä. Opinto-ohjaaja/tukioppilaat vierailevat luokissa, opinto-ohjaaja kertoo yläkoulussa opiskelusta, koulun käytänteistä sekä opiskelusta yläkoulussa. Tukioppilaat ovat mukana
vierailulla kertomassa oppilaan näkökulmasta yläkoulun asioista

Tulevat 7. luokkalaiset käyvät tutustumassa yläkouluun. Vararehtori kertoo koulunkäyntiin ja yläkouluun liittyviä asioita sekä kertoo oppilaille luokkajaot sekä niiden perusteet, tulevien 7. luokkalaisten tukioppilaat kierrättävät oppilaita koulussa.

 
Esikoulun ja alakoulun välinen yhteistyö

Tiedosiirtopalaveri järjestetään kevätlukukauden aikana. Jokaisesta esiopetuksen päättäneestä oppilaasta on laadittu oppimissuunnitelma Wilmaan, jonka kautta tiedot myös siirtyvät kouluille.

Tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kohdalla voidaan tarvittaessa pitää tiedonsiirtopalaverit, joissa huoltajat ovat läsnä. Opettaja voi myös tarvittaessa käydä tapaamassa tulevia oppilaitaan esiopetusyksiköissä. Tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden luokkasijoitukset päätetään tapauskohtaisesti.

Esikoululaiset käyvät tutustumassa alakouluun. Huoltajille järjestetään vanhempainilta jossa heille kerrotaan koulun aloittamisesta sekä miten he voivat tukea lastaan opinpolun alussa.

 

Jälkiohjaus

9.luokat: Oppilaanohjauksen tunneilla on informaatio, jossa oppilaat saavat tietoa opiskelijavalinnan tulosten julkaisuajankohdasta, opiskelupaikan vastaanottamisesta sekä toimintaohjeet, jos jää ilman opiskelupaikkaa. Oppilaat saavat myös jälkiohjaustiedotteen, jossa toimintaohjeet ja opinto-ohjaajan kesäpäivystysajat ovat kirjallisesti.

Opinto-ohjaaja on yhteydessä oppilaisiin, jotka ovat jääneet ilman jatko- opintopaikkaa ja sopii ja opastaa heitä jatkotoimenpiteissä. Etsivä nuorisotyöntekijä on aktiivisesti mukana nuorten jälkiohjauksessa

KOTIEN KANSSA TEHTÄVÄ YHTEISTYÖ

Vanhemmille annetaan riittävästi tietoa tuen kolmiportaisuudesta ja tuen saannin mahdollisuuksista sekä muodoista vanhempainilloissa, kaupungin kotisivuilla ja syystiedotteessa sekä henkilökohtaisesti tilanteen vaatimalla tavalla. Jokaisella tuen tasolla tehdään tiivistä yhteistyötä kodin kanssa. Kotiin ollaan yhteydessä hyvin herkästi, kun huomataan pulmaa oppilaan oppimisessa tai muussa hyvinvoinnissa. Vähintään kerran lukuvuodessa päivitetään oppimissuunnitelmat ja HOJKS:t.


KOLMIPORTAINEN TUKI

YLEINEN TUKI

Koulunkäyntiin ja oppilaan hyvinvointiin liittyvä tuki rakennetaan yhteistyössä opettajien, oppilaan ja hänen huoltajansa ja tarvittaessa oppilashuollon palveluista vastaavan henkilöstön kanssa. Yleinen tuki on kaikkien opettajien antamaa ja jokaiselle oppilaalle suunnattua tukea. Jokaisen opettajan tehtävänä on arvioida oppilaiden tuen tarpeita eri tilanteissa ja jokaisen opettajan työhön sisältyy opetuksen ohella ohjauksellisia ja oppilashuollollisia tehtäviä. Opettajalla on vastuu opetusryhmänsä ja sen jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisesta opetuksessa.

Yhteistyö huoltajien, toisten opettajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa edesauttaa tässä onnistumista. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilaan oppimisen valmiuksiin ja mahdollisuuteen ottaa vastuuta omasta opiskelusta, sen suunnittelusta, tavoitteenasettelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista.

 

TEHOSTETTU TUKI

Ennen tehostetun tuen aloittamista oppilaan opettaja tai opettajat yhdessä laativat kirjallisen pedagogisen arvion. Laatimisesta vastaa oppilaan luokanopettaja tai -valvoja. Tarvittaessa, ja etenkin silloin, kun kyse on oppilaan hyvinvointiin ja kokonaiskehitykseen liittyvistä ongelmista, arvion laatimisessa voidaan käyttää myös muita asiantuntijoita. Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on tärkeää sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Pedagogisen arvion laatimisessa hyödynnetään oppilaalle jo mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla.

Tehostetun tuen tukimuotoja ovat muun muassa osa-aikainen erityisopetus, kodin ja koulun yhteistyö, yksilöllinen ohjaus, oppilashuollon tuki ja joustavat ryhmittelyt integrointi huomioiden.

Kaupungissa tarjotaan tehostetun ja erityisen tuen pienluokkaopetusta.

 Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa oppilaan siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti pedagogisessa tiimissä. Työryhmän päätöksen jälkeen oppilaalle annettava tehostettu tuki kirjataan esiopetuksessa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan ja perusopetuksessa oppimissuunnitelmaan. Oppimissuunnitelma laaditaan yhteistyössä huoltajan ja opettajan/opettajien kanssa. Oppilas on mukana oppimissuunitelman laadinnassa ikätasonsa mukaan.

Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä seurataan ja arvioidaan säännöllisesti tehostetun tuen aikana. Mikäli oppilaan tilanteessa tapahtuu muutoksia, oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan oppilaan tuen tarvetta, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa.

 

OPISKELUN ERITYISET PAINOALUEET

Yhtenä eriyttämisen menetelmänä voidaan käyttää opiskelun erityisiä painoalueita. Opiskelun erityisiä painoalueita hyödynnetään vain tehostetun tai erityisen tuen aikana ja painoalueiden määrittely on oppilasta opettavan opettajan tehtävä. Painoalueet määritellään oppimissuunnitelmassa tai HOJKSissa niissä oppiaineissa, joiden oppimäärää ei ole yksilöllistetty. Opiskelun erityiset painoalueet muodostetaan opetussuunnitelmassa määritellyistä, oman vuosiluokan keskeisimmistä sisällöistä eli ns. ydinsisällöistä. Tällöin oppilas pyrkii edelleen oman vuosiluokkansa tavoitteisiin; painoalueet eivät siis voi olla esimerkiksi alempien vuosiluokkien tavoitteita tai sisältöjä.

Oppimissuunnitelmassa tai HOJKSissa kuvataan painoalueiksi valittujen sisältöjen ohella myös mahdollisimman konkreettisesti, miten oppilas työskentelee, mitä muuta tukea hän saa ja minkälaisin tavoin hän voi osoittaa osaamisensa. On tärkeää että oppilas voi antaa erilaisia näyttöjä ja hänellä voi olla kokeita, jotka keskittyvät näihin painoalueisiin. Oppilaan ja huoltajan tulee tietää, miten painoalueisiin keskittynyt osaamisen näyttö näkyy oppilaan arvioinnissa todistukseen merkityn arvosanan muodostumisessa. Opiskelun erityisiin painoalueisiin keskittynyt opetus on useimmiten luonteeltaan väliaikainen ratkaisu, ja opetuksen sisältöjä lisätään oppilaan edistymisen mukaisesti.

 

ERITYINEN TUKI

Erityisen tuen tarpeelliset tukitoimet määritellään yhteistyössä luokanopettajan/aineenopettajan, luokanvalvojan, erityisopettajan ja huoltajan kanssa. Erityistä tukea saavalle oppilaalle laaditaan aina henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS).

Erityinen tuki voi kattaa osan oppiaineista, kaikki oppiaineet tai tapahtua toiminta-alueittain.

Erityisen tuen päätös voidaan tehdä myös ilman oppiaineiden yksilöllistämistä. Kaupungissa on mahdollista saada erityistä tukea yleisopetuksen luokissa ja osassa kouluista pienluokkaopetuksena. Kunnan perusopetuksen toimintaperiaatteeseen kuuluu integraatio, jonka mukaisesti tehostetun- ja erityisen tuen ryhmien oppilaat osallistuvat yleisopetuksen luokan oppitunneille henkilökohtaisten suunnitelmiensa mukaisesti. Pidennettyä oppivelvollisuutta järjestetään kunnassa oppiaineittain ja toiminta-alueittain.

 

Pedagoginen selvitys ja erityisen tuen päätös

Pedagogista selvitystä tehdessä annetaan oppilaalle ja huoltajalle mahdollisuus tulla kuulluksi. Erityisen tuen voimaan saattamiseksi pitää tehdä ensin pedagoginen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatii luokanopettaja tai luokanvalvoja yhteistyössä muiden opettajien, huoltajan ja moniammatillisen ryhmän kanssa.

Koulun johtaja tekee erityisen tuen päätökset. Asiantuntijalausuntoja voidaan käyttää pedagogisen selvityksen pohjana. Erityisen tuen päätöstä tehdessä on kuultu oppilasta (ikä- ja kehitystaso huomioiden) sekä huoltajaa. Pedagogisen selvityksen pohjalta tehtävä päätös on valituskelpoinen. Erityisen tuen päätöksen tarpeellisuus tarkistetaan toisen luokan lopulla tai kolmannen luokan syyslukukauden aikana sekä kuudennen luokan keväällä ja aina tarvittaessa tuen tarpeen muuttuessa. Erityisen tuen päätöksessä tulee olla kirjattuna, mikäli oppilas opiskelee eri tuntimäärän verrattuna vahvistettuun tuntijakoon. Mikäli oppilas ei tarvitse enää erityistä tukea, tehdään asiasta pedagoginen selvitys, joka käsitellään pedagogisessa tiimissä. Tämän jälkeen tehdään erityisen tuen päättymisestä hallintopäätös ja siirrytään antamaan tehostettua tukea. HOJKS laaditaan lukuvuosittain ja tarkistetaan tarpeen mukaan. HOJKS:n laadinta ja päivitys ovat luokanopettajan/luokanvalvojan vastuulla.

 

Oppimäärän yksilöllistäminen ja oppimäärästä vapauttaminen 

Oppimäärä ensisijaisesti yksilöllistetään, mikäli oppilas ei saavuta tavoitetasoa. Viimeisenä vaihtoehtona on vapauttaminen oppimäärästä. Vapauttamisesta tehdään hallinnollinen päätös ja HOJKS:ssa määritellään, mitä sisältöjä oppilas käy vapautetun oppiaineen tilalla. Huoltajalle selvitetään vapauttamisen vaikutus jatko-opintoihin. Pidennetyssä oppivelvollisuudessa ei opeteta toista kotimaista eikä vierasta kieltä yhteisenä aineena. Tavoitteet kirjataan aina HOJKS:aan yksilöllisesti.

 

Pidennetty oppivelvollisuus

Oppilas ohjautuu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin asiantuntijalausuntojen perusteella. Yhteistyötä tehdään tiiviisti huoltajan ja mm. neuvolan, päivähoidon ja erityislastentarhanopettajan kanssa. Pidennetyn oppivelvollisuuden aloittamisesta päätetään yksilökohtaisesti. Mahdollisuudet käydään läpi huoltajan kanssa keskustellen. Ennen pidennetyn oppivelvollisuuden alkua on oltava erityisen tuen päätös.

Pidennetyssä oppivelvollisuudessa tehdään hyvin tiivistä yhteistyötä oppilaan ja huoltajien kanssa. Opetusta toteutetaan tiimityönä erityisluokanopettajan ja koulunkäyntiohjaajien kesken. Tärkeässä asemassa on myös yhteistyö muiden kuntouttavien tahojen kanssa. Pidennetyssä oppivelvollisuudessa opetusta voidaan antaa oppiainejakoisesti tai toiminta-alueittain. Oppiainejakoisessa opetuksessa oppiaineita voidaan yhdistää erilaisiksi oppiainekokonaisuuksiksi tai jakaa osa-alueisiin. Oppiaineiden yhdistäminen tai jakaminen pohjautuu opettajan tekemiin menetelmällisiin valintoihin.

Toiminta-alueittaisessa opetuksessa opetusta annetaan motorisissa taidoissa, kommunikointitaidoissa, sosiaalisissa taidoissa, kognitiivissa taidoissa ja päivittäisissä taidoissa. Opetus suunnitellaan yksilöllisesti kokonaiskehitystä tukevaksi toiminnaksi, jonka tavoitteena on saada oppilaalle mahdollisimman hyvä toimintakyky kommunikoinnissa ja itsenäisessä elämässä. Opetus pohjautuu toiminnallisiin opetusmenetelmiin. Arviointi annetaan sanallisena.

 

HOJKS

Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Suunnitelmasta tulee ilmetä oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen.

Oppilaan opettajat laativat suunnitelman yhteistyössä oppilaan ja tämän huoltajan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä. Tarvittavilta osin se valmistellaan moniammatillisena yhteistyönä.

Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisessa hyödynnetään oppilaalle osana tehostettua tukea tehtyä oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista selvitystä ja sen yhteydessä kerättyä tietoa. Mikäli oppilaalle on laadittu kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. HOJKSissa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. HOJKS-asiakirjaan voidaan liittää huoltajan antamat yksilöidyt tiedonsiirtoluvat. Suunnitelmaan ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla.

Mikäli oppilaalla on henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma yhdestä oppiaineesta, vastaa kyseessä olevaa oppiainetta opettava opettaja suunnitelman laatimisesta ja toteutuksesta saaden tarvittaessa konsultaatioapua erityisopettajalta. Suunnitelma tulee tarkistaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, oppilaan tarpeiden mukaiseksi14. Henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa muutetaan aina oppilaan tuen tarpeen tai opetuksen tavoitteiden muuttuessa. Jos oppilas siirtyy tehostetun tuen piiriin, hänelle laaditaan oppimissuunnitelma.

 

PERUSOPETUSLAISSA SÄÄDETYT TUKIMUODOT

Tukiopetus

Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta15. Aloitteen tukiopetuksesta tekee ensisijaisesti opetuksesta vastaava opettaja heti, kun hän havaitsee oppilaalla oppimisvaikeuksia. Opettajalla on velvollisuus järjestää tukiopetusta heti tuen tarpeen ilmetessä. Myös oppilas itse tai huoltaja voivat pyytää tukipetusta. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi, hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä huoltajien kanssa ja heille tulee antaa tietoa tukiopetuksen toteuttamistavoista ja merkityksestä oppimiselle ja koulunkäynnille.

Tukiopetuksessa käytetään sekä korjaavaa että ennakoivaa tukiopetusta. Korjaavalla tukiopetuksella tuetaan oppimatta jääneitä asioita. Ennakoiva tukiopetus tarkoittaa sitä, että mikäli oppilaalla on lieviä oppimisvaikeuksia, vaikeuksia suuressa ryhmässä tai oppiminen on keskimääräistä hitaampaa, opettaja antaa ennakoivaa opetusta ennen asian opettamista suuremmassa ryhmässä. Näin mahdollistuu myös hitaammin oppivan oppilaan aktiivisuus yhteisellä oppitunnilla ja tuetaan hänen onnistumisen kokemuksiaan. Tukiopetuksella voidaan antaa lisäaikaa tai rauhallisempi tilanne oppimiseen.

Tukiopetusta voi antaa kuka tahansa koulun opettajista. Tukipetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Sitä voidaan antaa samanaikaisopetuksena oppilaan tavallisessa opetusryhmässä tai sen ulkopuolella pienryhmässä tai täysin yksilöllisesti. Myös erilaisia joustavia ryhmittelyjä voidaan käyttää tukiopetuksen toteuttamisessa oppituntien aikana. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein kuin ja niin laajasti kuin oppilaan suoriutumisen kannalta on tarpeen. Tukiopetuksen järjestämisessä tulee aina käyttää monipuolisia menetelmiä ja materiaaleja, joiden avulla voidaan löytää uusia tapoja lähestyä opittavaa asiaa.

Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan yleisen tuen aikana annetun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tukiopetuksen tarve jatkossa. Tehostetun tuen alkaessa laadittavaan oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen.

Ennen erityisen tuen päätöstä, osana pedagogista selvitystä, arvioidaan tehostetun tuen aikana annetun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tukiopetuksen tarve jatkossa. Erityisen tuen alkaessa oppilaan tarvitseman tukiopetuksen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan.

 
Osa-aikainen erityisopetus

Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa. Oppilaalle annetaan osa-aikaista erityisopetusta, mikäli tukiopetus ja muut yleisen tuen keinot osoittautuvat riittämättömiksi.

Osa-aikaista erityisopetusta antaa pääsääntöisesti laaja-alainen erityisopettaja muun opetuksen yhteydessä tai pienryhmässä. 

Oppilaan saama osa-aikainen erityisopetus suunnitellaan ja oppilaan oppimista arvioidaan opettajien yhteistyönä. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja sisällöt nivotaan oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Osa-aikaisen erityisopetuksen järjestämisen suunnittelussa ja toteuttamisessa tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös oppilashuollon palveluista vastaavien kanssa.

Osa-aikainen erityisopetus on tarkoituksenmukaista silloin, kun oppilas tarvitsee tukea vain muutamassa oppiaineessa tai tiettyyn oppimisen esteeseen. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan ensisijaisesti kielellisten valmiuksien ja taitojen tai matemaattisten taitojen kehittämiseksi. Tavoitteena on tukea oppilaan oppimista, parantaa oppilaan oppimisvalmiuksia, kehittää itsetuntoa ja tuottaa oppimisen iloa. Osa-aikaisella erityisopetuksella voidaan parantaa oppilaan oppimisedellytyksiä ja ehkäistä oppimisen eri alueisiin liittyvien ongelmien kasvua.

Aloitteen osa-aikaiseen erityisopetukseen pääsystä voi tehdä oppilas itse, opettaja, huoltaja tai oppilashuoltoryhmä. Erityisopettaja arvioi yhdessä luokanopettajan/-valvojan, aineenopettajan, huoltajan ja oppilaan kehitystason mukaisesti hänen itsensä kanssa oppilaan tuen tarpeen. Pienryhmässä tapahtuvan osa-aikaisen erityisopetuksen järjestämisestä oppilaalle keskustellaan aina huoltajan kanssa. Vastuuhenkilö kodin kanssa käytävien keskustelujen käynnistämisessä on luokanvalvoja/-opettaja, aineenopettaja tai molemmat yhdessä.

Osa-aikaista erityisopetusta voidaan järjestää oppituntien aikana (samanaikaisopetuksena erityisopettajan työskennellessä oppilaan tukena yleisopetuksen ryhmässä tai kahden kesken / pienryhmässä erityisopettajan ohjauksessa) tai oppituntien ulkopuolella. Oppilaan oppimisen vaikeuksiin vaikuttavia tekijöitä tulee arvioida ja muun tuen lisäksi oppilaan tulee tarvittaessa saada osa-aikaista erityisopetusta. Tehostetun tuen aikana osa-aikaisen erityisopetuksen merkitys tukimuotona yleensä vahvistuu. Oppilaalle laadittavaan oppimissuunnitelmaan kirjataan osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja järjestäminen.

Oppilas voi saada osa-aikaista erityisopetusta myös erityisen tuen vaiheessa. Silloin kun erityisen tuen piirissä olevan oppilaan opetus järjestetään yleisopetuksen ryhmässä, on osa-aikainen erityisopetus tukimuotona keskeinen. Erityisen tuen piirissä olevan oppilaan tarvitseman osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja järjestäminen kuvataan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa.

 

Opetukseen osallistumisen edellyttämät palvelut ja apuvälineet (mm. ohjaajat, erityisvälineet, tulkkipalvelut)

Opetuksen järjestäjä päättää tulkitsemis- ja avustajapalveluista sekä muista opetuspalveluista ja erityisistä apuvälineistä. Palveluiden ja apuvälineiden tarve ja määrä arvioidaan moniammatillisena yhteistyönä hyödyntäen oppilaan ja huoltajan antamia tietoja ja mahdollisten koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden lausuntoja. Tehostettua tukea saavan oppilaan palveluiden ja apuvälineiden tarve arvioidaan pedagogisessa arviossa. Erityistä tukea saavan oppilaan palveluiden ja erityisten apuvälineiden tarve arvioidaan pedagogisessa selvityksessä ja ne määritellään erityisen tuen päätöksessä. Erityisistä oppilaalle järjestettävistä tukeen liittyvistä palveluista ja apuvälineistä tehdään hallintopäätös. Palveluiden ja apuvälineiden käyttö kuvataan oppimissuunnitelmassa tai HOJKSissa.

 

Koulunkäynninohjaaja

Koulunkäynninohjaajan työpanoksen kohdentamisesta päättää rehtori tai koulunjohtaja. Koulunkäynninohjaajalla on työjärjestys ja tarvittaessa työvuorolista.

Koulunkäynninohjaajan työpanos suunnataan oppilaiden tuen tarpeen perusteella. Tuen tarvetta arvioidaan rehtorin/koulunjohtajan, erityisopettajan ja luokanopettajan tai aineenopettajan sekä tarvittaessa oppilaanohjaajan ja mahdollisesti oppilashuoltohenkilöstön edustuksen kanssa. Koulunkäynninohjaajan päivittäiset työtehtävät luokkatason oppilastyössä sovitaan opettajan ja koulunkäynninohjaajan kesken yhdessä toimintaa suunnitellen.

Työssään koulunkäynninohjaaja toimii yhteistyöhakuisesti, aloitteellisesti sekä joustavasti kulloisenkin tilanteen vaatimaa tuen tarvetta arvioiden.

Koulunkäynninohjaajien sijoittuminen eri kouluihin ja luokkiin määräytyy kulloisenkin tarpeen mukaan.