MATEMAATTISET TAIDOT
Esiopetuksessa luodaan ja vahvistetaan pohjaa matematiikan oppimiselle ja matemaattisen ajattelun kehittymiselle. Lasta ohjataan kiinnittämään huomiota luonnollisiin arkipäivän tilanteissa esille tuleviin matemaattisiin ilmiöihin.
Oppimistilanteissa lapsella on aktiivinen rooli. Lapsen käsitystä matematiikasta avarretaan leikkien, satuillen, loruillen, laulaen, liikkuen, pienten työtehtävien, keskusteluhetkien, askartelujen ja pelien avulla. Hänen tulisi kokea matematiikan oppiminen mielenkiintoisena ja haastavana toimintana, joka on merkityksellistä ja mielekästä.
Lapsen tulee saada monipuolisia kokemuksia käsitteiden eri ilmenemismuodoista. Harkitut ja johdonmukaiset opetusmenetelmät, välineet ja kieli ovat keskeisiä käsitteiden ymmärtämisprosessissa. Lapsen on tärkeää oppia kuvailemaan omaa ajatteluaan. Esiopetuksessa häntä kannustetaan kertomaan mitä hän ajattelee ja miten hän ajattelee. Opetukseen kuuluu muistia kehittäviä leikkejä ja tehtäviä. Lasta kannustetaan myös toimintaympäristöön liittyvien ongelmanratkaisutehtävien päättelyyn ja ratkaisujen etsimiseen.
Oppimisympäristö luodaan sellaiseksi, että se tukee ja edistää jokaisen lapsen yksilöllistä matemaattisen ajattelun kehittymistä.

TAVOITTEET
- kiinnostuksen herättäminen matemaattisiin ilmiöihin
- matemaattisen ajattelun herääminen
- keskeisten käsitteiden ymmärtäminen
- muistin, päättelytaidon, loogisen ajattelun, ongelmanratkaisutaitojen ja arvioinnin
kehittyminen
- oman ajattelun tarkkaileminen ja tunnistaminen
- keskittymisen, kuuntelemisen ja kommunikoinnin kehittyminen

SISÄLLÖT
- matemaattiset ilmiöt arkitilanteissa
- keskeiset matemaattiset käsitteet
- lukukäsite ja lukujonotaidot lukualueella 1-20
- geometria; rakentelut, askartelu, muovailu
- luokittelu, sarjoittaminen, vertailu ja mittaaminen
- yksinkertaiset laskutoimitukset
- aika ja raha
- havainnointi, pohdinta ja ongelmanratkaisu


LUONTO JA TEKNOLOGIA YMPÄRISTÖSSÄ
Esiopetuksen ympäristö- ja luonnontieto auttaa lasta ymmärtämään ympäristöään, tukee ajattelun ja oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä sekä vahvistaa lapsen elämyksellistä, kokemuksellista ja emotionaalista suhdetta luontoon ja muuhun ympäristöön.

Lähtökohtana on lapsi itse suhteessa ympäröivään luontoon ja rakennettuun ympäristöön, ympäristön ilmiöihin sekä kulttuuriin. Myönteisen ympäristösuhteen kehittymisen yhtenä edellytyksenä on, että lapsi kokee oman elinympäristönsä myös turvalliseksi ja kiinnostavaksi tutkimus- ja leikkipaikaksi.

KOKEILU JA TOIMINNALLISUUS
Esiopetuksessa ympäristöön ja luontoon tutustutaan käyttäen ongelmakeskeistä ja tutkivaa lähestymistapaa. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten lasten ja kasvattajien kanssa, kuitenkin itse aktiivisesti toimien. Lapsi havainnoi, kokeilee ja vertailee kaikkia aistejaan käyttäen. Lasta rohkaistaan kyselemään, tutkimaan ja myös itse etsimään vastauksia. Havaintojen tekoon tarjotaan erilaisia apukeinoja, kuten mittauksia. Niiden avulla lapsi oppii kuvailemaan, vertailemaan, luokittelemaan ja järjestämään saamiaan tietoja ja tuloksia sekä myös perustelemaan havaintojaan. Näiden pohjalta taas lapsi oppii muodostamaan käsitteitä, tekemään päätelmiä ja löytämään syyseuraussuhteita

TAVOITTEET
- arvostavan ja elämyksellisen suhteen syntyminen luontoon ja lähiympäristöön
- ihmisen ja luonnon välisen vuorovaikutuksen ymmärtäminen
- oman toiminnan luontoon vaikuttamisen tunnistaminen
- kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen
- tutkiva työtapa; aktiivinen havainnointi, kysely, kokeilu, vertailu ja päättely,
ongelmakeskeinen lähestymistapa

SISÄLLÖT
- luonto eri vuodenaikoina ja rakennettu ympäristö
- toiminnallinen kokeileminen ja tutkiminen
- kestävän kehityksen periaatteet
- aine, energia, liike ja voima
- liikennekasvatus
- aika ja avaruus