4.1 Monipuoliset työtavat
Työtavat Huittisissa
Huittisten kaupungin esiopetuksessa toimimme lapsilähtöisesti lapsen osallisuutta, toiminnallisuutta ja psykofyysistä kehitystä tukien. Lapsen itsesäätelyn kehittyminen on oppimisen ja arjessa selvitymisen edellytys. Siksi on tärkeää että lapsen ulkoisiin kuin sisäisiin kehityshaasteisiin reagoidaan. Toiminnan suunnittelun ja toteutuksen pääpyrkimys on lapsen onnistuminen omassa työssään. Toiminnallisuus tukee lapsen yksilöllisiä vahvuuksia ja edesauttaa havaitsemaan lapsen omat mielenkiinnonkohteet. Yksilöllinen oppija on mahdollisuus tulevalle oppimisen polulle.
Halu oppia, mahdollisuus kehittyä
Esiopetuksen toiminnallisuus perustuu yksilöllisyyttä ja lapsilähtöisyyttä huomioivaan pedagogiaan. Oppimisympäristö sekä materiaalit innostavat ja mahdollistavat lapsen mielenkiinnon kohteiden, vahvuuksien tai kehityskohteiden huomioinnin. Lapsen mahdollisuus päivittäiseen, arvioituun ja ohjattuun toimintaan herättelee oppimisen intoa. Lautapelit, palapelit, Lukot ja Logicot sekä sähköiset oppimispelit voivat kuulua jokapäiväiseen toimintaan ja niistä saatava palaute ohjaavalta aikuiselta tukee niissä etenemistä. Haasteellisuutta voidaan toteuttaa yhtälailla liikunta- ja taidekasvatuksen toiminnoissa.
Työtapana leikki
Leikin kautta esikoululainen oppii luontevasti ja aktiivisesti. Siksi leikki onkin esiopetuksen tärkein
työtapa. Se voi olla joko kasvattajan ohjaamaa tai lapsen omaehtoista toimintaa. Aikuisen tehtävänä on havainnoida lapsen leikkiä ja siten saada tärkeää tietoa lapsen kehityksestä, taidoista, ajatusmaailmasta ja elämäntilanteesta. Lapsen leikille tulee esiopetuksessa olla tilaa, aikaa ja rauhaa. Leikissä lapsi harjoittelee kehittymässä olevia taitojaan ja valmiuksiaan, sekä prosessoi näkemäänsä, kuulemaansa ja kokemaansa. Leikin avulla hän jäsentää uusia asioita mielikuvituksensa ja toimintansa avulla. Leikkien opitaan siis monenlaisia asioita vuorovaikutustaidoista ongelmanratkaisuun. Leikkiessään lapsi pystyy tekemään asioita, joita ei vielä oikeasti hallitse. Lapsesta itsestä lähtevä leikki tuottaa hänelle mielihyvää, iloa ja tyydytystä. Näin esikoululaisen itsetunto ja itseluottamus kasvavat.
Toiminnan sisäinen rytmi edistää keskittymiskykyä
Toiminnallisuus päivittäin ja toimintahetkikohtaisesti noudattaa aktivaation sekä rentoutuksen rytmiä. Toimintaympäristö mahdollistaa toiminnoista toiseen siirryttäessä mahdollisuuden rentoutua ja palautua edellisestä tehtävästä.
Monipuolisten työtapojen valinta ja käyttö
Ohjattu ja lasten omaehtoinen leikki sekä havainnolliset, lasten aktiivisuutta ja luovuutta edistävät työtavat ovat olennainen osa esiopetuksen toimintaa. Työtapojen valintaa ja käyttöä ohjaavat esiopetukselle asetetut tehtävät ja tavoitteet sekä lasten tarpeet, edellytykset ja kiinnostuksen kohteet. Monipuolisilla työtavoilla tuetaan lasten kasvua ja oppimista, heidän laaja-alaisen osaamisensa (luku 2.5) kehittymistä sekä vahvistetaan heidän sosiaalisia taitojaan.
Oppimisen väline ja kohde
Esiopetuksessa työtavat ovat sekä oppimisen väline että opettelun kohde - vähitellen kehittyvä taito, jota lapset tarvitsevat oppimisen polulla. Tämän vuoksi on tärkeää, että opettaja ohjaa lapsia kokeilemaan ja käyttämään erilaisia työtapoja ryhmissä, työpareina ja itsenäisesti. Lapset osallistuvat toiminnan suunnitteluun, työtapojen valintaan ja tekevät erilaisia työtehtäviä. Tämä on arjen osallisuutta, jonka tavoitteena on tukea lasten aloitteellisuuden kehittymistä ja omaa vastuunottoa. Oppimista edistää se, että lapset ovat mukana miettimässä työskentelyn tavoitteita ja he tietävät, mitä heiltä odotetaan. Tehtyjen valintojen ja työskentelyn onnistumista arvioidaan yhdessä.
Työtapojen kehittäminen
Työtapoja kehitetään yhteisesti henkilöstön itsearvioinnin sekä lapsilta ja huoltajilta saadun palautteen perusteella.
Säännölliset palaverit henkilökunnan kanssa sekä myös muiden kuin oman yksikön kanssa.
Vanhempaintoimikunta
Käytetään palautteen saamiseksi Wilma viestintää sekä erilaisia kyselyitä.
Toimivat oppimisympäristöt
Monipuolisten työtapojen käyttö edellyttää, että oppimisympäristöissä on riittävästi erilaisia leikkiin ja opetteluun soveltuvia materiaaleja, havainto- ja työvälineitä sekä mahdollisuuksia käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa. Toimivat oppimisympäristöt tarjoavat tilaisuuksia eriyttää lasten työskentelyä. Onnistumisen kokemuksilla ja kannustavalla palautteella tuetaan lasten myönteisen itsetunnon kehittymistä. Tavoitteena on, että lasten halu kokeilla ja opetella vahvistuu ja heille syntyy luottamus siihen, että he pystyvät oppimaan uutta.
Käytetään viikko ohjelman hahmottamiseen kuvitettua viikko ohjelmaa, sekä muutenkin kuvia tukemaan lasten toimintaympäristössään työskentelyä.
Käytetään ympäröivää luontoa mahdollisuuksien mukaan hyväksi, esim. Eri vuodenaikojen tarkkailuun, liikuntaan, ympäristöopin opiskeluun.
Koulun yhteydessä olevassa eskarissa käytetään yhteistyö mahdollisuuksia koulun kanssa mahdollisimman paljon hyväksi. Esim. Yhteinen joustotunti yhdessä eskari ja ekaluokan kanssa, yhteiset liikunta ja puutyötilat.