Huittisten kaupungin esiopetuksen arviointi

Laadukkaassa esiopetuksessa on keskeistä monipuolinen arviointi. Huittisten kaupungin tasolla esiopetusta, sen toteutusta ja järjestelyjä arvioidaan suhteessa esiopetusta koskeviin lakeihin, asetuksiin ja ohjeisiin. Arvioinnin taustalla vaikuttavat myös kaupungin omassa organisaatiossa tehdyt päätökset ja linjaukset koskien esim. henkilöstöä ja taloudellisia resursseja. Tällä tasolla arvioinnista vastaavat luottamushenkilöt ja ylin virkamiesjohto.
Esiopetus osallistuu koulutoimen vuositaiseen arviointiin soveltuvin osin.
Esiopetusyksiköiden tasolla arviointia ohjaa kehitystyöryhmä, johon kuuluvat esiopetusryhmien edustajat, varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja mahdollisuuksien mukaan varhaiskasvatusjohtaja.
Kehitystyöryhmän tehtävänä on kehittää esiopetuksen arviointia, opetussuunnitelmaa, muita yhteisiä suunnitelmia ja toimintamalleja. Työryhmä kokoontuu säännöllisesti varhaiskasvatuksen erityisopettajankutsumana.

Esiopetuksen ryhmäkohtainen arviointi

Laadukkaan esiopetuksen ydin on opetushenkilöstön tutkiva ja omaa toimintaansa reflektoiva ote. Oppimisen polun, lapsilähtöisen toiminnan tutkiminen ja arvioinnin toimintaa suuntaavan tehtävän pohtiminen ovat osa esiopetuksen suunnittelua.

Esiopetusyksiköt kehittävät omaa toimintaansa itsearvioinnin keinoin. Arvioinnin keskeisinä kohteina ovat oppimisympäristö, toimintakäytännöt, opetuksen sisällöt, sisäinen vuorovaikutus sekä lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteutuminen. Opetuksen arviointiin osallistuvat opetuksesta vastaavat työntekijät, koko työyhteisö, lapset ja lasten vanhemmat.

Perheillä on mahdollisuus vaikuttaa lapsensa varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toteutumiseen ja sen sisältöön. Osallisuuden mahdollisuus toteutuu niin toiminnan yleisen arvioinnin kuin lapsikohtaisen arvioinnin kohdalla. Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö tuottaa arvokasta tietoa toiveista ja lapsikohtaisista aiheista, jotka huomioon ottaen tavoitamme parhaan lopputuloksen eli kokonaisvaltaisesti huomioidun oppijan. Huoltajien vaikuttamisen keinoja ovat henkilökohtaiset keskustelut, vanhempainillat, erilaiset vanhemmille suunnatut kyselyt. Esiopetusvuoden lopussa toteutetaan asiakastyytyväisyyskysely, jossa kartoitetaan asiakkaan palaute toiminnan järjestämisen näkökulmasta.

Esikoululaisen kasvun, kehityksen ja oppimisen arviointi

Oppimisen polku etenee lapsella syntymän hetkestä kohti aikuisuutta. Toiminnallisuuteen kannustava, lapsen itsetuntoa tukeva ja rohkaiseva palaute lapsen osaamisesta ja toiminnasta ovat yksi varhaiskasvatuksen tärkeimmistä tuen välineistä lapselle hänen oppimisen polullaan. Oppimisen prosessi ei tapahdu tyhjiössä vaan vastavuoroisessa suhteessa lapsen ja häntä ohjaavan ympäristön ja sen tekijöiden kanssa. Esiopetuksessa arviointia tapahtuu päivittäin. Lapsikohtaista arviointia suoritetaan jatkuvasti kasvatushenkilöstön ja lapsen välisessä vuorovaikutuksessa luonnollisena osana toimintaa.
Esiopetuksen arvioinnissa painotetaan lapsen kasvu- ja oppimisprosessin edistymistä. Lapselle annetaan arjessa positiivista, realistista palautetta hänen toiminnastaan. Huoltajalle annetaan palautetta säännöllisesti keskusteluissa. Esiopetuksessa yhteistyö kotien kanssa on erittäin tärkeää. Tämän yhteistyön toimivuudella on suuri merkitys lapsen viihtyvyyden, kasvun ja oppimisen kannalta. Opettajan tulee yhteistyössä muun henkilöstön kanssa edistää lapsen edellytyksiä itsearviointiin, mikä tukee erityisesti lapsen minäkuvan kehittymistä ja oman työskentelyn jäsentämistä.
Lapsen oppimisenpolku, mielenkiinnonkohteet ja kehitys osana ryhmää on dokumentoitu Wilmassa ja tiedossa esiopetuksen toteuttajilla.


Esiopetuksen vuoden kierto jakautuu arvioinnin osalta seuraavasti

1. Alkukartoitus syyskuussa
- Matemaattiset valmiudet: Niilo Mäki-Insituutin kehittämä Lukimat /Tuen tarpeen tunnistaminen- arviointimenetelmä.
- Kielelliset valmiudet: Kummi 3- menetelmällä.
- Lapsen työskentely- ja vuorovaikutustaitojen havainnointi ja arviointi.
- Jokaisella opettajalla on yhteisten arviointimenetelmien lisäksi mahdollisuus käyttää omaharkintaisia menetelmiä.
- Alkukartoituksen ja vanhempien huomioiden pohjalta lapselle laaditaan Wilmaan lapsen esiopetuksen suunnitelma yhdessä vanhempien kanssa. Laadinnassa voidaan käyttää myös mahdollisia asiantuntijatahoja (esim. neuvola, puhe-, toimintaterapeutti).

2. Väliarviointi tammikuussa
- Kouluvalmiuden ryhmäarviointitehtävät lapsen omassa esiopetusryhmässä varhaiskasvatuksen erityisopettajan ohjaamana.
- Esiopetuksesta vastaavan opettajan ja huoltajien havaintojen sekä kouluvalmiustehtävien tulosten perusteella pohditaan lapsen yksilötutkimuksen tarvetta. Yksilötutkimuksen tekee Huittisten perheneuvolan psykologi.
- Lapsen työskentely- ja vuorovaikutustaitojen havainnointi ja arviointi.
- Arvioinnin pohjalta mahdollinen lapsen esiopetuksen opetussuunnitelman päivitys Wilmassa.

3. Loppuarviointi toukokuussa
- Matemaattisten ja kielellisten valmiuksien loppuarvioinnin esiopettaja toteuttaa joko yhteisten (samat arviointimenetelmät kuin syksyllä) tai omaharkintaisten menetelmien avulla.
- Lapsen työskentely- ja vuorovaikutustaitojen havainnointi ja arviointi.
- Loppuarvio lapsen esiopetusvuodesta käsitellään esiopettajan ja huoltajien tapaamisessa ja esiopettaja kirjaa sen Wilmaan.

4. Lastenneuvolan tekemät arvioinnit
- Lene-arvioinnit 4-6-vuotiaille. Tavoitteena on, että tuen tarve huomataan mahdollisimman varhain ja lapset ohjataan tarkempiin arviointeihin, ensin oman terveyskeskuksen puheterapeutin ja /tai perheneuvolan psykologin luo.
- Esiopetuksen ja lastenneuvolan yhteistyö on erittäin tärkeää lapsen oppimisedellytysten ja varhaisen tuen turvaamiseksi. Siksi tätä yhteistyötä kehitetään edelleen vuosittaisissa tapaamisissa.

5. Lapsen itsearviointi
- Ryhmän kasvatushenkilöstön tehtävänä on edistää lapsen edellytyksiä itsearviointiin, mikä tukee erityisesti lapsen minäkuvan kehittymistä ja oman työskentelyn jäsentämistä. Tavoitteena on vahvistaa lapsen tietoisuutta omasta oppimisestaan. Oppimisessa edistymiseen vaikuttaa merkittävästi emotionaalinen ulottuvuus, lapsen tunne omasta kyvykkyydestään. Se vaikuttaa myös uskallukseen kohdata haasteita.
- Itsearvioinnin taitoa kehitetään harjoittelemalla aikuisen tuella ja ohjauksessa. Pedagogisesti hyvät kysymykset edistävät lapsen ajattelua ja kykyä arvioida itseään ja omaa toimintaansa. Lasta ohjataan arvioimaan toimintaansa säännöllisesti esim. ilmekuvien avulla ja lapsen kanssa keskustellaan hänen toiminnastaan ja tunteistaan. Näin lapsi kokee itsearvioinnin luonnollisena osana oppisen prosessia.

6. Tiedonsiirto siirtymävaiheissa
- Tiedon kulku päivähoidon ja esiopetuksen välillä toteutuu jokaisen lapsen kohdalla yhteistyössä huoltajien kanssa. Lapsen oppimisenpolku, mielenkiinnonkohteet ja kehitys osana ryhmää on dokumentoitu ja tiedossa varhaiskasvatuksen toteuttajilla. Lapsiryhmän opettaja ja perhepäivähoidon ohjaaja huolehtivat dokumentoidun tiedon siirtymisestä tulevaan esiopetusryhmään ennen esiopetuksen alkua huoltajien luvalla.

- Siirtymävaiheessa esiopetuksesta perusopetukseen, opetuksen järjestäjä huolehtii lainmukaisesta tietojen siirtoprosessista. Dokumentoitu tieto siirtyy kouluille Wilman välityksellä. Lisäksi esi- ja alkuopettajilla on täydentävät tiedonsiirtopalaverit keväällä ja alkusyksyllä. Tarvittaessa tietojen siirto tapahtuu moniammattillisena yhteistyönä jossa esiopetuksen opetushenkilöstö, alkupopettaja, huoltajat ,varhaiskasvatuksen erityisopettaja, koulun laaja-alainen erityisopettaja sekä mahdolliset muut lapsen kanssa toimivat tahot voivat ovat mukana.

7. Todistus
Esiopetuksesta annetaan osallistumistodistus. Todistukseen kirjataan todistuksen otsikko, lapsen nimi, esiopetusyksikkö, todistuksen päiväys sekä opettajan nimi. Todistuksen allekirjoittaa lapsen esiopetusryhmän opettaja. Mahdollisessa sisältökuvauksessa voidaan ilmaista niitä teemoja, aiheita ja alueita, joita esiopetusvuoden aikana on käsitelty. Varsinaista arvostelua todistukseen ei sisälly.


Perusopetuslaki 22 § 2 mom. (628/1998);
Perusopetusasetus 14 § 2 mom. (852/1998)
Valtioneuvoston asetus 5 § (422/2012)
Perusopetuslaki 22 § 1 mom. (628/1998)
Peruospetusasetus 10 § 1 mom. (852/1998)