Huittisten kaupungin esiopetuksessa toimimme lapsilähtöisesti lapsen osallisuutta, toiminnallisuutta ja psykofyysistä kehitystä tukien. Lapsen itsesäätelyn kehittyminen on oppimisen ja arjessa selvitymisen edellytys. Siksi on tärkeää että lapsen ulkoisiin kuin sisäisiin kehityshaasteisiin reagoidaan. Toiminnan suunnittelun ja toteutuksen pääpyrkimys on lapsen onnistuminen omassa työssään. Toiminnallisuus tukee lapsen yksilöllisiä vahvuuksia ja edesauttaa havaitsemaan lapsen omat mielenkiinnonkohteet. Yksilöllinen oppija on mahdollisuus tulevalle oppimisen polulle.

Halu oppia, mahdollisuus kehittyä

Esiopetuksen toiminnallisuus perustuu yksilöllisyyttä ja lapsilähtöisyyttä huomioivaan pedagogiaan. Oppimisympäristö sekä materiaalit innostavat ja mahdollistavat lapsen mielenkiinnon kohteiden, vahvuuksien tai kehityskohteiden huomioinnin. Lapsen mahdollisuus päivittäiseen, arvioituun ja ohjattuun toimintaan herättelee oppimisen intoa. Lautapelit, palapelit, Lukot ja Logicot sekä sähköiset oppimispelit voivat kuulua jokapäiväiseen toimintaan ja niistä saatava palaute ohjaavalta aikuiselta tukee niissä etenemistä. Haasteellisuutta voidaan toteuttaa yhtälailla liikunta- ja taidekasvatuksen toiminnoissa.

Työtapana leikki

Leikin kautta esikoululainen oppii luontevasti ja aktiivisesti. Siksi leikki onkin esiopetuksen tärkein
työtapa. Se voi olla joko kasvattajan ohjaamaa tai lapsen omaehtoista toimintaa. Aikuisen tehtävänä on havainnoida lapsen leikkiä ja siten saada tärkeää tietoa lapsen kehityksestä, taidoista, ajatusmaailmasta ja elämäntilanteesta. Lapsen leikille tulee esiopetuksessa olla tilaa, aikaa ja rauhaa. Leikissä lapsi harjoittelee kehittymässä olevia taitojaan ja valmiuksiaan, sekä prosessoi näkemäänsä, kuulemaansa ja kokemaansa. Leikin avulla hän jäsentää uusia asioita mielikuvituksensa ja toimintansa avulla. Leikkien opitaan siis monenlaisia asioita vuorovaikutustaidoista ongelmanratkaisuun. Leikkiessään lapsi pystyy tekemään asioita, joita ei vielä oikeasti hallitse. Lapsesta itsestä lähtevä leikki tuottaa hänelle mielihyvää, iloa ja tyydytystä. Näin esikoululaisen itsetunto ja itseluottamus kasvavat.

Toiminnan sisäinen rytmi edistää keskittymiskykyä

Toiminnallisuus päivittäin ja toimintahetkikohtaisesti noudattaa aktivaation sekä rentoutuksen rytmiä. Toimintaympäristö mahdollistaa toiminnoista toiseen siirryttäessä mahdollisuuden rentoutua ja palautua edellisestä tehtävästä.