Lue satu: Jänis ja kilpikonna
(Jos sinä tykkäät lukea paperista, tämä sama satu on materiaalin sivulla 16. Muista kuitenkin vastata kysymyksiin täällä Pedanetissä.)
Jänis ja kilpikonna
Olipa kerran jänis ja kilpikonna. Kuten tiedetään, jänis on nopea jaloistaan ja vikkelä juoksija. Kilpikonna taas kulkee hitaasti eteenpäin.
Eräänä päivänä jänis tapansa mukaan kehui, miten nopea juoksija se oli. Samalla jänis haukkui kilpikonnaa. "Kuinka hidas sinä oletkaan, tuollainen laahustaja", jänis pilkkasi.
"Juostaan kilpaa niin nähdään, kumpi meistä on nopeampi", kilpikonna sanoi jänikselle. Kilpikonna haastoi jäniksen juoksukilpailuun! Oliko moista ennen kuultu. Jänis suostui ilman muuta ja oli varma voitostaan.
Juoksukilpailu päätettiin toteuttaa heti. Kettu määrättiin tuomariksi. Juoksumatkaksi sovittiin pitkä ja suora tie. "Yksi, kaksi, nyt!" kettu huusi ja lähetti kilpailijat matkaan.
Jänis juoksi nopeasti. Kun jänis oli juossut pienen matkan, se katsoi taakseen. Kaukana tien alussa kilpikonna laahusti hitaasti eteenpäin.
Jänistä alkoi naurattaa. "Minähän voitan kilpikonnan helposti. Minulla ei ole mitään kiirettä. Voin välillä vaikka levätä", jänis puhui itsekseen. Jänis meni puun alle varjoon. "Lepään hetken ja juoksen sitten kilpikonnan kiinni", se sanoi ja nukahti.
Jänis nukkui puun alla. Kilpikonna sen sijaan laahusti hitaasti, mutta varmasti eteenpäin. Aikaa kului. Jänis nukkui edelleen, mutta kilpikonna vaelsi päättäväisesti kohti maalia.
Ja kuinka kävikään? Jänis nukkuikin liian kauan. Se heräsi vasta silloin, kun kilpikonna saapui maaliin! Jänis hävisi juoksukilpailun. Kettu, joka oli rehellinen tuomari, julisti kilpikonnan kilpailun voittajaksi.
Jänis oppi, ettei koskaan kannata kerskailla eikä halveksia toisia!
Sen pituinen se.