Miksi koululaisten kesäloma alkaa heti kesäkuussa?

– 1800-luvulla lomailtiin enemmän ja sota-aikoina
talkootyö oli koulutusta tärkeämpää


Koululaiset ovat liki sadan vuoden ajan kirmanneet lomille juuri kesäkuun alussa. Syitä voi etsiä Suomen
sijainnista tai juhlatraditioista.

Koululaisten kesäloma ei ole aina ollut nykyisen perusopetuslain mukainen kymmenen viikkoa, joka alkaa viikon 22 viimeisenä arkipäivänä.

1800-luvulla lomailtiin paljon pidempään. Monissa kouluissa opiskeltiin alle 30 viikkoa, vaikka Suomen
kansakoulun isä Uno Cygnaeus halusi lukuvuoden kestävän jopa 46 viikkoa.

Vuonna 1921 säädettiin oppivelvollisuus, ja kesälomakäytäntö vakiintui.

Sotien aikana koulunkäynti oli kuitenkin repaleista. Kesäloma alkoi aikaisemmin, ja kouluun tultiin
myöhemmin syksyllä.

– Nuorten oli autettava sotaponnisteluissa. Koulun penkiltä lapset menivät esimerkiksi talkoisiin, keräämään romua tai poimimaan marjoja, kertoo Suomen historian yliopistonlehtori Mervi Kaarninen
Tampereen yliopistosta.

Jatkosodan aikana vuonna 1942 koulu loppui vanhimmilta lapsilta jo 1. toukokuuta.

Ennen kesäkuu oli parasta kesää
Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksen yliopistotutkija Heli Valtonen ei halua korostaa maataloushistorian merkitystä koululaisten lomasyklissä.

Toisin kuin usein luullaan, kesälomien jaksotusta on sanellut enemmänkin kesäkuun valoisuus ja hyvät
kelit kuin maatalous.
– Puhutaan vuosikymmenten mittaisesta traditiosta. Koko 1900-luvun ajan parasta kesää oli juuri kesä–heinäkuussa, joten lomakausi on sijoittunut sinne, eikä elokuuhun niin kuin monissa muissa Euroopan maissa.

Valmistujaiset vasta juhannuksen jälkeen?
Suomen historian yliopiston lehtori Mervi Kaarninen muistuttaa, että koulujen päättymiseen touko–kesäkuussa liittyy symbolisia merkityksiä. Ylioppilaiden juhlinta on 1920-luvulta lähtien tuonut kevätlukukauden päätökseen oman osansa.

– Kesäloman alkaminen ja valmistujaisjuhlat on kytketty toisiinsa, Kaarninen avaa.
– Tuntuisi oudolta, jos valmistujaiset järjestettäisiin kesäkuun lopulla. En usko, että olisimme valmiita
muuttamaan koko lukuvuosisysteemiä.

Ylioppilailla lukuvuosi päättyy kirjoituksiin jo ennen toukokuuta, joten jos kesälomaa ja valmistujaisia
myöhennettäisiin, nuoret odottaisivat valmistumista monta kuukautta.

Jyväskylän yliopiston Heli Valtonen korostaa, että ajallista sijoittamista tärkeämpää on, että koululaisten
kesäloma on riittävän mittainen.
Teksti: Ellinoora Sandell, YLE, 29.6.2017